Ero sivun ”Sukupuolten tasa-arvon paradoksi” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjannut kielioppivirheen artikkelin viimeisessä lauseessa. Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Huomasin, että tämä artikkeli sisälsi vanhentunutta tietoa paljon sekä suoria lainauksia/käännöksiä ei-akateemisista-lähteistä, koskien alkuperäistä tutkimusta. Lisäsin nyt niin ei-akateemisia lähteitä kuin akateemisia lähteitä tekstiin, että niin akateemisien lähteiden lukuoikeuksien haltijat kuin kaikki kansalaiset voivat lukea lisälähteitä. Päivitin myös alkuperäisen tutkimukseen liittyvästä mittavasta kritiikistä hiukan sekä korjauksista ja jatkokeskustelusta, mitä aiheen tiimoilla oli käyty Merkkaukset: virheellinen wikikoodi Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Sukupuolten tasa-arvon paradoksi''' on kiistanalainen tutkimustulos, jonka mukaan [[Sukupuolten tasa-arvo|sukupuolten tasa-arvoa]] edistävissä maissa on yleensä epätasaisempi [[sukupuolijakauma]] tieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla ("STEM"). Ehkä tunnetuin termiä käyttänyt tutkimus on kiistanalaiseksi todettu Gijsbert Stoetin ja David C. Gearyn tutkimus <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Gijsbert Stoet, David C. Geary|Otsikko=The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education|Julkaisu=Psychological Science|Ajankohta=2018-04-01|Numero=4|Sivut=581–593|Doi=10.1177/0956797617741719|Issn=0956-7976|www=https://doi.org/10.1177/0956797617741719|Kieli=en}}</ref> Joukko Harvardin tutkijoita eivät kuitenkaan pystyneet luomaan uudelleen tutkimuksessa raportoituja tietoja, ja joulukuussa 2019 Stoetin ja Gearyn alkuperäiseen julkaisuun tehtiin akateemisella mittapuulla merkittävä korjaus.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://slate.com/technology/2020/02/women-stem-innate-disinterest-debunked.html|nimeke=We Dug Into Data to Disprove a Myth About Women in STEM|tekijä=Meredith Reiches, Sarah S. Richardson|julkaisu=Slate Magazine|ajankohta=2020-02-11|viitattu=2021-03-25|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Corrigendum: The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education|Julkaisu=Psychological Science|Ajankohta=2020-01-01|Numero=1|Sivut=110–111|Doi=10.1177/0956797619892892|Issn=0956-7976|www=https://doi.org/10.1177/0956797619892892|Kieli=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.buzzfeednews.com/article/stephaniemlee/women-stem-gender-equality-paradox-correction|nimeke=A Controversial Study Claimed To Explain Why Women Don’t Go Into Science And Tech. It Just Got A 1,113-Word Correction.|julkaisu=BuzzFeed News|viitattu=2021-03-25|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Alkuperäinen julkaisu sai aikanaan paljon huomiota yleisessä mediassa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theatlantic.com/science/archive/2018/02/the-more-gender-equality-the-fewer-women-in-stem/553592/|nimeke=The More Gender Equality, the Fewer Women in STEM|tekijä=Olga Khazan|julkaisu=The Atlantic|ajankohta=2018-02-18|viitattu=2021-03-25|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://arstechnica.com/science/2018/02/globally-women-tend-to-avoid-science-careers-even-when-theyre-good-at-it/|nimeke=Women go into science careers more often in countries without gender equality|tekijä=John Timmer|julkaisu=Ars Technica|ajankohta=2018-02-19|viitattu=2021-03-25|ietf-kielikoodi=en-us}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.timeshighereducation.com/news/women-gender-equal-countries-less-likely-gain-stem-degrees|nimeke=Women