Ero sivun ”Kvanttietokoneiden aikajana” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Laajennettu aikajanaa ja lisätty lähdeviitteitä.
Merkkaus:  2017 source edit 
Rivi 2: Rivi 2:
== 1960-luku ==
== 1960-luku ==
* 1968
* 1968
** [[Stephen Wiesner]] keksii [[:en:Conjugate coding|konjugaattikoodauksen]].<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Mor, T. and Renner, R.|Otsikko=Preface to Special Issue on Quantum Cryptography|Julkaisu=Natural Computing|Ajankohta=2014|Vuosikerta=13|Numero=4|Sivut=447–452|Doi=10.1007/s11047-014-9464-3|Viitattu=27.4.2024|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Wiesner, Stephen|Otsikko=Conjugate Coding|Julkaisu=SIGACT News|Ajankohta=1983|Vuosikerta=15|Numero=1|Sivut=78–88|Doi=10.1145/1008908.1008920|Issn=0163-5700|Kieli={{en}}|S2cid=207155055}}</ref>
** [[Stephen Wiesner]] keksii [[konjugaattikoodadaus|konjugaattikoodauksen]].
== 1970-luku ==
== 1970-luku ==
* 1970

** James Park esittää [[:en:/No-cloning_theorem|ei-kloonausta teoreeman]]<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Park, James|Otsikko=The concept of transition in quantum mechanics|Julkaisu=Foundations of Physics|Ajankohta=1970|Vuosikerta=1|Numero=1|Sivut=23–33|Doi=10.1007/BF00708652|Bibcode=1970FoPh....1...23P|Viitattu=27.4.2024|Kieli={{en}}}}</ref>.
* 1973
* 1973
** [[Alexander Holevo]] julkaisee kubitteja koskevan artikkelin<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Holevo, A. S. | Otsikko = Bounds for the quantity of information transmitted by a quantum communication channel | Julkaisu = Problems of Information Transmission | Ajankohta = 1973 | Vuosikerta = 9 | Numero = 3 | Sivut = 177–183 | Kieli = {{en}} }}</ref>.
** [[Alexander Holevo]] julkaisee kubitteja koskevan paperin.
** [[Charles H. Bennett|Charles H. Bennett]] todistaa, että laskeminen voidaan tehdä käänteisesti.
** [[Charles H. Bennett|Charles H. Bennett]] todistaa, että laskeminen voidaan tehdä käänteisesti<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Bennett, C. | Otsikko = Logical Reversibility of Computation | Julkaisu = IBM Journal of Research and Development | Ajankohta =1973 | Vuosikerta = 17 | Numero = 6 | Sivut = 525–532 | Doi = 10.1147/rd.176.0525 | Www = https://www.math.ucsd.edu/~sbuss/CourseWeb/Math268_2013W/Bennett_Reversibiity.pdf | Www-teksti = Full Text | Viitattu =27.4.2024 | Kieli = {{en}} }}</ref>.
* 1975

