Ero sivun ”Kvanttilogiikka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Muutettu kolmen ensimmäisen viitteen sanamuotoja ”sanakirja verkossa → verkkosanakirja; hakuteos verkossa → verkkohakuteos”.
Merkkaus:  2017 source edit 
Suomennettu yksi virke englanninkielisen Wikipedian artikkelista ”Quantum logic”.
Merkkaus:  2017 source edit 
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Quantum_Logic_Gates.png|thumb|oikea|494x494px|Yleiset kvanttilogiikkaoperaattorit nimen, kvanttiportin ja matriisin mukaan.]]
[[Tiedosto:Quantum_Logic_Gates.png|thumb|oikea|494x494px|Yleiset kvanttilogiikkaoperaattorit nimen, kvanttiportin ja matriisin mukaan.]]
'''Kvanttilogiikka''' on looginen järjestelmä, jossa [[Propositio|propositiot]] (asiantilat) vaikuttavat keskenään ([[interferenssi]])<ref name="bla">{{Kirjaviite|Tekijä=Blackburn, Simon|Nimeke=The Oxford Dictionary of Philosophy|Vuosi=2016|Luku=quantum logic|Selite=|Julkaisija=Oxford University Press; Oxford Reference|Isbn=9780191799556|Kieli={{en}}|www=https://www.oxfordreference.com/view/10.1093/acref/9780198735304.001.0001/acref-9780198735304-e-2605|www-teksti=verkkosanakirja|Viitattu=3.4.2021}}</ref>. Se on kvanttimekaniikkaa sovellettuna logiikkaan. Kvanttilogiikasta on monia erilaisia toteutustapoja tai versioita, ja niiden järjestelmät eroavat paljon klassisesta Boolen algebrasta<ref name="bla"/>.<ref name="woo">{{Kirjaviite|Tekijä=Woods, John|Nimeke=The Oxford Companion to Philosophy|Vuosi=2005|Luku=quantum logic|Selite=|Julkaisija=Oxford University Press; Oxford Reference|Isbn=9780191727474|Kieli={{en}}|www=https://www.oxfordreference.com/view/10.1093/acref/9780199264797.001.0001/acref-9780199264797-e-2104|www-teksti=verkkohakuteos|Viitattu=3.4.2021}}</ref><ref name="ferg">{{Kirjaviite|Tekijä=Ferguson, Thomas Macaulay & Priest, Graham|Nimeke=A Dictionary of Logic|Vuosi=2016|Luku=quantum logic|Selite=|Julkaisija=Oxford University Press; Oxford Reference|Isbn=9780191816802|Kieli={{en}}|www=https://www.oxfordreference.com/view/10.1093/acref/9780191816802.001.0001/acref-9780191816802-e-359|www-teksti=verkkosanakirja|Viitattu=3.4.2021}}</ref> Tämä tutkimusalue ja sen nimi saivat alkunsa Garrett Birkhoffin ja [[John von Neumann|John von Neumannin]] artikkelista vuodelta 1936<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Birkhoff, Garrett & Von Neumann, John|Otsikko=The Logic of Quantum Mechanics|Julkaisu=Annals of Mathematics|Ajankohta=1936|Vuosikerta=37|Numero=4|Sivut=823–843|Doi=10.2307/1968621|Jstor=1968621|Kieli={{en}}}}</ref>. Merkittävin ero kvanttilogiikan ja klassisen logiikan välillä on propositionaalisen distributiivisen lain noudattamatta jättäminen<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Forrest, Peter|Nimeke=Routledge Encyclopedia of Philosophy|Vuosi=1998|Luku=Quantum logic|Sivu=88|Selite=Sitaatti: ”[Quantum logic] differs from the standard sentential calculus....The most notable difference is that the distributive laws fail, being replaced by a weaker law known as orthomodularity.”, lainaus suomennettuna: ”[Kvanttilogiikka] eroaa tavallisesta [[Propositiologiikka|lauselogiikkasta]].... Merkittävin ero on, että distributiiviset lait eivät toimi, vaan ne korvataan heikommalla lailla, joka tunnetaan nimellä ortomodulaarisuus.” kirjasarjan Vol. 7|Julkaisija=Routledge|Isbn=9780415073103|Kieli={{en}}}}</ref>.
