Kaikki julkiset lokit
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tämä on yhdistetty lokien näyttö. Voit rajoittaa listaa valitsemalla lokityypin, käyttäjän tai sivun johon muutos on kohdistunut. Jälkimmäiset ovat kirjainkokoherkkiä.
- 20. toukokuuta 2024 kello 23.23 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Masoalan niemimaa (Ak: Uusi sivu: '''Masoalan niemimaa''' on Madagaskarin saarella sijaitseva niemimaa. Se sijaitsee saaren koillisosassa ja on noin 50 km leveä ja noin 70 km pitkä. Ilmastollisesti Masoalan niemimaalla vuorottelevat kaksi kautta: maaliskuusta elokuulle kestävä kostea ja viileähkö eteläinen talvi sekä syyskuusta helmikuulle kestävä kuuma ja kuiva eteläinen kesä. Suuri osa Masoalan niemimaasta kuuluu Masoalan kansallispuistoon, joka on osa UNESCOn maailmanperintökohdetta. Alue on...)
- 13. toukokuuta 2024 kello 10.39 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Syringa villosa var. wolfii (Ak: Ohjaus sivulle Koreansyreeni) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 13. toukokuuta 2024 kello 10.38 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Syringa villosa subsp. wolfii (Ak: Ohjaus sivulle Koreansyreeni) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 13. toukokuuta 2024 kello 10.38 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Syringa villosa ssp. wolfii (Ak: Ohjaus sivulle Koreansyreeni) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 13. toukokuuta 2024 kello 10.37 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Syringa hirsuta (Ak: Ohjaus sivulle Koreansyreeni) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 13. toukokuuta 2024 kello 10.36 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Syringa formosissima (Ak: Ohjaus sivulle Koreansyreeni) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 13. toukokuuta 2024 kello 10.36 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Syringa wolfii (Ak: Ohjaus sivulle Koreansyreeni) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 13. toukokuuta 2024 kello 10.17 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Koreansyreeni (Ak: Uusi sivu: '''Koreansyreeni''' (''Syringa wolfii'') on oliivikasvien (Oleaceae) heimoon, syreenien (Syringa) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on luokiteltu myös villasyreenin alalajiksi (''Syringa villosa'' ssp. ''wolfii''). Koreansyreeniä kasvatetaan ja käytetään koristepensaana. Koreansyreeni on suurimmillaan noin kuusi metriä korkeaksi kasvava pensas. Nuoret versot ovat vihreitä, mutta muuttuvat vanhemmiten harmaiksi. Lehdet ovat suurin piirtein soikeita ja yleensä 3,5–12 cm p...)
- 7. toukokuuta 2024 kello 12.25 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Canarium madagascariense (Ak: Ohjaus sivulle Madagaskarinelemi) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 7. toukokuuta 2024 kello 12.19 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Madagaskarinelemi (Ak: Uusi sivu: '''Madagaskarinelemi''' (''Canarium madagascariense'') on tohtorinpuukasvien (Burseraceae) heimoon, elemien (''Canarium'') sukuun kuuluva kasvilaji. Se on kausivihanta puu, joka voi kasvaa 12–35 metriä korkeaksi. Puun latvus voi olla laakea tai pyöreä ja runko oksaton jopa 27 metrin korkeuteen saakka. Runko voi kasvaa suurimmillaan noin kaksi metriä paksuksi. Madagaskarinelemin hedelmät ovat purppuranvärisiä luumarjoja, jotka ovat noin 5,5 cm pitkiä ja halkaisijalta...)
- 7. toukokuuta 2024 kello 09.31 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Luokka:Koiranköynnökset (Ak: Uusi sivu: {{Luokka/Kasvit}} Koiranköynnöksiä (''Bryonia'') käsitteleviä artikkeleja. {{Commonscat|Bryonia}} Luokka:Kurkkukasvit)
- 3. toukokuuta 2024 kello 16.00 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Cyperus halpan (Ak: Ohjaus sivulle Haspansädekaisla) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 3. toukokuuta 2024 kello 16.00 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Cyperus haspan (Ak: Ohjaus sivulle Haspansädekaisla) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 3. toukokuuta 2024 kello 15.50 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Haspansädekaisla (Ak: Uusi sivu: '''Haspansädekaisla''' (''Cyperus haspan'') on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon, sädekaislojen (''Cyperus'') sukuun kuuluva kasvilaji. Lajinimi on joskus kirjoitettu myös muodossa ''Cyperus halpan''. Haspansädekaisla on yksi- tai monivuotinen heiniä muistuttava kasvilaji. Kasvaessaan yksivuotisena sen juuret ovat ohuita ja rihmamaisia, mutta monivuotisena se kasvattaa lyhyehköjä juurakoita. Varret voivat kasvaa yksittäin tai mättäinä ja ne kasvavat 10–60 cm kork...)
