Elliptinen galaksi
Elliptinen galaksi on nimensä mukaisesti ellipsoidin muotoinen galaksi. Se on yksi Hubblen luokittelun mukaisista galaksityypeistä. Pienet elliptiset galaksit muistuttavat pallomaisia tähtijoukkoja ja ovat vain vähän niitä isompia; suuret elliptiset galaksit ovat massiivisimpia tunnettuja kohteita. Noin 20 % havaituista galakseista on elliptisiä; todellisen määrän uskotaan olevan vain puolet siitä, sillä pieniä epäsäännöllisiä galakseja on enemmän kuin pystymme havaitsemaan.
Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elliptisen galaksin tähdet ovat keskittyneet tiiviin ytimen ympärille, josta etäämmälle mentäessä tähtiä on vähitellen yhä harvemmin. Toisin kuin kierteisgalaksilla, elliptisen galaksin tähdet kiertävät ydintä enemmän tai vähemmän satunnaisilla radoilla toistensa suhteen, eikä galaksi siten itsessään pyöri juuri lainkaan. Galaksi sisältää hyvin vähän tähtienvälistä materiaa, nuoria tähtiä ja avoimia tähtijoukkoja. Sen sijaan pallomaisia tähtijoukkoja saattaa olla suuren galaksin ympärillä jopa tuhansia.
Elliptisen galaksin tähdistä valtaosa on niin sanottuja toisen populaation tähtiä. Ne olivat ensimmäisiä pitkäikäisiä tähtiä maailmankaikkeuden synnyn jälkeen, ja sisältävät hyvin vähän metalleja (tähtitieteessä metalli on mikä tahansa heliumia raskaampi alkuaine). Toisen populaation tähdet ovat väriltään keskimäärin keltaisia, mikä aiheuttaa elliptisille galakseille niiden kellertävän värin.
Elliptiset kääpiögalaksit ovat hyvin pieniä: niissä on vain satoja miljoonia tai muutamia miljardeja tähtiä, ja niiden koko saattaa olla vain 5000 valovuotta. Suurimmat jättiläisellipsigalaksit sen sijaan sisältävät jopa useita biljoonia (1012) tähtiä ja ovat yli puolen miljoonan valovuoden läpimittaisia. Vertailun vuoksi tyypillinen kierteisgalaksi Linnunrata on kiekon halkaisijaltaan 100 000 valovuoden kokoinen ja sisältää 200–400 miljardia tähteä.
Synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Klassisen käsityksen mukaan elliptisten galaksien materia kului heti alussa kokonaan tähtiin, minkä takia niissä on nyt vain ikääntyneitä tähtiä. Muodostuneet tähdet olivat lähinnä keskikokoisia tai pieniä ja siten hyvin pitkäikäisiä, eikä uutta materiaa ole juuri ehtinyt syntyä supernovista tai tavallisista novista.
Nykykäsityksen mukaan elliptiset galaksit ovat syntyneet kahden tai usean pienemmän galaksin törmättyä ja sulauduttua toisiinsa. Tämä selittää tähtien epäyhtenäiset kiertoradat galaksin keskustan ympäri ja sen, miksi galaksijoukkojen keskuksissa usein on jättiläismäisiä elliptisiä galakseja.
Tunnettuja elliptisiä galakseja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Messier 32, Andromedan galaksin seuralainen
- Messier 49 Coman–Virgon galaksijoukossa
- Messier 59 Coman–Virgon galaksijoukossa
- Messier 60 Coman–Virgon galaksijoukossa
- Messier 87, jättiläisellipsigalaksi Coman–Virgon galaksijoukossa
- Messier 89 Coman–Virgon galaksijoukossa
- Messier 105, Leo I -galaksijoukon kirkkain elliptinen galaksi
- Messier 110, Andromedan galaksin seuralainen
- Centaurus A, aktiivinen galaksi (radiogalaksi) Kentaurin tähdistössä
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Linssimäinen galaksi, elliptisen ja kierteisgalaksin välimuoto