Ero sivun ”Lihajaloste” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.3
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Lihajaloste''' tarkoittaa teollista lihavalmistetta<ref name="Kielitoimiston.sanakirja"/>. Lihajalosteita ovat esimerkiksi [[makkara]], valmismarinoitu liha, [[kinkku]], nugetit ja eineslihapullat, [[pekoni]], maksapasteija ja [[Hyytelö|lihahyytelö]].
'''Lihajaloste''' tarkoittaa teollista lihavalmistetta<ref name="Kielitoimiston.sanakirja"/>. Lihajalosteita ovat esimerkiksi [[makkara]], valmismarinoitu liha, valmiiksi suolatut lihasuikaleet, [[kinkku]], nugetit, eineslihapullat, [[pekoni]], maksapasteija ja [[Hyytelö|lihahyytelö]].


Suurin osa Suomessa myydystä [[liha]]sta koostuu lihajalosteista<ref name="Patarumpu"/> ja noin kolmannes Suomessa kulutetusta lihasta käytetään makkaran, kinkun ja vastaavien tuotteiden valmistukseen, joita keskivertosuomalainen nauttii yhteensä päivittäin yli 50 grammaa.<ref name="Elintarvikkeiden.kulutus.Suomessa"/> Lihan teollinen marinointi on suosittua etenkin broilerin kohdalla, ja 2000-luvun alussa jopa noin 70 prosenttia suomalaisesta siipikarjan lihasta saatettiin myydä marinoituna<ref name="yle2009"/>.
Noin kolmannes Suomessa kulutetusta lihasta käytettiin vuonna 2017 lihajalosteiden valmistukseen, joita keskivertosuomalainen nauttii yhteensä päivittäin yli 50 grammaa<ref name="Elintarvikkeiden.kulutus.Suomessa"/>. Lihan teollinen marinointi on suosittua etenkin broilerin kohdalla, ja 2000-luvun alussa jopa noin 70 prosenttia suomalaisesta siipikarjan lihasta saatettiin myydä marinoituna<ref name="yle2009"/>.


Lihajalosteiden säilyvyyttä on parannettu yleensä joko savustamalla tai lisäämällä niihin muitakin säilyvyyttä parantavia aineita kuin suolaa<ref name="MTV3.Kaikki.lihat.lasketaan.prosessoiduiksi"/>. Esimerkiksi marinoituna myydyt lihasuikaleet saattavat sisältää jopa 16 erilaista lisäainetta<ref name="yle2009"/>.
Lihajalosteiden säilyvyyttä on parannettu yleensä joko savustamalla tai lisäämällä niihin muitakin säilyvyyttä parantavia aineita kuin suolaa<ref name="MTV3.Kaikki.lihat.lasketaan.prosessoiduiksi"/>. Esimerkiksi marinoidut lihasuikaleet saattavat sisältää jopa 16 erilaista lisäainetta<ref name="yle2009"/>.


