Ero sivun ”Superjoukko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisää tekstiä
p Vähän lisää tekstiä taas
Rivi 3: Rivi 3:
'''Superjoukot''' koostuvat monista [[Galaksijoukko|galaksijoukoista]]. Superklusterien olemassaolo osoittaa, että universumin galaksit eivät ole jakautuneet tasaisesti; useimmat niistä on koottu ryhmiksi ja klusteiksi, joissa ryhmät sisältävät jopa kymmeniä galakseja ja klustereita jopa useita tuhansia galakseja. Nuo ryhmät ja klusterit ja muut eristetyt galaksit puolestaan muodostavat vielä suurempia rakenteita, joita kutsutaan superklustereiksi.
'''Superjoukot''' koostuvat monista [[Galaksijoukko|galaksijoukoista]]. Superklusterien olemassaolo osoittaa, että universumin galaksit eivät ole jakautuneet tasaisesti; useimmat niistä on koottu ryhmiksi ja klusteiksi, joissa ryhmät sisältävät jopa kymmeniä galakseja ja klustereita jopa useita tuhansia galakseja. Nuo ryhmät ja klusterit ja muut eristetyt galaksit puolestaan muodostavat vielä suurempia rakenteita, joita kutsutaan superklustereiksi.


Superjoukot muodostavat avaruuteen niin sanottuja seinämiä, jotka muodostavat [[Maailmankaikkeus|maailmankaikkeuteen]] saippuavaahtomaisen rakenteen. Toisin sanoen seinämät ovat kuin saippuakuplien reunoja, joiden keskelle jää paljon tyhjää tilaa, missä ei ole [[galaksi|galakseja]]. Oma galaksimme, [[Linnunrata]], kuuluu [[paikallinen ryhmä]] -nimiseen galaksijoukkoon, joka puolestaan kuuluu [[Laniakean superjoukko|Laniakean superjoukkoon]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/linnunrata-on-osa-laniakean-superjoukkoa.html|Nimeke=Linnunrata on osa Laniakean superjoukkoa|Tekijä=Nummila, Sakari|Julkaisu=Tähdet ja avaruus|Ajankohta=4.9.2014|Julkaisija=|Viitattu=21.7.2016|arkisto=https://web.archive.org/web/20161011190120/https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/linnunrata-on-osa-laniakean-superjoukkoa.html|arkistoitu=11.10.2016}}</ref>
Superjoukot muodostavat avaruuteen niin sanottuja seinämiä, jotka muodostavat [[Maailmankaikkeus|maailmankaikkeuteen]] saippuavaahtomaisen rakenteen. Toisin sanoen seinämät ovat kuin saippuakuplien reunoja, joiden keskelle jää paljon tyhjää tilaa, missä ei ole [[galaksi|galakseja]]. Galaksijoukkojen seinät voivat ulottua useista sadoista miljoonista valovuosista 10 miljardiin valovuoteen ja kattaa yli 5 % havaittavasta maailmankaikkeudesta. Nämä ovat suurimmat tähän mennessä tunnetut rakenteet. Superklustereiden havainnot voivat antaa tietoa maailmankaikkeuden alkutilasta, jolloin superklusterit luotiin. Superklustereiden sisällä olevien galaksien pyörimisakselien suuntia tutkivat ne, jotka uskovat niiden antavan näkemystä ja tietoa galaksien varhaisesta muodostumisprosessista universumin historiassa.<ref name="Huetal2006">
{{cite journal
| author=Hu, F. X.
| display-authors=etal
| date=2006
| title=Orientation of Galaxies in the Local Supercluster: A Review
| journal=[[Astrophysics and Space Science]]
| volume=302 | issue=1–4 | pages=43–59
| arxiv=astro-ph/0508669
| bibcode=2006Ap&SS.302...43H
| doi=10.1007/s10509-005-9006-7
| s2cid=18837475
}}</ref>

Oma galaksimme, [[Linnunrata]], kuuluu [[paikallinen ryhmä]] -nimiseen galaksijoukkoon, joka puolestaan kuuluu [[Laniakean superjoukko|Laniakean superjoukkoon]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/linnunrata-on-osa-laniakean-superjoukkoa.html|Nimeke=Linnunrata on osa Laniakean superjoukkoa|Tekijä=Nummila, Sakari|Julkaisu=Tähdet ja avaruus|Ajankohta=4.9.2014|Julkaisija=|Viitattu=21.7.2016|arkisto=https://web.archive.org/web/20161011190120/https://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/linnunrata-on-osa-laniakean-superjoukkoa.html|arkistoitu=11.10.2016}}</ref>



==Historia==
==Historia==

Versio 10. joulukuuta 2023 kello 08.28

Neitsyen superjoukko
Lähimmät superjoukot. Maailmankaikkeus yhden miljardin valovuoden etäisyydellä Maasta. Arviolta 63 miljoonaa galaksia.