** R. P. Poplavskii julkaisee artikkelin ''Informaatioprosessien termodynaamiset mallit'' (venäjäksi)<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Poplavskii, R. P.|Otsikko=Thermodynamical models of information processing|Julkaisu=Uspekhi Fizicheskikh Nauk|Ajankohta=1975|Vuosikerta=115|Numero=3|Sivut=465–501|Doi=10.3367/UFNr.0115.197503d.0465|Kieli={{ru}}}}</ref>.
* 1976
** Puolalainen teoreettinen fyysikko Roman Stanisław Ingarden julkaisi vuonna 1976 ''Quantum Information Theory'' -nimisen artikkelin lehdessä ''Reports on Mathematical Physics''<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Ingarden, Roman S. | Otsikko = Quantum information theory | Julkaisu = Reports on Mathematical Physics | Vuosikerta = 10 | Numero = 1 | Sivut = 43–72 | Issn = 0034-4877 | Www = https://doi.org/10.1016/0034-4877(76)90005-7 | Www-teksti = Article Link | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>.
== 1980-luku ==
== 1980-luku ==
* 1980
* 1980
** [[Paul Benioff]] kuvailee kvanttimekaanisen Hamiltonin malliin perustuvan tietokoneen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Benioff, Paul | Otsikko = The computer as a physical system: A microscopic quantum mechanical Hamiltonian model of computers as represented by Turing machines | Julkaisu =Journal of Statistical Physics | Ajankohta =1980 | Vuosikerta = 22 | Numero =5 | Sivut = 563–591 | Julkaisija =Journal of Statistical Physics | Pmid = | Doi =10.1007/BF01011339 | Bibcode =1980JSP....22..563B | www = | www-teksti = | Viitattu =8.11.2015 | Kieli ={{en}} }}</ref>
** [[Paul Benioff]] kuvailee kvanttimekaanisen Hamiltonin malliin perustuvan tietokoneen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Benioff, Paul | Otsikko = The computer as a physical system: A microscopic quantum mechanical Hamiltonian model of computers as represented by Turing machines | Julkaisu =Journal of Statistical Physics | Ajankohta =1980 | Vuosikerta = 22 | Numero =5 | Sivut = 563–591 | Julkaisija =Journal of Statistical Physics | Pmid = | Doi =10.1007/BF01011339 | Bibcode =1980JSP....22..563B | www = | www-teksti = | Viitattu =8.11.2015 | Kieli ={{en}} }}</ref>
** [[Juri Manin]] ehdottaa lyhyesti ideaa kvanttilaskennasta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Manin, Juri I.|Otsikko=Вычислимое и невычислимое (Vytšislimoje i nevytšislimoje) (Laskettavissa ja ei-laskettavissa)|Julkaisu=Sov.Radio|Ajankohta=1980|Numero=|Sivut=13–15|Julkaisija=Sov.Radio|Doi=|Bibcode=|www=https://web.archive.org/web/20130510173823/http://publ.lib.ru/ARCHIVES/M/MANIN_Yuriy_Ivanovich/Manin_Yu.I._Vychislimoe_i_nevychislimoe.(1980).%5Bdjv%5D.zip|www-teksti=Artikkeli|Tiedostomuoto=Zip|Viitattu=8.11.2015|Kieli={{ru}}}}</ref>
** [[Juri Manin]] ehdottaa lyhyesti ideaa kvanttilaskennasta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Manin, Juri I.|Otsikko=Вычислимое и невычислимое (Vytšislimoje i nevytšislimoje) (Laskettavissa ja ei-laskettavissa)|Julkaisu=Sov.Radio|Ajankohta=1980|Numero=|Sivut=13–15|Julkaisija=Sov.Radio|Doi=|Bibcode=|www=https://web.archive.org/web/20130510173823/http://publ.lib.ru/ARCHIVES/M/MANIN_Yuriy_Ivanovich/Manin_Yu.I._Vychislimoe_i_nevychislimoe.(1980).%5Bdjv%5D.zip|www-teksti=Artikkeli|Tiedostomuoto=Zip|Viitattu=8.11.2015|Kieli={{ru}}}}</ref>
** Tommaso Toffoli esittelee käännettävän Toffoli-portin<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Toffoli, Tommaso|Otsikko=Reversible computing|Selite=Lecture Notes in Computer Science, [https://web.archive.org/web/20100415041123/http://pm1.bu.edu/~tt/publ/revcomp-rep.pdf arkistoitu] 15.4.2010|Julkaisu=Automata, Languages and Programming|Ajankohta=1980|Vuosikerta=85|Sivut=632–644|Julkaisupaikka=Noordwijkerhout, Hollanti|Julkaisija=Springer Verlag|Tunniste=ISBN 3-540-10003-2|Doi=10.1007/3-540-10003-2_104|www=http://pm1.bu.edu/~tt/publ/revcomp-rep.pdf|www-teksti=Artikkelin verkkoversio|Tiedostomuoto=PDF|Viitattu=27.4.2024|Kieli={{en}}}}</ref>.


