Ero sivun ”Metalliorgaaninen runkorakenne” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: thumb|Erään yhdisteen (MIL101) rakenteen pyyhkäisy-läpivalaisuelektronimikroskopiakuva ja malli sen metalliorgaanisesta runkorakenteesta '''Metalliorgaaninen runkorakenne'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.katalyysiseura.org/Katalyysisanasto.pdf | Nimeke =Katalyysisanasto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Katalyysiseura ry | Viitattu =18.9.2023 | Kieli = }}</ref> on... |
(ei mitään eroa)
|
Versio 18. syyskuuta 2023 kello 13.43
Metalliorgaaninen runkorakenne[1] on yhdisteen rakenne, joka koostuu metalliklustereista ja niitä yhdistävistä orgaanisista molekyyleistä. Näin muodostuu kolmiuloteinen rakenne, joka on usein huokoinen ja jolla on suuri pinta-ala.[2][3]
Metalliorgaaninen runkorakenteen klusterin metalli on tavallisesti siirtymmetalli tai lantanoidi. Klusterin koordinaatiogeometria vaikuttaa merkittävästi metalliorgaanisen runkorakenteen ominaisuuksiin. Klusterit ovat yhteydessä toisiinsa orgaanisten linkittäjämolekyylien välityksellä. Linkittäjämolekyylissä on metalliin koordinoituva ryhmäm esimerkiksi karboksylaatti-, atsiini- tai fosfiiniryhmä. Linkittäjämolekyylistä riipvuen rakenne voi olla hyvin jäykkä tai joustavampi.[2][3][4][5]
Metalliorgaaninen runkorakenne on tavanomaisesti hyvin huokoinen ja yhdisteen ominaispinta-ala voi olla yli 6 000 m2/g. Metalliklusterin ja linkittäjämolekyylien rakenteita muuttamalla voidaan helposti vaikuttaa muodostuvan yhdisteen rakenteeseen. Metalliorgaanisia runkorakenteita on tutkittu 1990-luvulta alkaen runsaasti esimerkiksi vedyn tai muiden kaasujen varastointisovellutuksiin, katalyytteinä, käytettäväksi erotusprosesseissa ja bio- ja lääketieteellisiin sovellutuksiin.[2][3][6][5]
Lähteet
- ↑ Katalyysisanasto Suomen Katalyysiseura ry. Viitattu 18.9.2023.
- ↑ a b c Peter J. Cragg: Supramolecular Chemistry, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2016. s. 25–27 (Luvun sisäinen sivunumerointi)
- ↑ a b c Susan A. Bourne & Mino R. Caira: Inclusion Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2014. s. 3–6 (Luvun sisäinen sivunumerointi)
- ↑ Hong-Cai Zhou, Jeffrey R. Long & Omar M. Yaghi: Introduction to Metal–Organic Frameworks. Chemical Reviews, 2012, 112. vsk, nro 2, s. 673–674. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.9.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Hong-Cai “Joe” Zhou & Susumu Kitagawa: Metal–Organic Frameworks (MOFs). Chemical Society Reviews, 2014, 43. vsk, s. 5415–5418. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti;viitettäACSei löytynyt