Superjoukot koostuvat monista galaksijoukoista. Superklusterien olemassaolo osoittaa, että universumin galaksit eivät ole jakautuneet tasaisesti; useimmat niistä on koottu ryhmiksi ja klusteiksi, joissa ryhmät sisältävät jopa kymmeniä galakseja ja klustereita jopa useita tuhansia galakseja. Nuo ryhmät ja klusterit ja muut eristetyt galaksit puolestaan muodostavat vielä suurempia rakenteita, joita kutsutaan superklustereiksi.

Superjoukot muodostavat avaruuteen niin sanottuja seinämiä, jotka muodostavat maailmankaikkeuteen saippuavaahtomaisen rakenteen. Toisin sanoen seinämät ovat kuin saippuakuplien reunoja, joiden keskelle jää paljon tyhjää tilaa, missä ei ole galakseja. Galaksijoukkojen seinät voivat ulottua useista sadoista miljoonista valovuosista 10 miljardiin valovuoteen ja kattaa yli 5 % havaittavasta maailmankaikkeudesta. Nämä ovat suurimmat tähän mennessä tunnetut rakenteet. Superklustereiden havainnot voivat antaa tietoa maailmankaikkeuden alkutilasta, jolloin superklusterit luotiin. Superklustereiden sisällä olevien galaksien pyörimisakselien suuntia tutkivat ne, jotka uskovat niiden antavan näkemystä ja tietoa galaksien varhaisesta muodostumisprosessista universumin historiassa.[1]

Oma galaksimme, Linnunrata, kuuluu paikallinen ryhmä -nimiseen galaksijoukkoon, joka puolestaan kuuluu Laniakean superjoukkoon.[2]


Historia

Superjoukkokjen olemassaolonsa väitti ensimmäisenä George Abell vuonna 1958 julkaistussa Abellin galaksiklusteriluettelossaan. Hän kutsui niitä "toisen asteen klusteriksi" tai klusteriklusteriksi.[3]

Superjoukkojen luettelo

Galaktinen superjoukko Tiedot Huomautukset
Kuningas Ghidorahin superjoukko
  • z = 0.50-0.64
 Massiivisin galaksien superjoukko löydettiin niin kaukana.[4]
Laniakean superjoukko
  • z = 0.000
  • Pituus = 153 Mpc (500 milj. valovuotta)
 Laniakean Superjoukko on superjoukko, joka sisältää Neitsyen klusterin, paikallinen ryhmä, ja jälkimmäisen osalta meidän galaksimme Linnunradan.
Neitsyen superjoukko
  • z= 0.000
  • Pituus = 33 Mpc (110 milj. valovuotta)
 Se sisältää Paikallisen joukon meidän Galaksimme, Linnunradan. Se sisältää myös Neitsyeen klusterin lähellä sen keskusta ja sitä sanotaan joskus Paikalliseksi superjoukoksi. Sen uskotaan sisältävän yli 47 000 galaksia.

Tutkimus vuonna 2014 osoittaa, että Neitsyeen superjoukko on vain lohko vielä suuremmasta superjoukosta, Laniakeasta.[5]

Hydra–Centaurus superjoukko Se koostuu kahdesta lohkosta, joita joskus kutsutaan myös nimellä superjoukot, tai joskus koko superjoukko viitataan näillä kahdella muulla nimellä
  • Hydra Superjoukko
  • Centaurus Superjoukko

Vuonna 2014 äskettäin julkistettu Laniakea Superjoukko valtasi Hydra-Centauruksen superjoukon, josta tuli osa uutta superjoukkoa.[5]

Pavo–Indus superjoukko

Vuonna 2014 äskettäin julkistettu Laniakea superjoukko valtasi Pavo-Indus Superjoukon, josta tuli osa uutta superjoukkoa.[5]

Eteläinen superjoukko

Sisältää Fornax klusterin (S373), Dorado ja Eridanus pilvet.[6]

Saraswati superjoukko Etäisyys = 4000 Million light years (1.2 Gpc)

Pituus = 652 milj. valovuotta

Saraswatin Superjoukko koostuu 43 massiivisesta galaksijoukosta, kuten Abell 2361 ja sen massa on noin Malline:Auringon massa ja se näkyy Kalojen tähdistössä