* 1981
* 1981
** [[Richard Feynman]] luennossaan ''First Conference on the Physics of Computation'', joka pidettiin [[Massachusetts Institute of Technology|MIT:ssä]] toukokuussa huomioi, että vaikutti mahdottomalta simuloida kvanttijärjestelmän tilaa klassisella tietokoneella tehokkaasti. Hän ehdotti kvanttitietokoneiden perusmallia, joka kykenisi tämänlaisiin simulaatioihin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Feynman, Richard | Otsikko =Simulating Physics with Computers | Julkaisu =International Journal of Theoretical Physics | Ajankohta =Kesäkuu 1981 | Vuosikerta =21 | Numero =6 | Sivut =467–488 | Julkaisija =International Journal of Theoretical Physics | Pmid =24948715 | Doi =10.1007/BF02650179 | Bibcode =1982IJTP...21..467F | www =http://www.springerlink.com/content/t2x8115127841630 | www-teksti =Artikkeli | Viitattu =21.20.2015 | Kieli ={{en}} }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
** [[Richard Feynman]] luennossaan ''First Conference on the Physics of Computation'', joka pidettiin [[Massachusetts Institute of Technology|MIT:ssä]] toukokuussa huomioi, että vaikutti mahdottomalta simuloida kvanttijärjestelmän tilaa klassisella tietokoneella tehokkaasti. Hän ehdotti kvanttitietokoneiden perusmallia, joka kykenisi tämänlaisiin simulaatioihin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Feynman, Richard | Otsikko =Simulating Physics with Computers | Julkaisu =International Journal of Theoretical Physics | Ajankohta =Kesäkuu 1981 | Vuosikerta =21 | Numero =6 | Sivut =467–488 | Julkaisija =International Journal of Theoretical Physics | Pmid =24948715 | Doi =10.1007/BF02650179 | Bibcode =1982IJTP...21..467F | www =http://www.springerlink.com/content/t2x8115127841630 | www-teksti =Artikkeli | Viitattu =21.20.2015 | Kieli ={{en}} }}</ref>
* 1989
* 1989
** Ensimmäinen toimiva kvanttikryptojärjestelmä (Charles Bennet ja Gilles Brassard).
** Ensimmäinen toimiva kvanttikryptojärjestelmä (Charles Bennet ja Gilles Brassard).
Rivi 32: Rivi 37:
**Emanuel Knill, Raymond Laflamme ja Gerard Milburn todistavat, että optisen kvanttitietokoneen rakentaminen on mahdollista yhden fotonin lähteestä.
**Emanuel Knill, Raymond Laflamme ja Gerard Milburn todistavat, että optisen kvanttitietokoneen rakentaminen on mahdollista yhden fotonin lähteestä.
* 2007
* 2007
**[[D-Wave Systems]] - niminen kanadalaisyritys väittää valmistaneensa 28-kubitin laitteen. Asiaa ei ole vielä varmistettu.
**[[D-Wave Systems]] - niminen kanadalaisyritys sanoi valmistaneensa 28-kubitin [[:en:Quantum annealingi|kvanttiannelointilaitteen]].
* 2009
* 2009
** Ensimmäinen ohjelmoitava kvanttitietokone julkistetaan.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Barras, Colin | Otsikko = First universal programmable quantum computer unveiled | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta =2009 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisija =Sov.Radio | Pmid = | Doi = | Bibcode = | www =http://www.newscientist.com/article/dn18154-first-universal-programmable-quantum-computer-unveiled.html | www-teksti =Artikkeli| Viitattu =8.11.2015 | Kieli ={{en}} }}</ref>
** Ensimmäinen ohjelmoitava kvanttitietokone julkistetaan.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Barras, Colin | Otsikko = First universal programmable quantum computer unveiled | Julkaisu = New Scientist | Ajankohta =2009 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisija =Sov.Radio | Pmid = | Doi = | Bibcode = | www =http://www.newscientist.com/article/dn18154-first-universal-programmable-quantum-computer-unveiled.html | www-teksti =Artikkeli| Viitattu =8.11.2015 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Rivi 45: Rivi 50:
* 2015
* 2015
** Kvantti-informaatiota koodattuna yksinkertaisiin elektronipulsseihin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Wheelahan, Dan| Otsikko = Breakthrough opens door to affordable quantum computers | Julkaisu = UNSW Newsroom | Ajankohta =2015 | www = http://newsroom.unsw.edu.au/news/science-tech/breakthrough-opens-door-affordable-quantum-computers | www-teksti =Artikkeli| Viitattu =8.11.2015 | Kieli ={{en}} }}</ref>
** Kvantti-informaatiota koodattuna yksinkertaisiin elektronipulsseihin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Wheelahan, Dan| Otsikko = Breakthrough opens door to affordable quantum computers | Julkaisu = UNSW Newsroom | Ajankohta =2015 | www = http://newsroom.unsw.edu.au/news/science-tech/breakthrough-opens-door-affordable-quantum-computers | www-teksti =Artikkeli| Viitattu =8.11.2015 | Kieli ={{en}} }}</ref>
== 2020-luku ==
* 2023
** 4.12.2023 IBM esitteli uuden 1121 kubitin ''Condor''-kvanttiprosessorin, joka on jatkoa aiemmille Osprey- ja Eagle-järjestelmille<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=McDowell, Steve|Otsikko=IBM Advances Quantum Computing with New Processors & Platforms|Julkaisu=Forbes|Ajankohta=5.12.2023|www=https://www.forbes.com/sites/stevemcdowell/2023/12/05/ibm-advances-quantum-computing-with-new-processors--platforms/|www-teksti=Artikkelin verkkoversio|Viitattu=27.4.2024|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Gambetta, Jay|Otsikko=The hardware and software for the era of quantum utility is here|Julkaisu=IBM Quantum Computing Blog|Ajankohta=4.12.2023|Julkaisija=IBM|www=https://www.ibm.com/quantum/blog/quantum-roadmap-2033|www-teksti=Blogi|Viitattu=27.4.2024|Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Gambetta, Jay|Otsikko=IBM’s roadmap for scaling quantum technology|Julkaisu=IBM Research Blog|Ajankohta=15.9.2020|www=https://www.ibm.com/quantum/blog/ibm-quantum-roadmap|www-teksti=Artikkeli|Viitattu=27.4.2024|Kieli={{en}}}}</ref>.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 27. huhtikuuta 2024 kello 18.58

