Ero sivun ”Vapaa Venäjä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
203 375 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Täydennetty tietoja Vapaan Venäjän sanoittajista ja esittäjistä sekä laulun käyttöyhteyksistä ja vastaanotosta Suomessa.
Rivi 10: Rivi 10:
Kappale on tavallisesti merkitty [[Vasili Agapkin]]in (1884−1964) sävellykseksi (alun perin ''Proshtshanije slavjanki'' eli ”[[Slaavittaren jäähyväiset|Slaavilaistytön jäähyväiset]]”), mutta on ilmeisesti alkujaan venäläiseen kansansävelmään perustuva marssilaulu<ref name="Kukkonen">{{Kirjaviite | Tekijä = Einari Kukkonen | Nimeke = Lännen lokarit| Vuosi = 2001| Kappale = | Sivu = 119| Julkaisija = Kustannuskolmio| Viitattu = 8.6.2008 | Kieli = }}</ref>. Suomalaisten sanojen tekijää tai tekijöitä ei tunneta, mutta käännöksen on arveltu syntyneen [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] jälkeen suomalaisten punapakolaisten keskuudessa Venäjällä ja kulkeutuneen sieltä Suomeen. Tarttuvan sävelmänsä ansiosta kappale tuli Suomessa hyvin tunnetuksi ja suosituksi jo 1920-luvulla.<ref>Pekka Gronow: ''Laulukirja: Työväenlaluja kahdeksalta vuosikymmeneltä'', s. 57. Tammi, Helsinki 1973.</ref>
Kappale on tavallisesti merkitty [[Vasili Agapkin]]in (1884−1964) sävellykseksi (alun perin ''Proshtshanije slavjanki'' eli ”[[Slaavittaren jäähyväiset|Slaavilaistytön jäähyväiset]]”), mutta on ilmeisesti alkujaan venäläiseen kansansävelmään perustuva marssilaulu<ref name="Kukkonen">{{Kirjaviite | Tekijä = Einari Kukkonen | Nimeke = Lännen lokarit| Vuosi = 2001| Kappale = | Sivu = 119| Julkaisija = Kustannuskolmio| Viitattu = 8.6.2008 | Kieli = }}</ref>. Suomalaisten sanojen tekijää tai tekijöitä ei tunneta, mutta käännöksen on arveltu syntyneen [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] jälkeen suomalaisten punapakolaisten keskuudessa Venäjällä ja kulkeutuneen sieltä Suomeen. Tarttuvan sävelmänsä ansiosta kappale tuli Suomessa hyvin tunnetuksi ja suosituksi jo 1920-luvulla.<ref>Pekka Gronow: ''Laulukirja: Työväenlaluja kahdeksalta vuosikymmeneltä'', s. 57. Tammi, Helsinki 1973.</ref>


1920-luvulla kappale oli erityisen suosittu myös amerikansuomalaisten keskuudessa. Yhdysvalloissa kappaleesta tehtiinkin peräti neljä eri versiota.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=96&t=440&a=3130 | Nimeke = Kumouslaulujen klassikkoja| Tekijä = Jukka Lindfors| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Elävä arkisto| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yle| Viitattu = 8.6.2008 | Kieli = }}</ref> Ensimmäisessä Otto Pyykkösen levyttämässä versioissa oli erilainen sanoitus kun myöhemmässä Jukka Ahdin levytyksessä<ref name="Kukkonen" />.
1920-luvulla kappale oli erityisen suosittu myös amerikansuomalaisten keskuudessa. Yhdysvalloissa kappaleesta tehtiinkin peräti neljä eri versiota.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=96&t=440&a=3130 | Nimeke = Kumouslaulujen klassikkoja| Tekijä = Jukka Lindfors| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Elävä arkisto| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yle| Viitattu = 8.6.2008 | Kieli = }}</ref> Ensimmäisessä Otto Pyykkösen levyttämässä versioissa oli erilainen sanoitus kun myöhemmässä [[Jukka Ahti|Jukka Ahdin]] levytyksessä<ref name="Kukkonen" />. Pyykkösen levyttämän version sanoittaja oli amerikansuomalainen työväenkirjailija [[Eemeli Rautiainen|Emil Rautiainen]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Marko Tikka, Sami Suodenjoki|Nimeke=Divided Nation on Records: The Transnational Formation of Finnish Popular Music During the Gramophone Fever|Vuosi=2021|Sivut=152|Julkaisupaikka=Cham|Julkaisija=Springer International Publishing|Isbn=978-3-030-69882-9|Kieli=en|www=https://doi.org/10.1007/978-3-030-69882-9_6|Viitattu=2022-09-25}}</ref>