in gender-equal countries less likely to gain STEM degrees|julkaisu=Times Higher Education (THE)|ajankohta=2018-02-23|viitattu=2021-03-25|ietf-kielikoodi=en}}</ref>, mutta tutkimuksen tulosten kyseenalaistaminen ja korjaukset eivät ole saavuttaneet samanlaista mediahuomiota ja alkuperäisen artikkelin pohjalta kirjoitettuja nettiuutisia jaetaan yhä. Osa alkuperäisestä tutkimustuloksesta uutisoineita tahoja on kumminkin julkaissut korjauksen uutiseen tai poistaneet alkuperäisen uutisen. |
|||
| ⚫ | |||
Tilastollisesti ilmiö on huomattavin [[Suomi|Suomessa]] ja [[Norja]]ssa.<ref>https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0956797617741719?journalCode=pssa</ref> |
|||
==Yleistä== |
==Yleistä== |
||
| ⚫ | Stoetin ja Gearyn tutkimuksen mukaan Pohjoismaissa, jotka ovat ottaneet käyttöön hallitusten tasa-arvotason [[Sukupuolten edustus pörssiyhtiöiden hallituksissa|kiintiöt]] yrityksissä, tulokset ovat edelleen melko epätasaisia, varsinkin yritysten ylimmässä johdossa. <ref name="Ec" /><ref name="NS" /><ref>Enlightened Norway's gender paradox at the top of business, Financial Times, 20. syyskuuta 2018 </ref> Yksi tämän paradoksin syystä johtuva hypoteesi olisi se, että sukupuolten tasa-arvoisemmissa maissa kaikkien [[Sosiaalinen sukupuoli|sukupuolten]] ihmiset voivat vapaammin ilmaista itseään yksilöinä uravalinnoissaan sen sijaan, että valitsisivat uran ulkopuolisten vaikutusten perusteella.<ref name=":0">{{Cite journal|last=Briley|first=Daniel A.|last2=Tucker-Drob|first2=Elliot M.|date=September 2014|title=Genetic and environmental continuity in personality development: a meta-analysis|journal=Psychological Bulletin|volume=140|issue=5|pages=1303–1331|doi=10.1037/a0037091|issn=1939-1455|pmc=4152379|pmid=24956122}}</ref> Tämä viittaisi siihen, että sukupuolten välillä olisi luontaisia persoonallisuuseroja. <ref name=":0" /> <ref name=":1">{{cite journal|Pmid=30206941|Doi=10.1002/ijop.12529|Issn=1464-066X|last=Giolla|first=Erik Mac|last2=Kajonius|first2=Petri J.|title=Sex differences in personality are larger in gender equal countries: Replicating and extending a surprising finding|journal=International Journal of Psychology|language=en|volume=0|doi=10.1002/ijop.12529|pmid=30206941|issn=1464-066X|year=2018}}<nowiki>}}</nowiki></ref> |
||
Maan sukupuolten tasa-arvon määrittelemiseksi psykologit ja yhteiskuntatieteilijät käyttävät usein Global Gender Gap Index -indikaattoria (GGGI), jossa muun muassa seurataan sisaruspareja lapsuudesta aikuisuuteen, jotta otettaisiin huomioon sekä [[Luonto vastaan kasvatus|geneettiset että ympäristötekijät]]. <ref name=":0"/> Useat tutkimukset ovat vahvistaneet sukupuolten tasa-arvon paradoksin. <ref name="SG"/><ref name=":0" /> <ref name=":1"/> Vaikka tällaisissa tutkimuksissa käytetään yleensä samoja GGGI-tietoja maan sukupuolten tasa-arvon mittaamiseen, [[Metodologia|metodologiset]] ongelmat ovat osoittautuneet epätodennäköisiksi. <ref name=":0" /> |
|||
Stoetin ja Gearyn tutkimus perustuu heidän hypoteesiinsa, että kun yhteiskunnasta tulee rikkaampi ja sukupuolten tasa-arvo lisääntyy, sukupuolten erot kasvavat. Tällöin naiset entistä harvemmin suorittaisivat tutkinnon luonnontieteessä, tekniikassa tai matematiikassa (STEM). Muuallakin maailmassa naiset ovat aliedustettuja STEM:ssä. Tutkimus myös löysi lähes kaikkialla maailmassa nuorista naisista samat akateemiset vahvuudet ja heikkoudet miehiin nähden, ja nämä erot vaikuttavat naisten STEM-suorituksia vastaan. Biotieteissä naiset ovat hyvin edustettuina, epäorgaanisissa luonnontieteissä heikosti, kuten fysiikassa ja tietotekniikassa. |