Suomalainen lihajalosteteollisuus käyttää myös fosfaattia enemmän kuin esimerkiksi ruotsalainen ja saksalainen. Lähes 60 prosenttiin suomalaisista lihajalosteista lisätään fosfaatteja. Niiden tehtävänä on lisätä tuotteen mehukkuutta ja vesipitoisuutta, parantaa väriä ja säilyvyyttä sekä estää veden valuminen ulos kypsennyksen aikana. Fosfaatti katkaisee myös lihasproteiinien sidoksia, mikä siloittaa suutuntumaa, kiinteyttää tuotetta ja helpottaa sen viipaloimista. Fosfaatin lisääminen alentaa tuotantokustannuksia arviolta 10-30 prosenttia muun muassa sen vuoksi, että lihaa kuluu vähemmän.<ref>Anna Petäjäniemi
Suomalainen lihajalosteteollisuus käyttää myös fosfaattia enemmän kuin esimerkiksi ruotsalainen ja saksalainen. Lähes 60 prosenttiin suomalaisista lihajalosteista lisätään fosfaatteja ja vettä. Niiden tehtävänä on lisätä tuotteen mehukkuutta, parantaa väriä ja säilyvyyttä sekä pitää veden valuminen ulos kypsennyksen aikana. Fosfaatti katkaisee myös lihasproteiinien sidoksia, mikä siloittaa suutuntumaa, kiinteyttää tuotetta ja helpottaa sen viipaloimista. Fosfaatin lisääminen alentaa tuotantokustannuksia arviolta 10-30 prosenttia muun muassa sen vuoksi, että lihaa kuluu vähemmän.<ref>Anna Petäjäniemi
FOSFAATIN MÄÄRÄ JOULUKINKUISSA SEKÄ KINKKU- JA
FOSFAATIN MÄÄRÄ JOULUKINKUISSA SEKÄ KINKKU- JA
KALKKUNARULLISSA SUOMESSA 2011. Opinnäytetyö, ympäristöteknologia 11/2012. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53580/Anna%20Petajaniemi%20Fosfaatin%20maara%20joulukinkuissa%20seka%20kinkku%20ja%20kalkkunarullissa.pdf?sequence=1&isAllowed=y</ref>
KALKKUNARULLISSA SUOMESSA 2011. Opinnäytetyö, ympäristöteknologia 11/2012. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53580/Anna%20Petajaniemi%20Fosfaatin%20maara%20joulukinkuissa%20seka%20kinkku%20ja%20kalkkunarullissa.pdf?sequence=1&isAllowed=y</ref> Fosfaatti ja vesi lisäväät siten kustannustehokkaasti tuotteen kokoa ja painoa.


== Terveysriskit ==
== Terveysriskit ==
Rivi 13: Rivi 13:
Sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyden on havaittu korreloivan vereen suureen fosforipitoisuuteen ja liika fosfori voi aiheuttaa myös osteoporoosia<ref>"Ei lisättyä fosfaattia" – mureuttavan lisäaineen liikakäyttö voi lisätä luun hajoamista. https://yle.fi/uutiset/3-8597007</ref>.
Sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyden on havaittu korreloivan vereen suureen fosforipitoisuuteen ja liika fosfori voi aiheuttaa myös osteoporoosia<ref>"Ei lisättyä fosfaattia" – mureuttavan lisäaineen liikakäyttö voi lisätä luun hajoamista. https://yle.fi/uutiset/3-8597007</ref>.