Lähes superjoukot

Galaktinen superjoukko Tiedot Huomautukset
Perseus–Pisces superjoukko
Coma superjoukko Muodostaa suurimman osan CfA Homunculus, keskellä CfA2 Great Wall Galaksimuuria
Kuvanveistäjän superjoukkos SCl 9
Herkuleksen superjoukkos SCl 160
Leijonan superjoukko SCl 93
Ophiuchuksen superjoukko
  • 17h 10m -22°
  • cz=8500–9000 km/s (keskus)
  • 18 Mpc x 26 Mpc
 Muodostavat kaukaisen seinän Ophiuchus Void, se voidaan liittää muuriin​ Pavo-Indus-Telescopiumin superjoukko ja Herculeksen superjoukko. Tämä superjoukko keskittyy cD-klusteriin Ophiuchuksen klusteri, ja sen jäseninä on ainakin kaksi muuta galaksijoukkoa, neljä muuta galaksiryhmää, useita kenttägalaksia.[7]
Shapleyn Superjoukko
  • z=0.046.(650 Mly away)
 Toinen superjoukko löydetty, Paikallisen superjoukon jälkeen.

Kaukaisia superjoukkoja

Galaktinen superjoukko Tiedot Huomautukset
Pisces–Cetus superjoukko
Boötes superjoukko SCl 138
Horologium–Reticulum superjoukko
z=0.063 (700 Mly)
Pituus = 550 Mly
Corona Borealis superjoukko
z=0.07[8]
Columba superjoukko
Aquarius superjoukko
Aquarius B superjoukko
Aquarius–Capricornus superjoukko
Aquarius–Cetus superjoukko
Bootes A superjoukko
Caelum superjoukko
z=0.126 (1.4 Gly)
Draco superjoukko
Draco – Iso Karhu superjoukko
Fornax–Eridanus superjoukko
Grus superjoukko
Leijona A superjoukko
Leo–Sekstantti superjoukko
Leijona–Neitsyt superjoukko SCl 107
Microscopium superjoukko SCl 174
Pegasus–Kalat superjoukko SCl 3
Perseus–Kalat superjoukko SCl 40
Kalat-Oinas superjoukko
Ison Karhun superjoukko
Neitsyt-Koma superjoukko SCl 111

Äärimmäisen kaukaiset superjoukkot

Galaxy superjoukko Tiedot Huomautukset
Hyperion proto-superjoukko z=2.45 Tämä superjoukko oli löytöhetkellään vuonna 2018 aikaisin ja suurin tähän mennessä löydetty proto-superjoukko.[9][10]
Lynx Superjoukko z=1.27 Löydetty 1999[11] (as ClG J0848+4453, a name now used to describe the western cluster, with ClG J0849+4452 being the eastern one),[12] it contains at least two clusters RXJ 0848.9+4452 (z=1.26) and RXJ 0848.6+4453 (z=1.27) . At the time of discovery, it became the most distant known superjoukko.[13] Additionally, seven smaller groups of galaxies are associated with the superjoukko.[14]
SCL @ 1338+27 at z=1.1

z=1.1

Pituus=70Mpc

Runsas superjoukko useiden galaksijoukkojen kanssa löydettiin epätavallisen pitoisuuden 23 ympäriltä QSOa kun z=1.1 vuonna 2001. Klusterikompleksin koko voi viitata Galaksimuurin olemassaoloon siellä, pelkän superjoukon sijaan. Havaittu koko lähestyy kokoa CfA2 Great Wall galaksimuuria. Löytöhetkellä se oli suurin ja kaukaisin superjoukko z=0.5 [15][16]
SCL @ 1604+43 at z=0.9 z=0.91 Tämä superjoukko oli löytöhetkellään suurin niin syvältä avaruudesta löydetty superjoukko vuonna 2000. Se koostui kahdesta tunnetusta rikkaasta klusterista ja yhdestä sen löytäneen tutkimuksen tuloksena vasta löydetystä klusterista. Silloin tunnetut klusterit olivat Cl 1604+4304 (z=0.897) and Cl 1604+4321 (z=0.924), joilla tiedettiin silloin olevan 21 ja 42 tunnettua galaksia. Tuolloin äskettäin löydetty klusteri sijaitsi osoitteessa 16h 04m 25.7s, +43° 14′ 44.7″[17]
SCL @ 0018+16 at z=0.54 in SA26 z=0.54 Tämä superjoukko sijaitsee radiogalaksin 54W084C ympärillä (z=0.544) ja se koostuu vähintään kolmesta suuresta klusterista CL 0016+16 (z=0.5455), RX J0018.3+1618 (z=0.5506), RX J0018.8+1602 .[18]
MS 0302+17

z=0.42

Pituus=6Mpc

Tämä superjoukko siinä on vähintään kolme jäsenklusteria, itäinen klusteri CL 0303+1706, eteläinen klusteri MS 0302+1659 ja pohjoinen klusteri MS 0302+1717.[19]