|||
== Kritiikki == |
|||
Sukupuolinen tasa-arvo oli korkein Suomessa ja Norjassa (Global Gender Gap Index) ja näissä naisten osuus STEM-tutkinnoista on lähes alhaisin. Naisten osuus oli sitä korkeampi mitä vähäisempää tasa-arvo oli. Tasa-arvoisimmissa maissa naisilla oli tarkemmin samat mahdollisuudet kuin miehillä ja heitä myös kannustettiin STEM-aloille. Psykologian professorin mukaan rikkaissa maissa nainen voi valita minkä alan haluaa, köyhässä hänen ehkä pitää taloudellisista syistä valita STEM-ala.<ref name=wef/> |
|||
Tutkimustulos nosti heti keskustelua akateemisella kentällä. Kun selvisi, että joukko Harvardin tutkijoita eivät pystyneet luomaan uudelleen tutkimuksessa raportoituja tietoja<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sarah S. Richardson, Meredith W. Reiches, Joe Bruch, Marion Boulicault, Nicole E. Noll, Heather Shattuck-Heidorn|Otsikko=Is There a Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Math (STEM)? Commentary on the Study by Stoet and Geary (2018)|Julkaisu=Psychological Science|Ajankohta=2020-03-01|Numero=3|Sivut=338–341|Doi=10.1177/0956797619872762|Issn=0956-7976|www=https://doi.org/10.1177/0956797619872762|Kieli=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.insidehighered.com/news/2020/02/14/stems-ongoing-sex-difference-debate|nimeke=STEM's ongoing sex-difference debate|julkaisu=www.insidehighered.com|viitattu=2021-03-25|ietf-kielikoodi=en}}</ref>, alkuperäisen tutkimuksen julkaissut Psychological Science -lehti suoritti sisäisen tutkinnan aiheesta ja alkuperäiseen tutkimusartikkeliin tehtiin akateemisella tasolla mittava jälkikorjaus. Korjauksessa hahmoteltiin, että kirjoittajat olivat luoneet aiemmin julkistamattoman ja validoimattoman menetelmän naisten ja miesten "taipumuksen" mittaamiseen korkeamman asteen saavuttamiseksi STEM-aloilla. Joukko muita tutkijoita eivät kuitenkaan pystyneet luomaan kaikkia esitettyjä tuloksia edes tällä uudella menetelmällä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://slate.com/technology/2020/02/women-stem-innate-disinterest-debunked.html|nimeke=We Dug Into Data to Disprove a Myth About Women in STEM|tekijä=Meredith Reiches, Sarah S. Richardson|julkaisu=Slate Magazine|ajankohta=2020-02-11|viitattu=2021-03-25|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. Ristiriidan löytäneiden tutkijoiden jatkopaperi myös löysi Stoetin ja Gearyn hypoteesissa käsitteellisiä ja empiirisiä ongelmia sukupuolten tasa-arvon paradoksiin<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Sarah S. Richardson, Meredith W. Reiches, Joe Bruch, Marion Boulicault, Nicole E. Noll, Heather Shattuck-Heidorn|Otsikko=Is There a Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Math (STEM)? Commentary on the Study by Stoet and Geary (2018)|Julkaisu=Psychological Science|Ajankohta=2020-03-01|Numero=3|Sivut=338–341|Doi=10.1177/0956797619872762|Issn=0956-7976|www=https://doi.org/10.1177/0956797619872762|Kieli=en}}</ref>. Vastatutkimus myös korosti, ettei voitu löytää että naiset eivät olisi kiinnostuneita tai pystyviä toimiakseen STEM-alalla tai että hyvinvointivaltiolla olisi asiaan merkitystä. Helmikuussa 2020 Stoet ja Geary antoivat vastauksen Psychological Science -lehden kommenttina<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Gijsbert Stoet, David C. Geary|Otsikko=The Gender-Equality Paradox Is Part of a Bigger Phenomenon: Reply to Richardson and Colleagues (2020)|Julkaisu=Psychological Science|Ajankohta=2020-03-01|Numero=3|Sivut=342–344|Doi=10.1177/0956797620904134|Issn=0956-7976|www=https://doi.org/10.1177/0956797620904134|Kieli=en}}</ref> ja yhä väittivät, että lähestymistavastaan huolimatta heidän löytämänsä yleinen korrelaatio pysyi samana ja toistivat olettamansa, jonka mukaan "miehet ovat todennäköisempiä kuin naiset pääsemään STEM-alalle endogeenisen kiinnostuksen vuoksi ", toivoen, että tulevat tutkimukset "auttaisivat vahvistamaan tai hylkäämään tällaisen teoreettisen kertomuksen ".<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Gijsbert Stoet, David C. Geary|Otsikko=The Gender-Equality Paradox Is Part of a Bigger Phenomenon: Reply to Richardson and Colleagues (2020)|Julkaisu=Psychological Science|Ajankohta=2020-03-01|Numero=3|Sivut=342–344|Doi=10.1177/0956797620904134|Issn=0956-7976|www=https://doi.org/10.1177/0956797620904134|Kieli=en}}</ref> Keskustelu aiheesta jatkuu akateemisella kentällä ja se on innoittanut uusia tutkijoita aiheen pariin. Näissä tutkimussa esille on noussut, että naiset ovat kiinnostuneita STEM-aloista, mutta kohtaavat miehiä enemmän haasteita suunnatessaan ja pysyäkseen alalla <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Natasha Quadlin|Otsikko=From Major Preferences to Major Choices: Gender and Logics of Major Choice|Julkaisu=Sociology of Education|Ajankohta=2020-04-01|Numero=2|Sivut=91–109|Doi=10.1177/0038040719887971|Issn=0038-0407|www=https://doi.org/10.1177/0038040719887971|Kieli=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.insidehighered.com/quicktakes/2019/11/27/study-women-choose-less-lucrative-majors|nimeke=Study: Women Choose Less Lucrative Majors {{!}} Inside Higher Ed|julkaisu=www.insidehighered.com|viitattu=2021-03-25|ietf-kielikoodi=en}}</ref> |
|||
| ⚫ | |||
Yhdysvalloissa insinööreiksi valmistuvista naisia on 20 %, insinööreinä toimivista 11 %, STEM-työntekijöistä 26 %. 12 % naiskandidaateista on STEM-pääaineesta mutta vain 3 % työskentelee STEM-alalla 10 vuotta valmistumisestaan. Naiset tienaavat STEM-alalla 33 % enemmän kuin vastaavat naiset muilla aloilla. Ero on suurempi kuin miehillä ja vastaavasti STEM-naiset tienaavat 92 % STEM-miesten palkoista, muilla aloilla naisten ansiot ovat 77 % miesten ansioista.<ref name=wef/> |
|||
* [[Valeuutinen]] |
|||
==Syitä== |
|||
* [[Tieteentutkimus]] |
|||
Vauraus ja tasa-arvo lisäävät sukupuolieroja myös toisistaan riippumatta eivätkä vain toistensa kautta.<ref name=tp/> |
|||
* [[Tiedekritiikki]] |
|||
Rikkaus ja tasa-arvo antavat naisille ja miehille enemmän tilaa toteuttaa itseään oman mielensä mukaan. Köyhissä maissa on pakko keskittyä välttämättömyyksiin, mikä tasaa eroja. Miesvaltaisissa yhteiskunnissa naiset eivät voi niin toteuttaa itseään. Esimerkiksi Intiassa tyttöjä koulutetaan tietotekniikkaan, koska se takaa työn ja toimeentulon. Rikkaissa maissa koulutus on pikemminkin kulutushyödyke, omien mielihalujen toteuttamista, eikä investointi tulevaisuuteen.<ref name=tp/> |
|||
Yliopistonlehtori Marja-Liisa Halkon mukaan voi sanoa, että biologia tuottaa naisille ja miehille eroja ja hyvinvoivassa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa nämä erot voivat korostua.<ref name=tp/> |
|||
===Erot persoonallisuudessa ja taipumuksissa=== |
|||