Vuonna 2013 julkaistun eurooppalaistutkimuksen mukaan lihajalosteiden 20 gramman ylittävä päivittäin käyttö lisää 3 prosentilla riskiä kuolla keskivertoa nuorempana aina 40 grammaan asti, kun muut terveyteen vaikuttavat tekijät kuin tulotaso pyritään ottamaan huomioon. Jos lihajalosteita nauttii 40-80 grammaa päivässä, riski on 10 prosenttia suurempi ja jos määrä on 80-160 grammaa, riski kasvaa 20 prosenttiin. Ylimääräiset kuolemat johtuivat etenkin sydän- ja verenkiertoelinten sairauksista ja syövistä.<ref name=":0" /> Syyksi on arveltu lihajalosteiden sisältämiä lisäaineita, kuten [[nitraatti|nitraattia]] ja [[fosfaatti|fosfaattia]]<ref name="Processed.red.meat-higher.risk.of.heart.failure"/> sekä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, heterosyklisiä aromaattisia amiineja ja nitrosoamiineja.<ref name=":0"/>
Vuonna 2013 julkaistun eurooppalaistutkimuksen mukaan lihajalosteiden 20 gramman ylittävä päivittäin käyttö lisää 3 prosentilla riskiä kuolla keskivertoa nuorempana aina 40 grammaan asti, kun muut terveyteen vaikuttavat tekijät kuin tulotaso pyritään ottamaan huomioon. Jos lihajalosteita nauttii 40-80 grammaa päivässä, riski on 10 prosenttia suurempi ja jos määrä on 80-160 grammaa, riski kasvaa 20 prosenttiin. Ylimääräiset kuolemat johtuivat etenkin sydän- ja verenkiertoelinten sairauksista ja syövistä.<ref name=":0" /> Syyksi on arveltu lihajalosteiden sisältämiä lisäaineita, kuten [[nitraatti|nitraattia]] ja [[fosfaatti|fosfaattia]]<ref name="Processed.red.meat-higher.risk.of.heart.failure"/> sekä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, heterosyklisiä aromaattisia amiineja ja nitrosoamiineja.<ref name=":0"/> Osa tuloksesta saattaa selittyä sillä, että pienituloiset syövät lihajalosteita enemmän kuin suurituloiset<ref name="Meat consumption">{{Lehtiviite|Tekijä=Sabine Rohrmann, Kim Overvad, H. Bas Bueno-de-Mesquita, Marianne U. Jakobsen, Rikke Egeberg, Anne Tjønneland|Otsikko=Meat consumption and mortality - results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition|Julkaisu=BMC Medicine|Ajankohta=2013-03-07|Numero=1|Pmid=23497300|Doi=10.1186/1741-7015-11-63|Issn=1741-7015|www=https://doi.org/10.1186/1741-7015-11-63|Taulukko 2}}</ref>.


Vuonna 2022 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten prosessoitua punaista lihaa syövät menestyivät kognitiivisia kykyjä mittaavissa testeissä heikommin kuin sitä vähiten syövät. Koulutus- ja tulotason sekä elintapojen vaikutus sairastumisriskiin huomioitiin tuloksessa.<ref>Associations of dairy, meat, and fish intakes with risk of incident dementia and with cognitive performance : the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study (KIHD). Ylilauri, Maija: 2022. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/346562/Ylilauri2022_Article_AssociationsOfDairyMeatAndFish.pdf?sequence=1&isAllowed=y</ref>
Vuonna 2022 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten prosessoitua punaista lihaa syövät menestyivät kognitiivisia kykyjä mittaavissa testeissä heikommin kuin sitä vähiten syövät. Koulutus- ja tulotason sekä elintapojen vaikutus sairastumisriskiin huomioitiin tuloksessa.<ref>Associations of dairy, meat, and fish intakes with risk of incident dementia and with cognitive performance : the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study (KIHD). Ylilauri, Maija: 2022. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/346562/Ylilauri2022_Article_AssociationsOfDairyMeatAndFish.pdf?sequence=1&isAllowed=y</ref>


WHO luokitteli teolliset lihajalosteet syöpää aiheuttaviksi vuonna 2015 sillä perusteella, että sitä runsaasti käyttävillä oli todettu muita enemmän paksusuolen syöpää<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sun Jin Hur, Yohan Yoon, Cheorun Jo, Jong Youn Jeong, Keun Taik Lee|Otsikko=Effect of Dietary Red Meat on Colorectal Cancer Risk—A Review|Julkaisu=Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety|Ajankohta=2019|Numero=18|Sivut=1812–1824|Doi=10.1111/1541-4337.12501|Issn=1541-4337|www=https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/1541-4337.12501|Kieli=en}}</ref>. WHO:n asiantuntijapaneeli laski myös prosessoidut kalanlihatuotteet teollisiksi lihajalosteiksi<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pbs.org/newshour/science/faq-exactly-processed-meat-avoid-questions|nimeke=FAQ: Exactly what processed meat should I avoid, and other questions|julkaisu=PBS NewsHour|ajankohta=2015-10-26|viitattu=2022-09-17|ietf-kielikoodi=en-us}}</ref>.
WHO luokitteli teolliset liha-, ja kalajalosteet syöpää aiheuttaviksi vuonna 2015 sillä perusteella, että niitä runsaasti käyttävillä esiintyi muita enemmän paksusuolen syöpää<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sun Jin Hur, Yohan Yoon, Cheorun Jo, Jong Youn Jeong, Keun Taik Lee|Otsikko=Effect of Dietary Red Meat on Colorectal Cancer Risk—A Review|Julkaisu=Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety|Ajankohta=2019|Numero=18|Sivut=1812–1824|Doi=10.1111/1541-4337.12501|Issn=1541-4337|www=https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/1541-4337.12501|Kieli=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pbs.org/newshour/science/faq-exactly-processed-meat-avoid-questions|nimeke=FAQ: Exactly what processed meat should I avoid, and other questions|julkaisu=PBS NewsHour|ajankohta=2015-10-26|viitattu=2022-09-17|ietf-kielikoodi=en-us}}</ref>.