Kööpenhaminassa 11.-12. huhtikuuta 1929 äänitetyllä savikiekolla B-puolella Warnys Danseorkester soittaa ”Vapaan Venäjän”. Ensimmäinen Suomessa tehty levytys oli 1955 Rytmi-merkille Solistiseitsikko Otavan tekemä versio. Ensimmäinen Suomessa tehty lauluesitys oli [[Reijo Frank]]in levytys vuodelta 1969<ref name="Kukkonen" />.
Kööpenhaminassa 11.-12. huhtikuuta 1929 äänitetyllä savikiekolla B-puolella Warnys Danseorkester soittaa ”Vapaan Venäjän”. Ensimmäinen Suomessa tehty levytys oli 1955 Rytmi-merkille Solistiseitsikko Otavan tekemä versio. Ensimmäinen Suomessa tehty lauluesitys oli [[Reijo Frank]]in levytys vuodelta 1969<ref name="Kukkonen" />.

Suomessa Vapaata Venäjää esitettiin työväenjärjestöjen tilaisuuksissa 1920-luvulla jo ennen Yhdysvalloissa tehtyjen levyversioiden tuloa markkinoille. Marssista tuli nimenomaan kommunistien tunnuslaulu, jolla he erottautuivat sosiaalidemokraateista kamppaillessaan työväenjärjestöjen hallinnasta. Sekä sosiaalidemokraatit että oikeistolaiset yhdistivät Vapaan Venäjän kommunismin leviämiseen Suomessa, mistä syystä laulun esittäminen herätti julkista paheksuntaa 1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alussa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Marko Tikka, Sami Suodenjoki|Nimeke=Divided Nation on Records: The Transnational Formation of Finnish Popular Music During the Gramophone Fever|Vuosi=2021|Sivut=154–159|Julkaisupaikka=Cham|Julkaisija=Springer International Publishing|Isbn=978-3-030-69882-9|Kieli=en|www=https://doi.org/10.1007/978-3-030-69882-9_6|Viitattu=2022-09-25}}</ref>


==Sanat==
==Sanat==

Versio 25. syyskuuta 2022 kello 17.26

Musiikkinäyte
Vasili Agapkinin marssi ”Slaavilaistytön jäähyväiset” (instrumentaalinen) Yhdysvaltain rannikkovartioston sotilassoittokunnan esittämänä. Sävel on sama kuin Vapaassa Venäjässä.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Vapaa Venäjä on marssimuotoinen työväenlaulu, josta tunnetaan useita suomalaisia tekstiversioita ja levytyksiä.

Kappale on tavallisesti merkitty Vasili Agapkinin (1884−1964) sävellykseksi (alun perin Proshtshanije slavjanki eli ”Slaavilaistytön jäähyväiset”), mutta on ilmeisesti alkujaan venäläiseen kansansävelmään perustuva marssilaulu[1]. Suomalaisten sanojen tekijää tai tekijöitä ei tunneta, mutta käännöksen on arveltu syntyneen sisällissodan jälkeen suomalaisten punapakolaisten keskuudessa Venäjällä ja kulkeutuneen sieltä Suomeen. Tarttuvan sävelmänsä ansiosta kappale tuli Suomessa hyvin tunnetuksi ja suosituksi jo 1920-luvulla.[2]

1920-luvulla kappale oli erityisen suosittu myös amerikansuomalaisten keskuudessa. Yhdysvalloissa kappaleesta tehtiinkin peräti neljä eri versiota.[3] Ensimmäisessä Otto Pyykkösen levyttämässä versioissa oli erilainen sanoitus kun myöhemmässä Jukka Ahdin levytyksessä[1]. Pyykkösen levyttämän version sanoittaja oli amerikansuomalainen työväenkirjailija Emil Rautiainen.[4]