Science-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että naiset ovat sosiaalisempia, auttavaisempia sekä luottavaisempia, miehet taas valmiimpia ottamaan riskejä ja kostamaan sekä luopumaan hyvästä saadakseen tulevaisuudessa vielä parempaa. Sukupuoliero oli sitä suurempi, mitä tasa-arvoisemmassa ja rikkaammassa maassa vastaajat asuivat. Esimerkiksi Pohjoismaissa naiset myös ryhtyvät harvemmin insinööreiksi tai luonnontieteisiin kuin monissa epätasa-arvoisissa köyhissä maissa.<ref name=tp>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/tiede/art-2000005902485.html|nimeke=Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ”tasa-arvon paradoksi” on havaittu useissa tutkimuksissa|ajankohta=19.11.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> |
|||
16PF-persoonallisuusluokituksen mukaan Yhdysvaltain väestöstä 90 % omaa persoonallisuustyypin, jota on vain miehillä tai vain naisilla, ja vain 10 %:n persoonallisuus on alueella, jolla on molempia sukupuolia. Naisten keskimääräinen etäisyys miehestä 15 akselin persoonallisuuskartalla on 2,71-kertainen verrattuna miesten tai naisten keskinäisten etäisyyksien keskihajontaan (USA 1993). <ref name=gbi>[http://www.plosone.org/article/info:doi/10.1371/journal.pone.0029265 The Distance Between Mars and Venus: Measuring Global Sex Differences in Personality], Marco Del Giudice1*, Tom Booth2, Paul Irwing2, 1 Department of Psychology, University of Turin, Torino, Italy, 2 Manchester Business School, University of Manchester, Manchester, United Kingdom, PLoS ONE 7(1): e29265, Public Library of Science. doi:10.1371/journal.pone.0029265 2012-01-04. The descriptions of the [http://en.wikipedia.org/wiki/16_Personality_Factors 16PF] axes are from [http://www.personalityresearch.org/papers/fehringer.html here].</ref> |
|||
[[American Psychological Association]]in johtaja, professori [[Diane F. Halpern]]in mukaan "[[Sosialisaatio]] on epäilemättä tärkeää, mutta on hyviä todisteita siitä, että biologiset sukupuolierot vaikuttavat kognitiivisten sukupuolierojen syntymiseen ja säilymiseen - johtopäätös, johon en ollut valmistautunut alkaessani tutkia alan kirjallisuutta".<ref name="Halpern">Halpern, Diane F., Sex differences in cognitive abilities, Psychology Press, 2000, ISBN 0805827927, 9780805827927. "Socialization practices are undoubtedly important, but there is also good [[evidence]] that biological sex differences play a role in establishing and maintaining cognitive sex differences, a conclusion I wasn't prepared to make when I began reviewing the relevant literature."</ref> |
|||
| ⚫ | |||
* [[Luonto vastaan kasvatus]] |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 25. maaliskuuta 2021 kello 20.57
Sukupuolten tasa-arvon paradoksi on kiistanalainen tutkimustulos, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistävissä maissa on yleensä epätasaisempi sukupuolijakauma tieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla ("STEM"). Ehkä tunnetuin termiä käyttänyt tutkimus on kiistanalaiseksi todettu Gijsbert Stoetin ja David C. Gearyn tutkimus [1] Joukko Harvardin tutkijoita eivät kuitenkaan pystyneet luomaan uudelleen tutkimuksessa raportoituja tietoja, ja joulukuussa 2019 Stoetin ja Gearyn alkuperäiseen julkaisuun tehtiin akateemisella mittapuulla merkittävä korjaus.[2][3][4] Alkuperäinen julkaisu sai aikanaan paljon huomiota yleisessä mediassa[5][6][7], mutta tutkimuksen tulosten kyseenalaistaminen ja korjaukset eivät ole saavuttaneet samanlaista mediahuomiota ja alkuperäisen artikkelin pohjalta kirjoitettuja nettiuutisia jaetaan yhä. Osa alkuperäisestä tutkimustuloksesta uutisoineita tahoja on kumminkin julkaissut korjauksen uutiseen tai poistaneet alkuperäisen uutisen.
