WWW-sisällönhallinta

Wikipedia
Ohjattu sivulta Www-sisällönhallinta
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Joomla on eräs suosittu www-sisällönhallintajärjestelmä

Www-sisällönhallinta tarkoittaa toimintaa jossa verkkopalvelun sisältöjä pyritään hallitsemaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Www-sisällönhallinta on luonteeltaan julkaisupainotteista sisällönhallintaa. Www-sisällönhallinnassa keskeisessä asemassa ovat sivupohjat jotka koostavat pienistä sisältöyksiköistä www-sivut ja pitävät verkkopalvelukokonaisuuden kasassa. Www-sisällönhallinnan käytännön toteutukseen liittyvät olennaisesti erilaiset www-sisällönhallintajärjestelmät.

Www-sisällönhallinnalle tyypillistä on myös sisältöjen, rakenteiden ja ulkoasun erottaminen toisistaan. Sivupohjien avulla toteutettava kokonaisuus mahdollistaakin esitysmuotojen yhtenäisyyden ja keskitetyn ylläpidon. Esimerkkejä tyypillisistä sivupohjien sisällöistä ovat muun muassa navigaatio-elementit, kaikilla www-sivuilla toistuva grafiikka kuten logot, taustavärit ja muotoilut, www-sivujen otsikot, pudotusvalikot, linkit yhteystietoihin ja www-sivuilla olevat vaihtuvat mainokset.[1] Sivupohjiin perustuva julkaisu mahdollistaa useiden erilaisten päätelaitteiden ja jakelukanavien huomioimisen, ja tästä syystä www-sisällönhallinta liitetäänkin usein monikanavajulkaisuun.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Goodwin & Vidgen ovat määritelleet, että www-sisällönhallinta on syntynyt pääasiallisesti kolmen eri osa-alueen sulautumisena:[2]

  1. dokumenttienhallinta ja työnkulkujen hallinta,
  2. ohjelmistokehityksen versionhallintaohjelmistot sekä
  3. asiakkuudenhallinta-ohjelmistot ja verkkokauppasovellukset.

Erityisesti ohjelmistokehityksen versionhallintaohjelmistot (lähdekoodin hallinta) ovat lainanneet paljon ominaisuuksia ja piirteitään monille www-sisällönhallintajärjestelmille. Www-sisällönhallinnasta on myös sanottu, että vaikka sen perusidea on helppo ymmärtää, niin sen tutkiminen ja käytännön harjoittaminen ovat erittäin haastavaa toimintaa johtuen juuri monenlaisista rajapinnoista ja liittymistä eri liiketoiminta-alueisiin sekä erilaisiin tietojärjestelmiin.[2]

Käytännön toteutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Www-sisällönhallinnan prosessi kuvataan tyypillisesti eräänlaiseksi virtuaaliseksi tuotantolinjaksi, jossa sisältöä tuotetaan ja käsitellään kuten perinteisen tehdaslaitoksen tuotantolinjalla.[3][4] Tämänkaltainen tiukka "putkittaminen" on kuitenkin kyseenalaistettu ajoittain joustavampien muokkausympäristöjen leviämisen myötä (esim. wikien myötä). Www-sisällönhallinnan käytännön toteutukseen liittyvätkin olennaisesti erilaiset www-sisällönhallintajärjestelmät.

Www-sisällönhallintajärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi McKeever on todennut, että "www-sisällönhallintajärjestelmä" voi tarkoittaa joissain organisaatioissa vain sekalaista kokoelmaa eritasoisia ylläpitotyökaluja.[5] Www-sisällönhallintajärjestelmästä puhuttaessa voidaan myös viitata sekä ihmisistä ja prosesseista koostuvaan järjestelmään että käytössä olevaan tietojärjestelmään. Lisäksi käytettävästä tietojärjestelmästä voidaan käyttää monia muitakin nimityksiä, kuten julkaisujärjestelmä (erityisesti Suomessa) tai www-julkaisujärjestelmä tai lyhyesti "CMS".