- 27. huhtikuuta 2024 kello 08.27 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Dysosma versipellis (Ak: Ohjaus sivulle Kiinanjalkalehti) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 27. huhtikuuta 2024 kello 08.26 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Podophyllum versipelle (Ak: Ohjaus sivulle Kiinanjalkalehti) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 27. huhtikuuta 2024 kello 08.13 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Kiinanjalkalehti (Ak: Uusi sivu: '''Kiinanjalkalehti''' (''Podophyllum versipelle'') on happomarjakasvien (Berberidaceae) heimoon, jalkalehtien (''Podophyllum'') sukuun kuuluva kasvilaji. Laji on jaettu kahteen alalajiin ''Podophyllum versipelle'' ssp. ''versipelle'' sekä ''Podophyllum versipelle'' ssp. ''boreale'', joista jälkimmäinen on vielä jaettu kahteen muunnokseen: var. ''boreale'' ja var. ''sichuanense''. Kiinanjalkalehti voi kasvaa 40–150 cm korkeaksi. Sillä on vankat juuret, joista lähtee...)
- 27. huhtikuuta 2024 kello 06.49 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Mantsuriankärhö (Ak: Ohjaus sivulle Mantšuriankärhö) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 26. huhtikuuta 2024 kello 22.08 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Clematis terniflora var. mandshurica (Ak: Ohjaus sivulle Mantšuriankärhö) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 26. huhtikuuta 2024 kello 22.07 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Clematis mandshurica (Ak: Ohjaus sivulle Mantšuriankärhö) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 26. huhtikuuta 2024 kello 21.59 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Mantšuriankärhö (Ak: Uusi sivu: '''Mantšuriankärhö''' (''Clematis mandshurica'') on leinikkikasvien (Ranunculaceae) heimoon, kärhöjen (''Clematis'') sukuun kuuluva kasvilaji. Se voidaan luokitella myös pilvikärhön (''Clematis terniflora'') muunnokseksi. Mantšuriankärhö on monivuotinen, kiipeilevä köynnös, joka voi kasvaa noin 1,2 metriä korkeaksi. Mantšuriankärhö kasvaa luonnossa pensaikoissa sekä avoimissa rinnemetsissä merenpinnan tasosta aina noin 800 metrin korkeuteen saakka. Lajia...)
- 25. huhtikuuta 2024 kello 18.25 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Betula utilis subsp. albosinensis (Ak: Ohjaus sivulle Kuparikoivu) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 25. huhtikuuta 2024 kello 18.25 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Betula utilis ssp. albosinensis (Ak: Ohjaus sivulle Kuparikoivu) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 25. huhtikuuta 2024 kello 18.24 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Betula albosinensis (Ak: Ohjaus sivulle Kuparikoivu) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 25. huhtikuuta 2024 kello 18.06 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Kuparikoivu (Ak: Uusi sivu: '''Kuparikoivu''' (''Betula albosinensis'') on koivujen (''Betula'') sukuun kuuluva lehtipuu. Kuparikoivu voi kasvaa noin 30 metriä korkeaksi. Sen rungon kuori eli tuohi on kiiltävä, väriltään oranssi tai punertava ja repeilee paperimaisina paloina. Oksat ovat punertavanruskeita. Kuparikoivun puuaines on kovaa ja tiheää. Sydänpuu on vaaleanpunertavanruskeaa. Lehtien ruodit ovat 0,5-1,5 cm pitkiä. Lehtilapa on pyöreähkö, 3-8 cm pitkä ja 2-5 cm leveä. Lehtien...)
- 25. huhtikuuta 2024 kello 13.57 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Luokka:Siipipähkinät (Ak: Uusi sivu: {{Luokka/Kasvit}} Siipipähkinöitä (''Pterocarya'') käsitteleviä artikkeleja. {{Commonscat|Pterocarya}} Luokka:Jalopähkinäkasvit Luokka:Puut)
- 25. huhtikuuta 2024 kello 13.55 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Pterocarya stenoptera (Ak: Ohjaus sivulle Kiinansiipipähkinä) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 25. huhtikuuta 2024 kello 13.39 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Kiinansiipipähkinä (Ak: Uusi sivu: '''Kiinansiipipähkinä''' (''Pterocarya stenoptera'') on jalopähkinäkasvien (Juglandaceae) heimoon, siipipähkinöiden (''Pterocarya'') sukuun kuuluva kasvilaji. Se muistuttaa hyvin paljon kaukasiansiipipähkinää (''Pterocarya fraxinifolia''), mutta lajit ovat erotettavissa lehtituntomerkkien perusteella. Kiinansiipipähkinä on kausivihanta puu, joka kasvaa tavallisesti noin 15-20 metriä korkeaksi. Se on nopeakasvuinen puu ja voi kasvaa kuusi metriä korkeaksi viidess...)