Teolliset lihajalosteet joutuivat samaan haitallisuusluokkaan kuin tupakka tai asbesti.<ref name="Yle.Jopa.40.prosenttia.syövistä" /> Luokitus tarkoittaa sitä, että on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että makkarat ja muut teollisesti säilötyt lihatuotteet lisäävät terveysriskejä, mutta se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi makkaran syönti olisi terveydelle yhtä vaarallista kuin tupakointi.
Lihajalosteet joutuivat samaan haitallisuusluokkaan kuin tupakka tai asbesti.<ref name="Yle.Jopa.40.prosenttia.syövistä" /> Luokitus tarkoittaa sitä, että on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että makkarat ja muut teollisesti säilötyt lihatuotteet lisäävät terveysriskejä, mutta se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi makkaran syönti olisi terveydelle yhtä vaarallista kuin tupakointi.


Vuonna 2019 julkaistu tieteellinen arviointi päätyi siihen, että prosessoidun lihan kulutuksen ja sairauksien välillä havaittu yhteys on niin heikko, että se selittyy todennäköisesti muulla tavalla kuin syy-seuraussuhteella<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Bradley C. Johnston, Dena Zeraatkar, Mi Ah Han, Robin W.M. Vernooij, Claudia Valli, Regina El Dib|Otsikko=Unprocessed Red Meat and Processed Meat Consumption: Dietary Guideline Recommendations From the Nutritional Recommendations (NutriRECS) Consortium|Julkaisu=Annals of Internal Medicine|Ajankohta=2019-10-01|Numero=171|Sivut=756–764|Doi=10.7326/M19-1621|Issn=0003-4819|www=https://www.acpjournals.org/doi/full/10.7326/M19-1621}}</ref>. Vuonna 2021 julkaistun tieteellisen tutkimusyhteenvedon mukaan suurin osa aiemmin julkaistuja tutkimusyhteenvetoja sisälsi lisäksi vakavia metodologisia virheitä. Monesta tutkimusyhteenvedosta oli esimerkiksi puuttunut kohdetutkimuksissa käytettyjen tutkmusmenetelmien tieteellistä pätevyyttä koskeva tarkastelu. Aineistona käytettyjen tutkimusten valikointi ei myöskään ollut ollut aina riittävän systemaattista ja läpinäkyvää. Lisäksi havaittiin muun muassa, että aineistona olevien tutkimusten tuloksia oli julkaistu valikoiden siten että osa tuloksista on jätetty julkaisematta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Mina Nicole Händel, Jeanett Friis Rohde, Ramune Jacobsen, Berit Lilienthal Heitmann|Otsikko=Processed Meat Consumption and the Risk of Cancer: A Critical Evaluation of the Constraints of Current Evidence from Epidemiological Studies|Julkaisu=Nutrients|Ajankohta=2021-10|Numero=13|Sivut=3601|Doi=10.3390/nu13103601|www=https://www.mdpi.com/2072-6643/13/10/3601|Kieli=en}}</ref>