Myös monet suositut kehitystyökalut (kuten Macromedia Dreamweaver, Microsoft Frontpage, Nvu) voidaan ymmärtää yhdentyyppisinä www-sisällönhallintajärjestelminä. Esimerkiksi Boikon (2005) mukaan nämä työkalut toteuttavatkin merkittävän osan keskeisistä toiminnoista joita www-sisällönhallintajärjestelmä yleensä sisältää. Keskeisiä näistä työkaluista puuttuvia ominaisuuksia ovat mm. mahdollisuudet hallita pienempiä sisältöyksiköitä kuin sivuja, monipuoliset metatietojen hallintaominaisuudet ja työnkulkujen organisointiominaisuudet.[6]

Tyypillisesti www-sisällönhallintajärjestelmällä tarkoitetaan keskitettyä tietojärjestelmää jonka avulla organisaatio hallitsee ja kehittää verkkopalveluitaan.

Käyttöönoton hyödyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdenlainen lista www-sisällönhallintajärjestelmän hyödyistä liiketoiminnalle on esitetty Volvo.com -verkkopalvelun www-sisällönhallintajärjestelmästä tehdyn tapaustutkimuksen perusteella:[7]

  • tehokkaammat työprosessit, ei pullonkauloja julkaisuprosessissa,
  • valvottavissa oleva sisältöpolitiikka,
  • yhtenäisyys sisällöissä parantaa brändiä ja organisaation mainetta,
  • parantunut "verkkoläsnäolo", koska liiketoimintayksiköt pystyvät toteuttamaan verkkohankkeitaan nopeammin ja itsenäisemmin,
  • parantunut sisällön yhteiskäyttö erityisesti kieliversioiden tuotannossa ja yhteisen kuvapankin kautta,
  • vähentyneet ylläpitokustannukset yhteisten tukipalveluiden, koulutuksen ja jatkokehityksen johdosta.

Tutkimuksessa havaittu ainut www-sisällönhallintajärjestelmän negatiivinen puoli oli uuden tietojärjestelmän joustamattomuus muutoksille.[7]

Tarpeen tunnistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehkä tyypillisin www-sisällönhallintajärjestelmän avulla ratkaistava ongelma on erillisten ylläpitohenkilöiden aiheuttama pullonkaula julkaisuprosessiin. Samalla pyritään usein siirtämään sisällön ylläpitovastuu mahdollisimman lähelle sisällöstä muutenkin vastaavaa henkilöä. Toinen yleinen ratkaistava ongelma on nykyisen verkkopalvelukokonaisuuden hajanaisuus. Ongelma taustalla voi olla esimerkiksi pelko organisaation brändin rapautumisesta tai vain halu yhtenäistää sisällöntuottajien toimintamalleja. Yhtenäisyyden lisääminen niin ulkoasun kuin sisältöjen osalta voi liittyä myös organisaation kasvun mahdollistamiseen ja parempien johtamisedellytyksien luomiseen.[4][8]; [2] Yhtenäisen järjestelmän avulla on myös mahdollista parantaa sisältöjen löydettävyyttä ja jäljitettävyyttä, koska kaikkien osa-alueiden muutoksia valvoo yhtenäinen tietojärjestelmä.[2]

Kokonaisvaltaisen www-sisällönhallintajärjestelmän tarpeellisuuden tunnistamisesta on löydettävissä paljon aineistoa. Esimerkiksi Nakano on esittänyt, että organisaatiot etenevät melko samankaltaisten kehitysportaiden kautta kokonaisvaltaisen www-sisällönhallintajärjestelmän hyödyntämisen asteelle.[3]

Nakanon esittämät www-sisällönhallinnan kehittymisen portaat:[3]

  1. verkkopalvelun sisältöjen suora muokkaus
  2. erillinen kehitysympäristö muutoksien testaamiseksi ennen julkaisua
  3. erilliset muokkausalueet ylläpitoon osallistuville ryhmille tai osastoille
  4. kokonaisvaltaisen www-sisällönhallintajärjestelmän käyttöönotto

Esimerkiksi Boiko (2005) on esittänyt laskukaavatyyppisen menetelmän tilanteeseen jossa organisaatio harkitsee www-sisällönhallintajärjestelmän hankintaa. Boikon mukaan järjestelmän hankintaan voidaan päätyä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa (tai näiden yhdistelmissä):[6]

  • sisällön määrä on huomattava (myös sisällön heterogeenisyys voi olla syy)
  • sisällöntuottajien määrä on huomattava
  • sisältöön tehtävien muutoksien määrä on huomattava
  • hallittavien julkaisujen määrä (myös julkaisujen monimutkaisuus, tarve personointiin jne.).