'''Kvanttilogiikka''' on looginen järjestelmä, jossa [[Propositio|propositiot]] (asiantilat) vaikuttavat keskenään ([[interferenssi]])<ref name="bla">{{Kirjaviite|Tekijä=Blackburn, Simon|Nimeke=The Oxford Dictionary of Philosophy|Vuosi=2016|Luku=quantum logic|Selite=|Julkaisija=Oxford University Press; Oxford Reference|Isbn=9780191799556|Kieli={{en}}|www=https://www.oxfordreference.com/view/10.1093/acref/9780198735304.001.0001/acref-9780198735304-e-2605|www-teksti=verkkosanakirja|Viitattu=3.4.2021}}</ref>. Se on kvanttimekaniikkaa sovellettuna logiikkaan. Kvanttilogiikasta on monia erilaisia toteutustapoja tai versioita, ja niiden järjestelmät eroavat paljon klassisesta Boolen algebrasta<ref name="bla"/>.<ref name="woo">{{Kirjaviite|Tekijä=Woods, John|Nimeke=The Oxford Companion to Philosophy|Vuosi=2005|Luku=quantum logic|Selite=|Julkaisija=Oxford University Press; Oxford Reference|Isbn=9780191727474|Kieli={{en}}|www=https://www.oxfordreference.com/view/10.1093/acref/9780199264797.001.0001/acref-9780199264797-e-2104|www-teksti=verkkohakuteos|Viitattu=3.4.2021}}</ref><ref name="ferg">{{Kirjaviite|Tekijä=Ferguson, Thomas Macaulay & Priest, Graham|Nimeke=A Dictionary of Logic|Vuosi=2016|Luku=quantum logic|Selite=|Julkaisija=Oxford University Press; Oxford Reference|Isbn=9780191816802|Kieli={{en}}|www=https://www.oxfordreference.com/view/10.1093/acref/9780191816802.001.0001/acref-9780191816802-e-359|www-teksti=verkkosanakirja|Viitattu=3.4.2021}}</ref> Tämä tutkimusalue ja sen nimi saivat alkunsa Garrett Birkhoffin ja [[John von Neumann|John von Neumannin]] artikkelista vuodelta 1936<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Birkhoff, Garrett & Von Neumann, John|Otsikko=The Logic of Quantum Mechanics|Julkaisu=Annals of Mathematics|Ajankohta=1936|Vuosikerta=37|Numero=4|Sivut=823–843|Doi=10.2307/1968621|Jstor=1968621|Kieli={{en}}}}</ref>. Merkittävin ero kvanttilogiikan ja klassisen logiikan välillä on propositionaalisen distributiivisen lain noudattamatta jättäminen<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Forrest, Peter|Nimeke=Routledge Encyclopedia of Philosophy|Vuosi=1998|Luku=Quantum logic|Sivu=88|Selite=Sitaatti: ”[Quantum logic] differs from the standard sentential calculus....The most notable difference is that the distributive laws fail, being replaced by a weaker law known as orthomodularity.”, lainaus suomennettuna: ”[Kvanttilogiikka] eroaa tavallisesta [[Propositiologiikka|lauselogiikkasta]].... Merkittävin ero on, että distributiiviset lait eivät toimi, vaan ne korvataan heikommalla lailla, joka tunnetaan nimellä ortomodulaarisuus.” kirjasarjan Vol. 7|Julkaisija=Routledge|Isbn=9780415073103|Kieli={{en}}}}</ref>.

