Keskustelu:Rikotun ikkunan virhepäätelmä

Mielestäni se on TANSTAAFL eikä TINSTAFL. Kyseessä on tietysti tuplanegaatio ja a-artikkelin lisääminen lyhenteeseen, jotka ovat kieliopin vastaisia, mutta Internetissä lyhenne on vain kanonisoitunut "väärään" muotoonsa. Ks. [1] Googlefight, jossa TANSTAAFL voittaa TINSTAFL:in tuloksin 38000 - 98.--Lussmu 12:44 kesä 13, 2004 (UTC)

OK, mietin hetken ennen kuin lähdin muokkaamaan, mutta en keksinyt että mistä TANSTAAFL voisi muodostua. Selvisipä sekin; "There Ain't No Such Thing As A Free Lunch". Googlefight oli myös uutta, kiitokset vinkistä ;) .janneok 14:40 kesä 13, 2004 (UTC)

Yläasteen yhteiskuntaopin tunnilla meille selitettiin tarinan merkitys aivan toisin. Poika rikkoo ikkunan ja sen korjaus nostaa kaupungin bruttokansantuotetta. Mutta kenenkään elämän laatu ei taatusti noussut, eikä yhteisö tullut kokonaisuutena teosta vauraammaksikaan. Tällä sitten perustellaan tämän kansantalouden mittarin puutteellisuutta vaurautta ja elämänlaatua mitattaessa.

Minulla alkoi tulla libertarismipropaganda kurkusta ulos sivua lukiessa. Mahdollisesti kyläläiset olisivat jopa tarvinneet siltansa. Sivulta pitäisi poistaa sellainen materiaali, joka liittyy vain epäsuorasti rikotun ikkunan ongelmaan. -Jean d'Arc 18:31 heinä 3, 2004 (UTC)

Teille kerrottiin ehkä toinen tarina? BKT ei nimittäin nouse rikotun ikkunan myötä, kyseessä on varmaan eri juttu. Tuo oli käännöstä enkkuwikin artikkelista, missä myöskin oli libertaaripropagandaa. Eikö tuo ole NPOVin mukainen? Viimeisessä kappaleessa mainitaan, että "itävaltalaiset ja liberaalit"... Koko artikkeli kuitenkin liittyy rikotun ikkunan ongelmaa. --Lussmu 19:00 heinä 3, 2004 (UTC)

Saattaa olla, että muistan käytetyn mittarin nimen väärin. Kaupankäyntiä ja rahan kiertämistä ikkunan rikkominen joka tapauksessa lisäsi. Ei ole varmaa, olisiko ikkunan omistaja käyttänyt sinä vuonna niitä rahojaan mihinkään. Se, että artikkeli on kopio englanninkielisestä wikipediasta, ei tarkoita, että se olisi neutraali. Olet itsekin arvostelut joitakin enkkuwikipedian artikkeleita. Ainakin artikkeli on todella rönsyilevä. -Jean d'Arc 19:08 heinä 3, 2004 (UTC)

Artikkelissa ei sinänsä ole vikaa, mutta tuo siltaesimerkki on kyllä outo. Siltahan on investointi ja muuttuu rakentamisen jälkeen kiinteäksi omaisuudeksi, lisäksi se tuottaa koko ajan (kuljetuspalvelu joen oli). Siinä vaiheessa kun suklaa on syöty, kenenkään tavarat eivät ole muuten siirtyneet joen yli. --Mikko Paananen 19:45 heinä 10, 2004 (UTC)

Kerrottakoon, että hieman selvensin asiaa. Riidat tulee siitä miten kulut lasketaan, ja jokainen valitsee itselleen hyödyllisimmän vaihtoehdon. Ongelma tulee räikeästi esille liikennekulujen laskussa. Onko halvempaa tukea kannattamatonta telakkaa kuin lopettaa ja maksaa työttömyyskorvauksia? Kuka laskee sen ja miten? Ja sitten päädytään äkkiä siihen, että sotilaallisesti ei kannata tappaa telakoita, muuten ei saada sitten laivoja, kun tarvittaisi. Ja tästä päädytään äkkiä isoihin poliiittiisin riitoihin. Kuten mikä on EU:n merkitys tälle sotilaalliselle kysymymykselle?

(Minulle ei ole tunnusta)

Okei, vaihdoin tukiaisesimerkkiin. Haluaisitko, nimetön kommentoida tuotakin? Ja kirjoita rohkeasti artikkelin perään vain neljä tildeä eli ~~~~ jolloin siihen ilmestyy puumerkkisi, ei tarvitse olla rekisteröitynyt. --Toni 19:58 heinä 10, 2004 (UTC)

Artikkelissa on esimerkkejä armeijasta ja asepalveluksesta, jotka ovat lähinnä teoreettisia tai ainakaan eivät perustu merkittyihin lähteisiin ja tutkimuksiin, tyyliin "asepalvelusta yleisesti inhotaan", "asevelvollisuus-armeijan logistiikka on kankea" tai "palkka armeija on laskettu noin sata kertaa halvemmaksi sotatilanteessa". Laitoin näihin lähdepyynnöt. Varsinkin tuo "sata kertaa halvempi"-väite tuntuu tuulesta temmatulta ja vain yhden puolen asiasta huomioivana. Varmasti joku palkka-armeijan kannattaja on tuollaisenkin luvun laskelmoinut, mutta voisi vielä kertoa, että kuka. Keksin jo tässä vasta-esimerkin: jos maa vallataan siksi, että käytössä oli pelkkä palkka-armeija, niin eikö sen hinta ole tyyliin tuhatkertainen verrattuna tilanteeseen, jossa käytettiin asevelvollisuusarmeijaa? Tuohirulla 19. syyskuuta 2006 kello 12.55 (UTC)

Artikkeli on kyllä aika hirveä tällä hetkellä. Mielestäni nuo asiaa "selventävät" esimerkit voisi hyvin poistaa kokonaan ja päättää artikkelin osion "Tarina" loppuun. Muita mielipiteitä? --Lendu 19. syyskuuta 2006 kello 12.59 (UTC)

Alkuperäisessä versiossa ei tätä esimerkkiä ollutkaan. -Samulili 19. syyskuuta 2006 kello 13.06 (UTC)

Vaihdetaan otsikoksi ”Rikotun ikkunan virhepäätelmä”

Eikös ”rikotun ikkunan virhepäätelmä” olisi kuvaavampi otsikko tälle aiheelle? Se olisi myös suora suomennos broken window fallacysta

Alkuperäinen nimi on Le sophisme de la vitre cassée (sofismi). Tosin itse sävellettyjen nimien sijaan pitäisi katsoa mitä suomenkielisessä kirjallisuudessa sanotaan tämän esimerkin nimeksi. --Mikko Paananen (keskustelu) 4. toukokuuta 2018 kello 06.33 (EEST)

Kannatetaan. Olen useamman kerran jättänyt linkkaamatta tähän artikkelin vain siksi, että artikkelin nimi on huono. ”Ongelma” tarkoittaisi sitä, että paraabeliin uskottaisiin olevan olemassa jokin ratkaisu. Ei ole. Kyse on tosiaankin virhepäätelmästä. --Sumafi (keskustelu) 18. huhtikuuta 2019 kello 19.18 (EEST)

Tehty. --Sumafi (keskustelu) 19. huhtikuuta 2019 kello 12.49 (EEST)