Boiko huomauttaa myös, että pelkästään suuri määrä sisältöä ei edellytä sisällönhallintajärjestelmää vaan olennaisinta on jatkuvien muutosten määrä ja muutostöihin osallistuvien sisällöntuottajien määrä.[6]

Järjestelmän valinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Organisaation kannalta www-sisällönhallintajärjestelmän voi hankkia karkeasti kolmella eri tavalla: 1) valmis ohjelmistoratkaisu, 2) räätälöity järjestelmä tai 3) täysin itsenäinen kehitys talon sisällä. Joka tapauksessa www-sisällönhallintajärjestelmän hankinnan on suositeltu tapahtuvan erillään verkkopalveluiden suunnittelusta ja tapahtuvan erillisenä projektina verkkopalveluiden suunnittelun jälkeen.[9]

Erilaisia www-sisällönhallintajärjestelmiä on markkinoilla tuhansia. Näistä merkittävä osa on nykyisin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Verkosta löytyy useita järjestelmien vertailuun keskittyneitä sivustoja jotka ovat suosittuja erityisesti valittaessa avoimen lähdekoodin järjestelmää. Näitä ominaisuuksien vertailuun perustuvia lähestymistapoja on kuitenkin myös kritisoitu, koska www-sisällönhallintajärjestelmien katsotaan yleisesti olevan vielä kaukana kypsän teknologian vaiheesta. Ominaisuusvertailuista on tällöin korkeintaan saatavilla suuntaa antavaa tietoa siitä kuinka monipuolisia järjestelmät ominaisuuksiltaan ovat.

Erilaisille verkkopalveluille soveltuvat erilaiset www-sisällönhallintajärjestelmät ja markkinoilla onkin paljon www-sisällönhallintajärjestelmiä jotka on suunniteltu ja toteutettu erityisesti jonkin tietyn toimialan tarpeita vastaavaksi (esimerkiksi verkkolehtiä varten). Nykyisin myös vapaan lähdekoodin www-sisällönhallintajärjestelmien saatavuus on varsin hyvä ja vapaan lähdekoodin www-sisällönhallintajärjestelmät tarjoavat houkuttelevan vaihtoehdon kaupallisille www-sisällönhallintajärjestelmille ja palveluna tarjottaville -järjestelmille. Vapaan lähdekoodin www-sisällönhallintajärjestelmien on väitetty soveltuvan erityisen hyvin informatiivisten verkkopalveluiden hallintaan, verkkolehtien ja erilaisten säännöllisten julkaisujen hallintaan sekä yhteisöllisten verkkopalveluiden hallintaan.[10]. Esimerkiksi Gottlieb on esittänyt, että vapaan lähdekoodin www-sisällönhallintajärjestelmiä hyödynnetään eniten pienten ja keskikokoisten organisaatioiden informatiivisten verkkopalveluiden hallinnassa sekä suurten ja monimutkaisten verkkopalveluiden alustajärjestelminä; kuten Amazon.com. Vapaan lähdekoodin www-sisällönhallintajärjestelmän valinnan kohdalla merkittävimpänä tekijänä esimerkiksi Gottlieb pitää samankaltaisten käyttäjäorganisaatioiden joukkoa, koska tietojärjestelmän käyttäjäkunnan tarpeet ohjaavat kehitystyötä.[10]

Ominaisuudet ja toiminnallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi www-sisällönhallintajärjestelmän toiminnallisuudelle esitetty viitekehys on esimerkiksi seuraava:[11]

