Dissoi Logoi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Dissoi Logoi (muinaiskreikaksi Δίσσοι λόγοι, "Kahdenlaisia/Erilaisia sanoja"; tunnetaan myös nimellä Dialexeis) on antiikin kreikkalainen filosofinen teos, joka esittää erilaisten väitteiden suhteen puoltavia ja vastakkaisia argumentteja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksen kirjoittajaa ja kirjoitusajankohtaa ei tunneta. Jotkut ovat esittäneet sen olevan sofistista alkuperää 400- tai 300-luvulta eaa.; jotkut puolestaan ajoittavat sen 200-luvulle jaa.[1] Teokseen viitataan tuolloin ensimmäisen kerran Iamblikhoksen teoksessa Protreptikos (Kehotus filosofointiin).

Teoksen ainoat käsikirjoitukset esiintyvät yhdessä Sekstos Empeirikoksen teosten kanssa,[1] ja tästä syystä teos on joskus laitettu Sekstoksen nimiin. Pyrrhonistiset skeptikot pitivät teosta mahdollisesti hyödyllisenä oman menetelmänsä kannalta.[2]

Teos on myös kielellisesti hajanainen, eikä sen alkuperäisestä kreikan kielen murteesta ole varmuutta. Teoksessa käytetään useita eri murteita: se on suureksi osaksi doorilaista kreikkaa, mutta siinä on attikalaisen ja joonialaisen kielen piirteitä. On esitetty muun muassa, että teoksen olisi kirjoittanut alun perin doorilaista murretta käyttänyt sofisti, joka oli saanut vaikutteita Protagoraalta,[3] ja että myöhemmät kirjurit olisivat lisänneet tekstiin attikalaisia piirteitä.[1]

Dissoi Logoi on luettu osaksi esisokraatikkojen kirjoituksia Hermann Dielsin ja Walther Kranzin toimittamassa teoksessa Die Fragmente der Vorsokratiker, ja sisältyy siihen kokonaisuudessaan (osa II, C 90).

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dissoi Logoi on muodoltaan retorinen harjoitelma. Antiikin Kreikassa retoriikan oppilaiden tuki opetella puhumaan ja kirjoittamaan sekä jonkin asian puolesta että sitä vastaan.[4] Dissoi Logoi pyrkii nimensä mukaisesti argumentoimaan, että kaikilla asioilla on kaksi puolta.[3]

Teos koostuu yhdeksästä luvusta, joiden aiheina ovat (tähdellä merkityillä ei kuitenkaan ole teoksessa varsinaista otsikkoa):

  1. Hyvä ja paha
  2. Sovelias ja häpeällinen
  3. Oikeudenmukainen ja epäoikeudenmukainen
  4. Totuus ja epätotuus
  5. Ihmisten mielipiteiden erot ja asioiden suhteellisuus *
  6. Ovatko viisaus ja hyve opetettavissa
  7. Tulisiko viranhaltijat valita arvalla *
  8. Retoriikan taito *
  9. Muisti *

Filosofiselta sisällöltään teosta ei ole pidetty erityisen ansiokkaana.[1][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Bailey, D. T.: Excavating Dissoi Logoi Viitattu 12.11.2010.
  2. Burnyeat, M. F.: Dissoi Logoi Viitattu 12.11.2010.
  3. a b c Hamburger, Max: The awakening of Western legal thought, s. 55. Biblo & Tannen Publishers, 1969. ISBN 0819602469. Teoksen verkkoversio.
  4. An Introduction to the Dissoi Logoi Northern Illinois University. Viitattu 12.11.2010.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Diels, Hermann & Kranz, Walther (toim.): Dissoi Logoi Die Fragmente der Vorsokratiker. 2009. ILIESI-Daphnet. Kreikankielinen alkuteksti ja italiankielinen käännös.
  • Robinson, T. M.: Contrasting Arguments: An Edition of the Dissoi Logoi. New York: Arno Press, 1979. Englanninkielinen käännös, kommentaari ja bibliografia.
  • Sprague, Rosamond Kent (käännös): Dissoi Logoi or Dialexeis. Mind, Apr 1968, New Series 77. vsk, nro 306, s. 155-167. Artikkelin verkkoversio. Englanninkielinen käännös.