Tämä on kvanttitietokoneiden aikajana. Sivulla esitellään kvanttitietokoneiden ja kvanttilaskennan kehitystä ja virstanpylväitä.

1960-luku

1970-luku

  • 1970
  • 1973
  • 1975
    • R. P. Poplavskii julkaisee artikkelin Informaatioprosessien termodynaamiset mallit (venäjäksi)[6].
  • 1976
    • Puolalainen teoreettinen fyysikko Roman Stanisław Ingarden julkaisi vuonna 1976 Quantum Information Theory -nimisen artikkelin lehdessä Reports on Mathematical Physics[7].

1980-luku

  • 1980
    • Paul Benioff kuvailee kvanttimekaanisen Hamiltonin malliin perustuvan tietokoneen.[8]
    • Juri Manin ehdottaa lyhyesti ideaa kvanttilaskennasta.[9]
    • Tommaso Toffoli esittelee käännettävän Toffoli-portin[10].
  • 1981
    • Richard Feynman luennossaan First Conference on the Physics of Computation, joka pidettiin MIT:ssä toukokuussa huomioi, että vaikutti mahdottomalta simuloida kvanttijärjestelmän tilaa klassisella tietokoneella tehokkaasti. Hän ehdotti kvanttitietokoneiden perusmallia, joka kykenisi tämänlaisiin simulaatioihin.[11]
  • 1989
    • Ensimmäinen toimiva kvanttikryptojärjestelmä (Charles Bennet ja Gilles Brassard).

1990-luku

  • 1994
    • Ensimmäinen suurten etäisyyksien (30 km) jakelu kvanttiavaimilla (Paul Townsed ja Christophe Marand).
    • Shorin algoritmi keksitään.
  • 1995
  • 1998
    • Ensimmäinen kokeellinen kahden kubitin kvanttitietokone rakennettaan, jolla testataan kvanttialgoritmeja (MIT, IBM, Oxford, Berkley) Se perustuu NMR-teknologiaan

2000-luku

  • 2001
    • Emanuel Knill, Raymond Laflamme ja Gerard Milburn todistavat, että optisen kvanttitietokoneen rakentaminen on mahdollista yhden fotonin lähteestä.
  • 2007
  • 2009
    • Ensimmäinen ohjelmoitava kvanttitietokone julkistetaan.[12]

2010-luku

  • 2010
    • Kahden fotonin optinen siru.[13]
  • 2012
    • Fyysikot tekevät yhdestä atomista koostuvan transistorin.[14]
  • 2015
    • Kvantti-informaatiota koodattuna yksinkertaisiin elektronipulsseihin.[15]

2020-luku

  • 2023
    • 4.12.2023 IBM esitteli uuden 1121 kubitin Condor-kvanttiprosessorin, joka on jatkoa aiemmille Osprey- ja Eagle-järjestelmille[16][17][18].