Vuonna 2019 julkaistu tieteellinen arviointi päätyi siihen, että lihajalosteiden kulutuksen ja sairauksien välillä havaittu yhteys on niin heikko, että se selittyy todennäköisesti muulla tavalla kuin syy-seuraussuhteella<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Bradley C. Johnston, Dena Zeraatkar, Mi Ah Han, Robin W.M. Vernooij, Claudia Valli, Regina El Dib|Otsikko=Unprocessed Red Meat and Processed Meat Consumption: Dietary Guideline Recommendations From the Nutritional Recommendations (NutriRECS) Consortium|Julkaisu=Annals of Internal Medicine|Ajankohta=2019-10-01|Numero=171|Sivut=756–764|Doi=10.7326/M19-1621|Issn=0003-4819|www=https://www.acpjournals.org/doi/full/10.7326/M19-1621}}</ref>. Vuonna 2021 julkaistun tieteellisen tutkimusyhteenvedon mukaan suurin osa aiemmin julkaistuja tutkimusyhteenvetoja sisälsi lisäksi vakavia metodologisia virheitä. Monesta tutkimusyhteenvedosta oli esimerkiksi puuttunut kohdetutkimuksissa käytettyjen tutkmusmenetelmien tieteellistä pätevyyttä koskeva tarkastelu. Aineistona käytettyjen tutkimusten valikointi ei myöskään ollut ollut aina riittävän systemaattista ja läpinäkyvää. Lisäksi havaittiin muun muassa, että aineistona käytettyjen tutkimusten tuloksia oli julkaistu valikoiden siten että osa tuloksista on jätetty julkaisematta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Mina Nicole Händel, Jeanett Friis Rohde, Ramune Jacobsen, Berit Lilienthal Heitmann|Otsikko=Processed Meat Consumption and the Risk of Cancer: A Critical Evaluation of the Constraints of Current Evidence from Epidemiological Studies|Julkaisu=Nutrients|Ajankohta=2021-10|Numero=13|Sivut=3601|Doi=10.3390/nu13103601|www=https://www.mdpi.com/2072-6643/13/10/3601|Kieli=en}}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 2. syyskuuta 2023 kello 01.23

Lihajaloste tarkoittaa teollista lihavalmistetta[1]. Lihajalosteita ovat esimerkiksi makkara, valmismarinoitu liha, valmiiksi suolatut lihasuikaleet, kinkku, nugetit, eineslihapullat, pekoni, maksapasteija ja lihahyytelö.

Noin kolmannes Suomessa kulutetusta lihasta käytettiin vuonna 2017 lihajalosteiden valmistukseen, joita keskivertosuomalainen nauttii yhteensä päivittäin yli 50 grammaa[2]. Lihan teollinen marinointi on suosittua etenkin broilerin kohdalla, ja 2000-luvun alussa jopa noin 70 prosenttia suomalaisesta siipikarjan lihasta saatettiin myydä marinoituna[3].

Lihajalosteiden säilyvyyttä on parannettu yleensä joko savustamalla tai lisäämällä niihin muitakin säilyvyyttä parantavia aineita kuin suolaa[4]. Esimerkiksi marinoidut lihasuikaleet saattavat sisältää jopa 16 erilaista lisäainetta[3].

Suomalainen lihajalosteteollisuus käyttää myös fosfaattia enemmän kuin esimerkiksi ruotsalainen ja saksalainen. Lähes 60 prosenttiin suomalaisista lihajalosteista lisätään fosfaatteja ja vettä. Niiden tehtävänä on lisätä tuotteen mehukkuutta, parantaa väriä ja säilyvyyttä sekä pitää veden valuminen ulos kypsennyksen aikana. Fosfaatti katkaisee myös lihasproteiinien sidoksia, mikä siloittaa suutuntumaa, kiinteyttää tuotetta ja helpottaa sen viipaloimista. Fosfaatin lisääminen alentaa tuotantokustannuksia arviolta 10-30 prosenttia muun muassa sen vuoksi, että lihaa kuluu vähemmän.[5] Fosfaatti ja vesi lisäväät siten kustannustehokkaasti tuotteen kokoa ja painoa.

