Babylon

Babylonin kaupunginmuurin Ištarin portti Berliinin Pergamon-museossa

Babylon (kreikkaa) eli Baabel, alun perin Babilu oli Babylonian pääkaupunki alkaen kolmennelta vuosituhannelta eaa. Se sijaitsi Eufratin varrella nykyisen Al Hillahin kaupungin paikalla Irakissa, noin sadan kilometrin päässä nykyisestä pääkaupungista Bagdadista. Akkadian bāb-ilû tarkoittaa "Jumalan porttia", joka on käännös sumerinkielisestä nimestä Kadingirra.

Babylon on myös rastafariuskonnon mukaan tila jossa tavoitellaan rahaa ja materiaa.

Historia

Vanha ja uusi kohtaavat: Yhdysvaltain merijalkaväkeä entisöidyssä Babylonin kaupunginosassa

Varhaisimmat maininnat Babylonista on päivätyssä taulussa Sargon Akkadilaisen hallituskaudelta 24. vuosisadalta eaa., jolloin siitä tehtiin Babylonian pääkaupunki. Myöhemmin Babylonin asema ja väestö taantui vuosisatojen ajaksi. 1900-luvulla eaa. sen valloittivat Amorilaiset, kunnes Hammurabi palautti sen kuningaskuntansa pääkaupungiksi 18. vuosisadalla eaa. Babylonin on arvioitu olleen maailman suurin kaupunki vuosina n. 1770–1670 eaa. ja n. 612–320 eaa. Se on saattanut olla ensimmäinen kaupunki, joka on saavuttanut 200 000 asukkaan väkiluvun. Babylon oli valtiollisen, kaupallisen ja sivistyksen suhteen Etu-Aasian tärkein kaupunki kolmannelle vuosisadalle eaa., jonka jälkeen se vähitellen rappeutui.

Babylonin rauniot 180 asteen panoraamakuvassa

Katso myös

• Babylonin torni
• Babylonin vankeus

Aiheesta muualla

• Kaikki maininnat Babylonista Raamatussa