Lähteet

  1. ↑ Mor, T. and Renner, R.: Preface to Special Issue on Quantum Cryptography. Natural Computing, 2014, 13. vsk, nro 4, s. 447–452. doi:10.1007/s11047-014-9464-3. (englanniksi)
  2. ↑ Wiesner, Stephen: Conjugate Coding. SIGACT News, 1983, 15. vsk, nro 1, s. 78–88. doi:10.1145/1008908.1008920. ISSN 0163-5700. (englanniksi)
  3. ↑ Park, James: The concept of transition in quantum mechanics. Foundations of Physics, 1970, 1. vsk, nro 1, s. 23–33. doi:10.1007/BF00708652. Bibcode:1970FoPh....1...23P. (englanniksi)
  4. ↑ Holevo, A. S.: Bounds for the quantity of information transmitted by a quantum communication channel. Problems of Information Transmission, 1973, 9. vsk, nro 3, s. 177–183. (englanniksi)
  5. ↑ Bennett, C.: Logical Reversibility of Computation. IBM Journal of Research and Development, 1973, 17. vsk, nro 6, s. 525–532. doi:10.1147/rd.176.0525. (englanniksi)
  6. ↑ Poplavskii, R. P.: Thermodynamical models of information processing. Uspekhi Fizicheskikh Nauk, 1975, 115. vsk, nro 3, s. 465–501. doi:10.3367/UFNr.0115.197503d.0465. (venäjäksi)
  7. ↑ Ingarden, Roman S.: Quantum information theory. Reports on Mathematical Physics, {{{Vuosi}}}, 10. vsk, nro 1, s. 43–72. ISSN 0034-4877. (englanniksi)
  8. ↑ Benioff, Paul: The computer as a physical system: A microscopic quantum mechanical Hamiltonian model of computers as represented by Turing machines. Journal of Statistical Physics, 1980, 22. vsk, nro 5, s. 563–591. Journal of Statistical Physics. doi:10.1007/BF01011339. Bibcode:1980JSP....22..563B. (englanniksi)
  9. ↑ Manin, Juri I.: Вычислимое и невычислимое (Vytšislimoje i nevytšislimoje) (Laskettavissa ja ei-laskettavissa). Sov.Radio, 1980, s. 13–15. Sov.Radio. Artikkeli (Zip). Viitattu 8.11.2015. (venäjäksi)
  10. ↑ Toffoli, Tommaso: Reversible computing. (Lecture Notes in Computer Science, arkistoitu 15.4.2010) Automata, Languages and Programming, 1980, 85. vsk, s. 632–644. Noordwijkerhout, Hollanti: Springer Verlag. ISBN 3-540-10003-2. doi:10.1007/3-540-10003-2_104. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Feynman, Richard: Simulating Physics with Computers. International Journal of Theoretical Physics, Kesäkuu 1981, 21. vsk, nro 6, s. 467–488. International Journal of Theoretical Physics. PubMed:24948715. doi:10.1007/BF02650179. Bibcode:1982IJTP...21..467F. Artikkeli. Viitattu 21.20.2015. (englanniksi)
  12. ↑ Barras, Colin: First universal programmable quantum computer unveiled. New Scientist, 2009. Sov.Radio. Artikkeli. Viitattu 8.11.2015. (englanniksi)
  13. ↑ Kurzweil accelerating intelligence: Two-photon optical chip enables more complex quantum computing. Kurzweil accelerating intelligence, 2010. Artikkeli. Viitattu 8.11.2015. (englanniksi)
  14. ↑ Martin Fuechsle, Jill A. Miwa, Suddhasatta Mahapatra, Hoon Ryu, Sunhee Lee, Oliver Warschkow, Lloyd C. L. Hollenberg, Gerhard Klimeck & Michelle Y. Simmons: A single-atom transistor. Nature, 2012, 7. vsk, nro 4, s. 242–246. Nature. PubMed:24948715. Artikkeli. Viitattu 8.11.2015. (englanniksi)
  15. ↑ Wheelahan, Dan: Breakthrough opens door to affordable quantum computers. UNSW Newsroom, 2015. Artikkeli. Viitattu 8.11.2015. (englanniksi)
  16. ↑ McDowell, Steve: IBM Advances Quantum Computing with New Processors & Platforms. Forbes, 5.12.2023. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)
  17. ↑ Gambetta, Jay: The hardware and software for the era of quantum utility is here. IBM Quantum Computing Blog, 4.12.2023. IBM. Blogi. Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)
  18. ↑ Gambetta, Jay: IBM’s roadmap for scaling quantum technology. IBM Research Blog, 15.9.2020. Artikkeli. Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kvantti-informaatiotiede
Yleiset
Kvanttiviestintä
Kvanttialgoritmit
Kvanttilaskennan monimutkaisuusteoria
Kvanttilaskennan mallit
Kvanttisuorittimien suorituskykyindikaattorit

Kvanttitilavuus

Dekoherenssin ennaltaehkäisy

Kvanttivirheenkorjaus

Fyysiset toteutustavat
Kvanttioptiikka Kaviteetti-QED
Erittäin kylmät atomit
Spin-pohjaiset Ydinmagneettinen resonanssi
Suprajohteisiin perustuva
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kvanttietokoneiden_aikajana&oldid=22353864”