Terveysriskit

Sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyden on havaittu korreloivan vereen suureen fosforipitoisuuteen ja liika fosfori voi aiheuttaa myös osteoporoosia[6].

Vuonna 2013 julkaistun eurooppalaistutkimuksen mukaan lihajalosteiden 20 gramman ylittävä päivittäin käyttö lisää 3 prosentilla riskiä kuolla keskivertoa nuorempana aina 40 grammaan asti, kun muut terveyteen vaikuttavat tekijät kuin tulotaso pyritään ottamaan huomioon. Jos lihajalosteita nauttii 40-80 grammaa päivässä, riski on 10 prosenttia suurempi ja jos määrä on 80-160 grammaa, riski kasvaa 20 prosenttiin. Ylimääräiset kuolemat johtuivat etenkin sydän- ja verenkiertoelinten sairauksista ja syövistä.[7] Syyksi on arveltu lihajalosteiden sisältämiä lisäaineita, kuten nitraattia ja fosfaattia[8] sekä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, heterosyklisiä aromaattisia amiineja ja nitrosoamiineja.[7] Osa tuloksesta saattaa selittyä sillä, että pienituloiset syövät lihajalosteita enemmän kuin suurituloiset[9].

Vuonna 2022 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten prosessoitua punaista lihaa syövät menestyivät kognitiivisia kykyjä mittaavissa testeissä heikommin kuin sitä vähiten syövät. Koulutus- ja tulotason sekä elintapojen vaikutus sairastumisriskiin huomioitiin tuloksessa.[10]

WHO luokitteli teolliset liha-, ja kalajalosteet syöpää aiheuttaviksi vuonna 2015 sillä perusteella, että niitä runsaasti käyttävillä esiintyi muita enemmän paksusuolen syöpää[11][12].

Lihajalosteet joutuivat samaan haitallisuusluokkaan kuin tupakka tai asbesti.[13] Luokitus tarkoittaa sitä, että on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että makkarat ja muut teollisesti säilötyt lihatuotteet lisäävät terveysriskejä, mutta se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi makkaran syönti olisi terveydelle yhtä vaarallista kuin tupakointi.

Vuonna 2019 julkaistu tieteellinen arviointi päätyi siihen, että lihajalosteiden kulutuksen ja sairauksien välillä havaittu yhteys on niin heikko, että se selittyy todennäköisesti muulla tavalla kuin syy-seuraussuhteella[14]. Vuonna 2021 julkaistun tieteellisen tutkimusyhteenvedon mukaan suurin osa aiemmin julkaistuja tutkimusyhteenvetoja sisälsi lisäksi vakavia metodologisia virheitä. Monesta tutkimusyhteenvedosta oli esimerkiksi puuttunut kohdetutkimuksissa käytettyjen tutkmusmenetelmien tieteellistä pätevyyttä koskeva tarkastelu. Aineistona käytettyjen tutkimusten valikointi ei myöskään ollut ollut aina riittävän systemaattista ja läpinäkyvää. Lisäksi havaittiin muun muassa, että aineistona käytettyjen tutkimusten tuloksia oli julkaistu valikoiden siten että osa tuloksista on jätetty julkaisematta.[15]

