Emissiivisyys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Emissiivisyys on kappaleen lähettämän säteilyn määrä verrattuna täysin mustan kappaleen säteilyyn. Emissiivisyyttä merkitään yleensä kreikan pienellä epsilon-kirjaimella \epsilon. Luonnossa ei käytännössä esiinny täysin mustia kappaleita, joiden emissiivisyyys \epsilon=1. Näin ollen kaikkien kappaleiden \epsilon<1. Jos kappaleen heijastavuus on suuri, emissiivisyys on pieni.

Emissiivisyys voidaan ilmoittaa eri aallonpituusalueille. Useimmiten emissiivisyys ilmoitetaan pitkäaaltoiselle säteilylle. Kappaleiden jäähtymissäteilyhän on yleensä enimmäkseen pitkäaaltoista infrapunasäteilyä. Monien pintojen emissiivisyydet pitkäaaltoiselle säteilylle ovat luokkaa 0,8-0,97[1]. Mutta esimerkiksi kirkkaan alumiinin emissiivisyys on noin 0,09[2]. Kalkkihiekkakiven emissiivisyys on 0,9.

Emissiivisyys kahden seinän välissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Emissivisyys kahden seinän välissä
{\epsilon}_{1,2}=\frac{1}{{\frac{1}{\epsilon_1}}+{\frac{1}{\epsilon_2}}-1}


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rakennusten lämmitys, Olli Seppänen, ISBN 951-97233-1-5, Gummerus, 1985, Taulukko 2, sivu 67
  2. Rakennusten lämmitys, sivu 67
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en: Emissivity

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]