Yleistä
Stoetin ja Gearyn tutkimuksen mukaan Pohjoismaissa, jotka ovat ottaneet käyttöön hallitusten tasa-arvotason kiintiöt yrityksissä, tulokset ovat edelleen melko epätasaisia, varsinkin yritysten ylimmässä johdossa. [8][9][10] Yksi tämän paradoksin syystä johtuva hypoteesi olisi se, että sukupuolten tasa-arvoisemmissa maissa kaikkien sukupuolten ihmiset voivat vapaammin ilmaista itseään yksilöinä uravalinnoissaan sen sijaan, että valitsisivat uran ulkopuolisten vaikutusten perusteella.[11] Tämä viittaisi siihen, että sukupuolten välillä olisi luontaisia persoonallisuuseroja. [11] [12]
Stoetin ja Gearyn tutkimus perustuu heidän hypoteesiinsa, että kun yhteiskunnasta tulee rikkaampi ja sukupuolten tasa-arvo lisääntyy, sukupuolten erot kasvavat. Tällöin naiset entistä harvemmin suorittaisivat tutkinnon luonnontieteessä, tekniikassa tai matematiikassa (STEM). Muuallakin maailmassa naiset ovat aliedustettuja STEM:ssä. Tutkimus myös löysi lähes kaikkialla maailmassa nuorista naisista samat akateemiset vahvuudet ja heikkoudet miehiin nähden, ja nämä erot vaikuttavat naisten STEM-suorituksia vastaan. Biotieteissä naiset ovat hyvin edustettuina, epäorgaanisissa luonnontieteissä heikosti, kuten fysiikassa ja tietotekniikassa.
Kritiikki
Tutkimustulos nosti heti keskustelua akateemisella kentällä. Kun selvisi, että joukko Harvardin tutkijoita eivät pystyneet luomaan uudelleen tutkimuksessa raportoituja tietoja[13][14], alkuperäisen tutkimuksen julkaissut Psychological Science -lehti suoritti sisäisen tutkinnan aiheesta ja alkuperäiseen tutkimusartikkeliin tehtiin akateemisella tasolla mittava jälkikorjaus. Korjauksessa hahmoteltiin, että kirjoittajat olivat luoneet aiemmin julkistamattoman ja validoimattoman menetelmän naisten ja miesten "taipumuksen" mittaamiseen korkeamman asteen saavuttamiseksi STEM-aloilla. Joukko muita tutkijoita eivät kuitenkaan pystyneet luomaan kaikkia esitettyjä tuloksia edes tällä uudella menetelmällä[15]. Ristiriidan löytäneiden tutkijoiden jatkopaperi myös löysi Stoetin ja Gearyn hypoteesissa käsitteellisiä ja empiirisiä ongelmia sukupuolten tasa-arvon paradoksiin[16]. Vastatutkimus myös korosti, ettei voitu löytää että naiset eivät olisi kiinnostuneita tai pystyviä toimiakseen STEM-alalla tai että hyvinvointivaltiolla olisi asiaan merkitystä. Helmikuussa 2020 Stoet ja Geary antoivat vastauksen Psychological Science -lehden kommenttina[17] ja yhä väittivät, että lähestymistavastaan huolimatta heidän löytämänsä yleinen korrelaatio pysyi samana ja toistivat olettamansa, jonka mukaan "miehet ovat todennäköisempiä kuin naiset pääsemään STEM-alalle endogeenisen kiinnostuksen vuoksi ", toivoen, että tulevat tutkimukset "auttaisivat vahvistamaan tai hylkäämään tällaisen teoreettisen kertomuksen ".[18] Keskustelu aiheesta jatkuu akateemisella kentällä ja se on innoittanut uusia tutkijoita aiheen pariin. Näissä tutkimussa esille on noussut, että naiset ovat kiinnostuneita STEM-aloista, mutta kohtaavat miehiä enemmän haasteita suunnatessaan ja pysyäkseen alalla [19][20]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Gijsbert Stoet, David C. Geary: The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education. Psychological Science, 1.4.2018, nro 4, s. 581–593. doi:10.1177/0956797617741719. ISSN 0956-7976. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Meredith Reiches, Sarah S. Richardson: We Dug Into Data to Disprove a Myth About Women in STEM Slate Magazine. 11.2.2020. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Corrigendum: The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education. Psychological Science, 1.1.2020, nro 1, s. 110–111. doi:10.1177/0956797619892892. ISSN 0956-7976. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ A Controversial Study Claimed To Explain Why Women Don’t Go Into Science And Tech. It Just Got A 1,113-Word Correction. BuzzFeed News. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Olga Khazan: The More Gender Equality, the Fewer Women in STEM The Atlantic. 18.2.2018. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