Lähteet

  1. ↑ lihajaloste Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 10.3.2020.
  2. ↑ Piipponen, Johannes & Rinta-Kiikka, Suvi & Arovuori, Kyösti: Elintarvikkeiden kulutus Suomessa, s. 9. Helsinki: Pellervon taloustutkimus PTT, 2018. ISBN 978-952-224-209-9. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 10.3.2020). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b Tehdaspakattu marinadikaan ei miellytä kaikkia Yle Kuningaskuluttaja. 9.3.2009. Viitattu 5.3.2020.
  4. ↑ Lindgren, Tuula: Syötkö liikaa terveydelle vaarallisia lihajalosteita? Nämä kaikki lihat lasketaan prosessoiduiksi MTV3 Uutiset. 27.10.2015. Viitattu 10.3.2020.
  5. ↑ Anna Petäjäniemi FOSFAATIN MÄÄRÄ JOULUKINKUISSA SEKÄ KINKKU- JA KALKKUNARULLISSA SUOMESSA 2011. Opinnäytetyö, ympäristöteknologia 11/2012. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53580/Anna%20Petajaniemi%20Fosfaatin%20maara%20joulukinkuissa%20seka%20kinkku%20ja%20kalkkunarullissa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  6. ↑ "Ei lisättyä fosfaattia" – mureuttavan lisäaineen liikakäyttö voi lisätä luun hajoamista. https://yle.fi/uutiset/3-8597007
  7. ↑ a b Rohrmann, Sabine & Overvad, Kim & Linseisen, Jakob et al.: Meat consumption and mortality – results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition. Taulukko 2. BMC Medicine, 2013, 11. vsk, nro 63. doi:10.1186/1741-7015-11-63. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.3.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Processed red meat linked to higher risk of heart failure, death in men 12.6.2014. Science Daily. Viitattu 16.6.2014. (englanniksi)
  9. ↑ Sabine Rohrmann, Kim Overvad, H. Bas Bueno-de-Mesquita, Marianne U. Jakobsen, Rikke Egeberg, Anne Tjønneland: Meat consumption and mortality - results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition. BMC Medicine, 7.3.2013, nro 1. PubMed:23497300. doi:10.1186/1741-7015-11-63. ISSN 1741-7015. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ Associations of dairy, meat, and fish intakes with risk of incident dementia and with cognitive performance : the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study (KIHD). Ylilauri, Maija: 2022. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/346562/Ylilauri2022_Article_AssociationsOfDairyMeatAndFish.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  11. ↑ Sun Jin Hur, Yohan Yoon, Cheorun Jo, Jong Youn Jeong, Keun Taik Lee: Effect of Dietary Red Meat on Colorectal Cancer Risk—A Review. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety, 2019, nro 18, s. 1812–1824. doi:10.1111/1541-4337.12501. ISSN 1541-4337. Artikkelin verkkoversio. en
  12. ↑ FAQ: Exactly what processed meat should I avoid, and other questions PBS NewsHour. 26.10.2015. Viitattu 17.9.2022. (englanniksi)
  13. ↑ Kärjä, Anu-Maija & Nurmilaakso, Tiia: Jopa 40 prosenttia syövistä voitaisiin ennaltaehkäistä – Näin sinä voit alentaa omaa syöpäriskiäsi Yle Tiede. 6.2.2018. Viitattu 10.3.2020.
  14. ↑ Bradley C. Johnston, Dena Zeraatkar, Mi Ah Han, Robin W.M. Vernooij, Claudia Valli, Regina El Dib: Unprocessed Red Meat and Processed Meat Consumption: Dietary Guideline Recommendations From the Nutritional Recommendations (NutriRECS) Consortium. Annals of Internal Medicine, 1.10.2019, nro 171, s. 756–764. doi:10.7326/M19-1621. ISSN 0003-4819. Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ Mina Nicole Händel, Jeanett Friis Rohde, Ramune Jacobsen, Berit Lilienthal Heitmann: Processed Meat Consumption and the Risk of Cancer: A Critical Evaluation of the Constraints of Current Evidence from Epidemiological Studies. Nutrients, 2021-10, nro 13, s. 3601. doi:10.3390/nu13103601. Artikkelin verkkoversio. en

Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”Patarumpu”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lihajaloste&oldid=21793788”