Öko-Tex standardi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saksankielinen Turvallinen tekstiili Öko-Tex 100plus -sertifikaatin tunnus.

Öko-Tex standardi 100 on kansainvälinen tekstiilien testaus- ja sertifiointijärjestelmä, joka kehitettiin vuonna 1992. Standardi rajoittaa tiettyjen, haitta-aineiksi katsottavien tekstiilikemikaalien käyttöä. Riippumattomien tutkimuslaitosten myöntämä sertifikaatti takaa, että tuotteessa ei ole haitallisia torjunta-aine-, raskasmetalli- tai formaldehydijäämiä.

Standardin tunnuksessa on vihreä kaari, jonka oikeassa laidassa on päivänkakkaraa muistuttava kuvio. Vihreän kaaren alla on keltaisella teksti Turvallinen tekstiili. Sen alla lukee lisäksi vihreällä Tutkitusti haitta-aineeton sekä vielä mustalla Öko-Tex Standardin 100 mukaisesti. (Englanniksi Confidence in textiles – Tested for harmful substances.) Merkinnässä on lisäksi testaukseen ja testauslaitokseen liittyviä merkintöjä. Turvallinen tekstiili -merkintä on kuluttajalle apuväline ostopäätöksen tekemisessä.

Vastuullisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öko-Tex standardiin liittyvät vastuut on jaettu 17 testauslaitoksen kesken. Nämä muodostovat yhdessä Kansainvälisen Öko-Tex liiton, jolla on yli 40 maailmanlaajuista toimipaikkaa. Haitta-aineiden testauskriteeristö perustuu uusimpiin tieteellisiin tutkimuksiin ja sitä päivitetään jatkuvasti. Tekstiilien tuoteturvallisuusvaatimukset tiukentuvat vuosittain. Testauskriteerit ja niihin liittyvät testausmenetelmät on standardoitu kansainvälisellä tasolla ja näitä sovelletaan laajasti vähittäismyynnissä niin ostoihin kuin tuotetoimituksiin liittyvissä sopimuksissa ja ohjeistuksessa. Öko-Tex standardi 100 -merkistä on muodostunut tunnetuin ja menestynein tekstiilien haitta-aineettomuudesta kertova sertifikaatti. Sertifikaatteja on myönnetty yli 9 000:lle tekstiili- ja vaatetusalan yritykselle yli 80 maasta (9/2010).

Öko-Tex-merkintä on tullut tutuksi kuluttajille. Valmistajalle merkintä on lisäksi eräänlainen laadun tae -merkki kuluttajaa varten. Merkintä on muodostunut yhtenäiseksi turvallisuusstandardiksi kautta koko tekstiilien tuotantoketjun, ja se mahdollistaa kaikki tuotantovaiheet käsittävien haitta-ainetarkastusten tekemisen. Näytteet testataan riippumattomissa Öko-Tex testilaitoksissa. Näytteistä tutkitaan pH-arvo, formaldehydi-pitoisuus, torjunta-aineiden, liukoisten raskasmetallien ja klooriyhdisteiden määrä, säilöntäaineet kuten pentakloorifenoli ja tetrakloorifenoli sekä allergisoivat ja karsinogeeniset väriaineet. Testattavista näytteistä myös tutkitaan nykytietämyksen mukaan terveydelle haitalliset aineet, jotka eivät vielä ole sääntelyn alaisia tai lailla kiellettyjä.

Tuoteluokitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Testauskustannukset riippuvat siitä, mihin neljästä tuoteluokasta tuote sijoittuu

I = vauvojen tuotteet (kolmeen ikävuoteen saakka)
II = tuotteet joiden ihokosketus on suuri (puserot, paidat, alusvaatteet, vuodevaatteet)
III = tuotteet joiden ihokosketus on vähäinen tai sitä ei ole (päällysvaatteet)
IV = sisustustuotteet (pöytätekstiilit, kalusteiden päälliset, verhot, patjat)

Mitä enemmän tuote joutuu ihon kanssa kosketuksiin, sitä tiukempia testausvaatimukset ovat.

Sertifiointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistajalle myönnetään sertifikaatti ja oikeus käyttää Öko-Tex standardi 100 -tunnusta myymissään tuotteissa, kun tuote kaikilta osin täyttää jokaisen Öko-Tex-kriteeristön vaatimuksista. Öko-Tex-sertifikaatti myönnetään vuodeksi kerrallaan, ja kautta jatketaan jos tuote edelleen läpäisee testit. Tietylle määrälle jo myynnissä olevista tuotteista tehdään vuosittain testausta, jotta voidaan varmistua siitä, että ne edelleen vastaavat myönnettyä sertifikaattia.

Kansainvälisen Öko-Tex liiton kotisivuilta voi tarkistaa tuotteen Öko-Tex-merkinnän testausnumeron perusteella sekä sertifikaatin voimassaolon että sen mihin luokkaan tuote kuuluu.

Öko-Tex standardi 1000[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1995 tuli käyttöön tuotannon ekologisuudesta kertova Öko-Tex standardi 1000. Standardin kriteeristöllä mitataan tuotolaitoksen ja -tapojen ympäristöystävällisyyttä. Kriteeristön vaatimuksissa tarkastellaan mm. jätevesiä, energian käyttöä, tuotantolaitoksen melutasoa ja pölyisyyttä sekä työturvallisuutta. Ympäristölle vahingollisten värjäysaineiden ja lapsityövoiman käyttö on kielletty. Yrityksen tuotannosta 30 % täytyy olla Öko-Tex standardi 100 -sertifioitua, ennen kuin yritys voi saada Öko-Tex standardi 1000 -sertifikaatin. Sertifikaatin voimassaoloaika on kolme vuotta.

Öko-Tex standardi 100plus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun yritys saa Öko-Tex standardi 1000 -sertifikaatin, ja sen tuotteet jo ovat Öko-Tex standardi 100 -sertifioituja, voi yritys saada käyttöönsä Öko-Tex standardi 100plus -merkin. Merkki takaa ostajalle, että tuote on sekä haitta-aineeton että ekologisesti valmistettu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • International Oeko-Tex® Association: Oeko-Tex® Standard 100 (html) (Kansainvälinen Öko-Tex liitto) Viitattu 23. syyskuuta 2010. (englanniksi)