- ↑ John Timmer: Women go into science careers more often in countries without gender equality Ars Technica. 19.2.2018. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Women in gender-equal countries less likely to gain STEM degrees Times Higher Education (THE). 23.2.2018. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
- ↑ A Nordic mystery The Economist. 15.11.2014.
- ↑ Sanandaji, Nima: The Nordic Gender Equality Paradox. Timbro. ISBN 9789177030126.
- ↑ Enlightened Norway's gender paradox at the top of business, Financial Times, 20. syyskuuta 2018
- ↑ a b Briley, Daniel A. (September 2014). "Genetic and environmental continuity in personality development: a meta-analysis". Psychological Bulletin 140 (5): 1303–1331. doi:. ISSN 1939-1455. PMID 24956122.
- ↑ Giolla, Erik Mac (2018). "Sex differences in personality are larger in gender equal countries: Replicating and extending a surprising finding" en. International Journal of Psychology 0. doi:. ISSN 1464-066X. PMID 30206941.}}
- ↑ Sarah S. Richardson, Meredith W. Reiches, Joe Bruch, Marion Boulicault, Nicole E. Noll, Heather Shattuck-Heidorn: Is There a Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Math (STEM)? Commentary on the Study by Stoet and Geary (2018). Psychological Science, 1.3.2020, nro 3, s. 338–341. doi:10.1177/0956797619872762. ISSN 0956-7976. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ STEM's ongoing sex-difference debate www.insidehighered.com. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Meredith Reiches, Sarah S. Richardson: We Dug Into Data to Disprove a Myth About Women in STEM Slate Magazine. 11.2.2020. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Sarah S. Richardson, Meredith W. Reiches, Joe Bruch, Marion Boulicault, Nicole E. Noll, Heather Shattuck-Heidorn: Is There a Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Math (STEM)? Commentary on the Study by Stoet and Geary (2018). Psychological Science, 1.3.2020, nro 3, s. 338–341. doi:10.1177/0956797619872762. ISSN 0956-7976. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Gijsbert Stoet, David C. Geary: The Gender-Equality Paradox Is Part of a Bigger Phenomenon: Reply to Richardson and Colleagues (2020). Psychological Science, 1.3.2020, nro 3, s. 342–344. doi:10.1177/0956797620904134. ISSN 0956-7976. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Gijsbert Stoet, David C. Geary: The Gender-Equality Paradox Is Part of a Bigger Phenomenon: Reply to Richardson and Colleagues (2020). Psychological Science, 1.3.2020, nro 3, s. 342–344. doi:10.1177/0956797620904134. ISSN 0956-7976. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Natasha Quadlin: From Major Preferences to Major Choices: Gender and Logics of Major Choice. Sociology of Education, 1.4.2020, nro 2, s. 91–109. doi:10.1177/0038040719887971. ISSN 0038-0407. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Study: Women Choose Less Lucrative Majors | Inside Higher Ed www.insidehighered.com. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”SG”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”At”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”GK”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.