NHL-kausi 1933–1934

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kausi 1933–1934 oli National Hockey Leaguen historian 17. kausi. Sarjassa pelasi yhdeksän joukkuetta, joista jokainen pelasi runkosarjassa 48 ottelua. Stanley Cupin voitti Chicago Black Hawks, joka kaatoi Detroit Red Wingsin finaalisarjassa otteluvoitoin 3–1.

Joulukuussa vuonna 1933 Toronto Maple Leafsin pelaaja King Clancy kamppasi Boston Bruinsin Eddie Shoren niin rajusti, että Shore lensi päin joukkuetoveriansa Ace Baileyta. Bailey löi päänsä jäähän ja joutui lopettamaan jääkiekkouransa. NHL päätti järjestää Baileyn kunniaksi ensimmäisen NHL:n All-Star-ottelun, joka pelattiin 14. heinäkuuta vuonna 1934.

Loppusijoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kummankin divisioonan kolme parasta joukkuetta pääsivät jatkoon.
O = Ottelut, V = Voitot, H = Häviöt, T = Tasapelit, HJA = Häviöt jatkoajalla, TM = Tehdyt maalit, PM = Päästetyt maalit, PIST = Pisteet

Kanadan divisioona
Joukkue O V H T PIST TM PM
Toronto Maple Leafs 48 26 13 9 61 174 119
Montreal Canadiens 48 22 20 6 50 99 101
Montreal Maroons 48 19 18 11 49 117 122
New York Americans 48 15 23 10 40 104 132
Ottawa Senators 48 13 29 6 32 115 143
Yhdysvaltojen divisioona
Joukkue O V H T PIST TM PM
Detroit Red Wings 48 24 14 10 58 113 98
Chicago Black Hawks 48 20 17 11 51 88 83
New York Rangers 48 21 19 8 50 120 113
Boston Bruins 48 18 25 5 41 111 130

Runkosarjassa Kanadan ja Yhdysvaltojen divisioonien voittajat pelasivat paras viidestä -sarjan, jonka voittaja pääsi Stanley Cup -finaaliin. Kummankin divisioonan toiseksi sijoittuneet pelasivat myös toisiansa vastaan ja kolmanneksi sijoittuneet toisiansa vastaan. Näiden otteluiden voittajat kohtasivat toisensa paras viidestä -sarjassa, jonka voittaja pääsi Stanley Cup -finaaliin divisiooniensa voittajien kohtaamisen voittanutta joukkuetta vastaan.

Detroit kaatoi Toronton divisioonavoittajien kohtaamisessa ja pääsi finaaliin. Chicago kaatoi Montreal Canadiensin divisioonakakkosten ottelussa ja Montreal Maroons kaatoi New York Rangersin divisioonakolmosten ottelussa. Chicago pelasi itsensä finaaliin Detroitia vastaan voittamalla Montreal Maroonsin toisella kierroksella. Pienenä yllätyksenä tuli, että Chicago onnistui kaatamaan ennakkosuosikki Detroitin paras viidestä -finaalissa.

Ensimmäinen kierros
Joukkue 1. Joukkue 2. Tulos
Detroit Red Wings Toronto Maple Leafs ?–?
Chicago Black Hawks Montreal Canadiens ?–?
New York Rangers Montreal Maroons ?–?
Toinen kierros
Joukkue 1. Joukkue 2. Tulos
Chicago Black Hawks Montreal Maroons ?–?
Stanley Cup -finaali
Joukkue 1. Joukkue 2. Tulos
Chicago Black Hawks Detroit Red Wings ?–?
O'Brien Trophy: Toronto Maple Leafs
Prince of Wales Trophy: Detroit Red Wings
Calder Memorial Trophy: Russ Blinco, Montreal Maroons
Hart Memorial Trophy: Aurel Joliat, Montreal Canadiens
Lady Byng Memorial Trophy: Frank Boucher, New York Rangers
Vezina Trophy: Charlie Gardiner, Chicago Black Hawks