  1. Yleiset järjestelmäominaisuudet (käyttäjätunnuksien ja -oikeuksien hallinta, käyttöliittymien kielivaihtoehdot, suorituskyky ja vikasietoisuus)
  2. Vakio-ominaisuudet
    1. Sisällön koostaminen
      1. Integroituminen muihin työkaluihin
      2. Sisällön kerääminen
      3. Sisällön muokkaaminen
    2. Sisältökokoelman hallinta
      1. Metatietojen hallinta
      2. Versionhallinta
      3. Sisältöyksiköiden muutoshistoria
      4. Linkkien ja viittauksien hallinta
      5. Kieliversioiden hallinta
      6. Sisään- ja uloskirjaamisen hallinta
      7. Hakujen hallinta
      8. Rajapintojen ja järjestelmäliitäntöjen hallinta
    3. Julkaisunhallinta
      1. Sivupohjien hallinta
      2. Julkaisujen ajastaminen
      3. Kävijöiden toiminnan mittaus
      4. Verkkopalvelun toiminnan mittaus
  3. Lisäominaisuudet
    1. Työnkulkujen hallinta
    2. Toiminnallisuuksien hallinta
    3. Personoinnin hallinta
    4. Sisällön luominen

Viitekehyksessä esitetyt lisäominaisuudet ovat ominaisuuksia jotka eivät liity olennaisesti verkkosisältöjen elinkaaren hallintaan vaan tukevat tai täydentävät vakio-ominaisuuksia. Toisaalta joissakin tilanteissa nämä "lisäominaisuudet" (työnkulkujen hallinta, toiminnallisuuksien hallinta, personoinnin hallinta, sisällön luominen) voivat olla myös www-sisällönhallintajärjestelmältä vaadittavia avainominaisuuksia.[11]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gibson, D., Punera, K. & Tomkins, A.: The volume and evolution of Web page templates. Teoksessa A. Ellis & T. Hagino (toim.) Special interest tracks and posters of the 14th international conference on World Wide Web Chiba, Japan, May 10-14. ACM Press, 830-839.. ACM Press, 2005. ISBN 1-59593-051-5.
  2. a b c d Goodwin, S. & Vidgen, R. 2002.: Content, content, everywhere…time to stop and think? The process of Web content management.. Computing & Control Engineering Journal 13 (2), 66 – 70., 2002.
  3. a b c Nakano, R.: Web content management: A collaborative approach.. Indianapolis: Pearson Education, Inc., 2002. ISBN 0-201-65782-1.
  4. a b Friedlein, A.: Maintaining & evolving succesful commercial Web sites.. U.S.A: Morgan Kaufmann Publishers., 2003. ISBN 1-55860-830-3.
  5. McKeever, S.: Understanding Web content management systems: evolution, lifecycle and market.. Industrial Management & Data Systems 103(9), 686-692., 2003.
  6. a b c Boiko, B.: Content management bible.. Indianapolis: Wiley Publishing Inc., 2005. ISBN 0-7645-7371-3.
  7. a b Karlsson, T. & Boije af Gennäs, J.: Content management systems – Business effects of an implementation. Master Thesis in Informatics specializing in Business Technology.. Götebörg University and Chalmers University of Technology. Saatavilla verkosta: http://www.handels.gu.se/epc/archive/00004017/ (luettu 4.12.2006)., 2005. ISSN 1651-4769.
  8. Rockley, A.: Managing enterprise content – A unified content strategy.. U.S.A: Pearson Education, Inc., 2003. ISBN 0-7357-1306-5.
  9. Robertson, J.: Separate design and the CMS 1.10.2006. Step Two Designs. Viitattu 21.11.2006.
  10. a b Gottlieb, S.: Content Management Problems and Open Source Solutions 23.01.2006. Optaros. Viitattu 21.11.2006.
  11. a b Tolvanen, P.: Web-sisällönhallintajärjestelmä - ominaisuudet ja käyttöönotto 31.3.2008. Jyväskylän yliopisto, tietojärjestelmätieteen pro gradu –tutkielma. Viitattu 31.3.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanninkielisiä resursseja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanninkielisiä artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielisiä tutkimuksia ja resursseja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]