Lähteet

  1. ↑ Hu, F. X. (2006). "Orientation of Galaxies in the Local Supercluster: A Review". Astrophysics and Space Science 302 (1–4): 43–59. doi:10.1007/s10509-005-9006-7. Bibcode: 2006Ap&SS.302...43H. 
  2. ↑ Nummila, Sakari: Linnunrata on osa Laniakean superjoukkoa Tähdet ja avaruus. 4.9.2014. Arkistoitu 11.10.2016. Viitattu 21.7.2016.
  3. ↑ Abell (1958). "The distribution of rich clusters of galaxies. A catalogue of 2,712 rich clusters found on the National Geographic Society Palomar Observatory Sky Survey" 3. doi:10.1086/190036. 
  4. ↑ "King Ghidorah Supercluster: Mapping the light and dark matter in a new superclustero at z = 0.55 using the subaru hyper suprime-cam" (22 November 2022). Monthly Notices of the Royal Astronomical Society: Letters 519 (1): L45–L50. doi:10.1093/mnrasl/slac150. ISSN 1745-3933. Bibcode: 2023MNRAS.519L..45S. 
  5. ↑ a b c Tully (2 September 2014). "The Laniakea superjoukko of galaxies". Nature 513: 71–73. doi:10.1038/nature13674. PMID 25186900. Bibcode: 2014Natur.513...71T. 
  6. ↑ Mitra, Shyamal (1989). "A Study of the Southern Superjoukko", The World of Galaxies. Springer, New York, NY., 426–427. DOI:10.1007/978-1-4613-9356-6_65. ISBN 978-1-4613-9358-0. 
  7. ↑ Hasegawa, T. (2000). "Large-scale structure of galaxies in the Ophiuchus region". Monthly Notices of the Royal Astronomical Society 316 (2): 326–344. doi:10.1046/j.1365-8711.2000.03531.x. Bibcode: 2000MNRAS.316..326H. 
  8. ↑ Postman, M. (1988). "The dynamics of the Corona Borealis superjoukko". Astronomical Journal 95: 267–83. doi:10.1086/114635. Bibcode: 1988AJ.....95..267P. 
  9. ↑
    		Tämän artikkelin viitteitä on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja siihen ei ole vaihdettu suomenkielisen wikipedian käyttämää viitemallinetta.
    Voit auttaa Wikipediaa vaihtamalla artikkelissa olevan {{Citation}} viitemallineen suomenkielisen wikipedian vastaavaan mallineeseen viitemallineiden luettelosta.
    Tarkennus: Scientists in Chile unveil 'A Cosmic Titan' cluster of galaxies

  10. ↑ "The progeny of a Cosmic Titan: a massive multi-component proto-superjoukko in formation at z=2.45 in VUDS" (2018). Astronomy & Astrophysics 619: A49. doi:10.1051/0004-6361/201833655. Bibcode: 2018A&A...619A..49C. 
  11. ↑ Rosati, P. (1999). "An X-Ray-Selected Galaxy Cluster at z = 1.26". The Astronomical Journal 118 (1): 76–85. doi:10.1086/300934. Bibcode: 1999AJ....118...76R. 
  12. ↑ Lynx Superjoukko SIMBAD.
  13. ↑ Nakata, F. (2004). "Discovery of a large-scale clumpy structure of the Lynx superjoukko at z∼1.27". Proceedings of the International Astronomical Union 2004: 29–33. Cambridge University Press. doi:10.1017/S1743921304000080. Bibcode: 2004ogci.conf...29N. 
  14. ↑ Ohta, K. (2003). "Optical Identification of the ASCA Lynx Deep Survey: An Association of Quasi-Stellar Objects and a Superjoukko at z = 1.3?". The Astrophysical Journal 598 (1): 210–215. doi:10.1086/378690. Bibcode: 2003ApJ...598..210O. 
  15. ↑ Malline:Cite conference
  16. ↑ Tanaka, I. (2001). "Superjoukkoing of Faint Galaxies in the Field of a QSO Concentration at z ~ 1.1". The Astrophysical Journal 547 (2): 521–530. doi:10.1086/318430. Bibcode: 2001ApJ...547..521T. 
  17. ↑ Lubin, L. M. (2000). "A Definitive Optical Detection of a Superjoukko at z ≈ 0.91". The Astrophysical Journal 531 (1): L5–L8. doi:10.1086/312518. PMID 10673401. Bibcode: 2000ApJ...531L...5L. 
  18. ↑ Connolly, A. J. (1996). "Superjoukkoing at Punasiirtymä z = 0.54". The Astrophysical Journal Letters 473 (2): L67–L70. doi:10.1086/310395. Bibcode: 1996ApJ...473L..67C. 
  19. ↑ University of Hawaii, "The MS0302+17 Superjoukko", Nick Kaiser. Retrieved 15 September 2009.

Aiheesta muualla

Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Superjoukko&oldid=22038732”