Kvanttilogiikan paras mahdollisuus elpymiseen on [[Kvanttilaskenta|kvanttilaskennan]] kehitys, joka on tuottanut runsaasti uusia logiikoita kvanttiprotokollien ja -algoritmien muodolliseen analyysiin<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Chiara, Maria Luisa Dalla; Giuntini, Roberto; Leporini, Roberto|Otsikko=Quantum Computational Logics: A Survey|Selite=Osa kirjasarjaa: Trends in Logic (TREN)|Julkaisu=Trends in Logic (TREN)|Ajankohta=2003|Vuosikerta=21|Sivut=229–271|Julkaisupaikka=Dordrecht|Julkaisija=Springer,|Tunniste={{ISBN|0-7475-3269-9}} (E-kirja) ja {{ISBN|978-90-481-6414-1}} (painettu)|Doi=10.1007/978-94-017-3598-8_9|www=https://arxiv.org/abs/quant-ph/0305029|www-teksti=arXiv quant-ph/0305029|Viitattu=5.11.2023|Kieli={{en}}}}</ref>.


== Katso myös ==
== Katso myös ==
* [[Kvanttiohjelmointi]]
* [[Kvanttiohjelmointi]]
* [[Kvanttitietokone]]
* [[Kvanttitietokone]]
* [[Kvanttilaskenta]]
==Lähteet==
==Lähteet==
{{viitteet}}
{{viitteet}}

Versio 5. marraskuuta 2023 kello 14.53

Yleiset kvanttilogiikkaoperaattorit nimen, kvanttiportin ja matriisin mukaan.

Kvanttilogiikka on looginen järjestelmä, jossa propositiot (asiantilat) vaikuttavat keskenään (interferenssi)[1]. Se on kvanttimekaniikkaa sovellettuna logiikkaan. Kvanttilogiikasta on monia erilaisia toteutustapoja tai versioita, ja niiden järjestelmät eroavat paljon klassisesta Boolen algebrasta[1].[2][3] Tämä tutkimusalue ja sen nimi saivat alkunsa Garrett Birkhoffin ja John von Neumannin artikkelista vuodelta 1936[4]. Merkittävin ero kvanttilogiikan ja klassisen logiikan välillä on propositionaalisen distributiivisen lain noudattamatta jättäminen[5].

Kvanttilogiikan paras mahdollisuus elpymiseen on kvanttilaskennan kehitys, joka on tuottanut runsaasti uusia logiikoita kvanttiprotokollien ja -algoritmien muodolliseen analyysiin[6].

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Blackburn, Simon: ”quantum logic”, The Oxford Dictionary of Philosophy. Oxford University Press; Oxford Reference, 2016. ISBN 9780191799556. verkkosanakirja (viitattu 3.4.2021). (englanniksi)
  2. ↑ Woods, John: ”quantum logic”, The Oxford Companion to Philosophy. Oxford University Press; Oxford Reference, 2005. ISBN 9780191727474. verkkohakuteos (viitattu 3.4.2021). (englanniksi)
  3. ↑ Ferguson, Thomas Macaulay & Priest, Graham: ”quantum logic”, A Dictionary of Logic. Oxford University Press; Oxford Reference, 2016. ISBN 9780191816802. verkkosanakirja (viitattu 3.4.2021). (englanniksi)
  4. ↑ Birkhoff, Garrett & Von Neumann, John: The Logic of Quantum Mechanics. Annals of Mathematics, 1936, 37. vsk, nro 4, s. 823–843. doi:10.2307/1968621. JSTOR 1968621. (englanniksi)
  5. ↑ Forrest, Peter: ”Quantum logic”, Routledge Encyclopedia of Philosophy, s. 88. Sitaatti: ”[Quantum logic] differs from the standard sentential calculus....The most notable difference is that the distributive laws fail, being replaced by a weaker law known as orthomodularity.”, lainaus suomennettuna: ”[Kvanttilogiikka] eroaa tavallisesta lauselogiikkasta.... Merkittävin ero on, että distributiiviset lait eivät toimi, vaan ne korvataan heikommalla lailla, joka tunnetaan nimellä ortomodulaarisuus.” kirjasarjan Vol. 7. Routledge, 1998. ISBN 9780415073103. (englanniksi)
  6. ↑ Chiara, Maria Luisa Dalla; Giuntini, Roberto; Leporini, Roberto: Quantum Computational Logics: A Survey. (Osa kirjasarjaa: Trends in Logic (TREN)) Trends in Logic (TREN), 2003, 21. vsk, s. 229–271. Dordrecht: Springer,.  ISBN 0-7475-3269-9 (E-kirja) ja  ISBN 978-90-481-6414-1 (painettu). doi:10.1007/978-94-017-3598-8_9. arXiv quant-ph/0305029. Viitattu 5.11.2023. (englanniksi)

Kirjallisuutta

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kvanttilogiikka&oldid=21966605”