Crescence Seilern

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Crescence Seilern. Miklós Barabásin maalaus.

Cresence Seilern (13. toukokuuta 1799 Brünn30. kesäkuuta 1875. Kiscenk) oli itävaltalaissyntyinen unkarilainen kreivitär, István Széchenyin suuri rakkaus. Hän oli kolmen lapsen äiti ja naimisissa iäkkään kreivi Károly Zichyn kanssa. Seilernin ja Széchenyin suhde säilyi yli kymmenen vuotta pelkkänä ystävyytenä, kunnes Seilern jäi vuonna 1834 leskeksi. István ja Crescence menivät naimisiin 1836, ja heille syntyi kaksi poikaa, Béla ja Ödön.[1][2]

Kreivitär Zichy oli paitsi kaunis, Széchenyin mielestä myös monessa suhteessa poikkeuksellinen niiden ylhäisten kaunottarien rinnalla, joihin hän oli aiemmin ihastunut. Széchenyi kirjoitti päiväkirjaansa:[1]

»Nuo muut yrittävät lävistää toisen katsellaan. Pidän silmistä jotka katsovat minua silmiin ja heijastavat katsettani ystävällisesti ja vaatimattomasti.[1]»

Tätä kuvausta kreivitär Széchenyin mielestä vastasi. Seilern oli kaikin tavoin lempeä ja naisellinen, mutta niin kauan kuin hän vielä oli Zichyn vaimo, hänen hyveellisyytensä piti Széchenyin välimatkan päässä, vaikka Széchenyin sanotaan olleen kärsimätön ja intohimoinen. Seilern oli Széchenyin innoittaja tämän toteuttaessa tavoitettaan, Unkarin synnyttämistä uudelleen. Seilern kirjoitti Széchenyille:[1]

»Sinun ansiostasi maamme on noustava. Minä autan sinua tässä pyrkimyskessä, ja halua itselleni kunniaa siitä että saan palvella rakasta Unkariamme... Emme saa hukata päivääkään tekemättä jotakin sen edistämiseksi. Velvollisuutemme on tehdä mahdollisimman paljon. Aloittaminen ei riitä. Sinun on työskenneltävä mahtavan tehtäväsi eteen hellittämättä![1]»

Seilernin ja Széchenyin vanhemmasta pojasta Béla Széchenyista tuli tutkimusmatkailija.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sisa, Stephen: The Spirit of Hungary. 3.p.. Morristown, New Jersey: Vista Books, 1990. Teoksen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Sisa s. 131.
  2. Seilern Crescentia Magyar Életrajzi Lexikon 1000-1990. Viitattu 15.6.2009. (unkariksi)