Kööpenhaminassa 11.-12. huhtikuuta 1929 äänitetyllä savikiekolla B-puolella Warnys Danseorkester soittaa ”Vapaan Venäjän”. Ensimmäinen Suomessa tehty levytys oli 1955 Rytmi-merkille Solistiseitsikko Otavan tekemä versio. Ensimmäinen Suomessa tehty lauluesitys oli Reijo Frankin levytys vuodelta 1969[1].

Suomessa Vapaata Venäjää esitettiin työväenjärjestöjen tilaisuuksissa 1920-luvulla jo ennen Yhdysvalloissa tehtyjen levyversioiden tuloa markkinoille. Marssista tuli nimenomaan kommunistien tunnuslaulu, jolla he erottautuivat sosiaalidemokraateista kamppaillessaan työväenjärjestöjen hallinnasta. Sekä sosiaalidemokraatit että oikeistolaiset yhdistivät Vapaan Venäjän kommunismin leviämiseen Suomessa, mistä syystä laulun esittäminen herätti julkista paheksuntaa 1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alussa.[5]

Sanat

Maailman raatajat, sorron kahleet pois! Meitä keisarit ei enää hoivaa eikä veriset julmuritkaan.

Tovereissamme meillä on voimaa vapauttamme puolustamaan. Me kahlehia kyllin oomme kantaneet, ja kaikki toverimme on vankityrmiin sortuneet.

Meitä keisarit ei enää hoivaa eikä veriset julmuritkaan. Tovereissamme meillä on voimaa vapauttamme puolustamaan.

Jo ääni vapauden kultahelminä helähtelee. Sen tenho valtaa ja kahleet poistaa tai kansat julmain tyrannein.

Toverit kuulkaa, jo murtuu kahleet pois tieltä onnen, vapauden!

Amerikansuomalaiset levytykset

  • Otto Pyykkönen, äänitetty 11/1924, New York, orkesterin säestyksellä (Columbia 16058/Columbia 3003-F)
  • (Arvid) Lang & (John) Lager, hanuriduo, äänitetty 06/1924 (Columbia 16125/Columbia 3011-F)
  • B.S.S. Clubin Orkesteri (Brooklynin Suomalainen Sosialisticlubi), johtajanaan Oskar Tofferi, äänitetty 11.7.1928 (Columbia 16067/Columbia 3084-F|Columbia 3174-F)
  • Jukka Ahti, äänitetty 5.2.1930, New York, Alfredo Cibellin johtama orkesteri, kappaleen tekijäksi ilmoitettu W.N.Kostakowsky (RCA Victor V-4068)

[6]

Lähteet

  1. ↑ a b c Einari Kukkonen: Lännen lokarit, s. 119. Kustannuskolmio, 2001.
  2. ↑ Pekka Gronow: Laulukirja: Työväenlaluja kahdeksalta vuosikymmeneltä, s. 57. Tammi, Helsinki 1973.
  3. ↑ Jukka Lindfors: Kumouslaulujen klassikkoja Yle Elävä arkisto. Yle. Viitattu 8.6.2008.
  4. ↑ Marko Tikka, Sami Suodenjoki: Divided Nation on Records: The Transnational Formation of Finnish Popular Music During the Gramophone Fever, s. 152. Cham: Springer International Publishing, 2021. ISBN 978-3-030-69882-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.9.2022). en
  5. ↑ Marko Tikka, Sami Suodenjoki: Divided Nation on Records: The Transnational Formation of Finnish Popular Music During the Gramophone Fever, s. 154–159. Cham: Springer International Publishing, 2021. ISBN 978-3-030-69882-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.9.2022). en
  6. ↑ Suomalaisten äänilevyjen luettelo/Catalogue of Finnish Records 1901-1945 Suomen Äänitearkisto ry. Viitattu 8.6.2008.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vapaa_Venäjä&oldid=20806228”