- 25. huhtikuuta 2024 kello 12.46 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Pterocarya fraxinifolia (Ak: Ohjaus sivulle Kaukasiansiipipähkinä) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 25. huhtikuuta 2024 kello 12.26 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Kaukasiansiipipähkinä (Ak: Uusi sivu: '''Kaukasiansiipipähkinä''' (''Pterocarya fraxinifolia'') on jalopähkinäkasvien (Juglandaceae) heimoon, siipipähkinöiden (''Pterocarya'') sukuun kuuluva kasvilaji. Kaukasiansiipipähkinä muistuttaa melko paljon kiinalaista, samaan sukuun kuuluvaa ''Pterocarya stenoptera'' -lajia. Kaukasiansiipipähkinä on noin 25 metriä korkeaksi kasvava kausivihanta puu. Se on usein monirunkoinen ja rungon kuori harmaanmusta ja syväuurteinen. Lehtiasento on vuorottainen ja lehdet...)
- 24. huhtikuuta 2024 kello 14.27 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Robert Sweet (puutarhuri) (Ak: Uusi sivu: '''Robert Sweet''' (1783–1835) oli brittiläinen puutarhuri ja kasvitieteilijä, joka tutki myös hieman lintuja Robert Sweet syntyi Cockingtonissa, lähellä Torquay'ta, Devonshiressä, ja hänen vanhempansa olivat William ja Mary Sweet. Robert Sweet oli jo lapsena ja nuorena kiinnostunut kasveista, joten 16-vuotiaana hänet lähetettiin töihin velipuolensa James Sweetin puutarhalle, jossa hän työskenteli yhdeksän vuotta. Sen jälkeen, vuonna 1810, Robert alkoi toimi...)
- 24. huhtikuuta 2024 kello 11.20 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Perteknetiumhappo (Ak: Uusi sivu: '''Perteknetiumhappo''' (HTcO4) on vedystä ja perteknetaatti-ionista koostuva epäorgaaninen happo. Se on hyvin vahva happo ja muistuttaa ominaisuuksiltaan perkloorihappoa (HClO4). Perteknetiumhappoa voidaan valmistaa helposti jostain perteknetaattisuolasta, kuten kalium- tai ammoniumperteknetaatista, vetyä lisäävällä kaioninvaihtajalla. Perteknetiumhappoliuosta voidaan konsentroida keittämällä tai haihduttamalla vettä pois. Konsentroinnin myötä liuoksen väri j...)
- 22. huhtikuuta 2024 kello 12.33 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Luokka:Hassiumyhdisteet (Ak: Uusi sivu: Hassiumia (Hs) sisältäviä yhdisteitä. {{Commonscat|Hassium compounds}} Luokka:Yhdisteet alkuaineittain)
- 22. huhtikuuta 2024 kello 12.25 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Hassiumtetroksidi (Ak: Uusi sivu: '''Hassiumtetroksidi''' (HsO4) on hassiumin ja hapen muodostama yhdiste. Se on ensimmäinen hassiumia sisältävä yhdiste, jota on pystytty tuottamaan sekä tutkimaan kokeellisesti. Hassiumtetroksidi on haihtuva yhdiste. Hassium esiintyy hassiumtetroksidissa hapetusluvulla +VIII ja yhdiste muistuttaa rakenteeltaan ja kemialtaan osmiumtetroksidia (OsO4). Hassiumtetroksidia voidaan valmistaa niistä hassiumin isotoopeista, joiden puoliintumisaika on ainakin muutamia sekuntej...)
- 18. huhtikuuta 2024 kello 13.11 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Difluoridijodimetaani (Ak: Uusi sivu: '''Difluoridijodimetaani''' (CF2I2) on yhdiste, jossa hiiliatomiin on liittynyt kaksi fluori- ja kaksi jodiatomia. Difluoridijodimetaania voidaan valmistaa dimetyyliformamidiliuoksessa lisäämällä sinne yhtä suuret ainemäärät kaliumbromidifluoriasetaattia (CBrF2COOK), kaliumjodidia (KI), jodia (I2) ja kuparijodidia (CuI). Reaktio toteutetaan 40°C:n lämpötilassa kymmenen tunnin ajan ja siinä difluoridijodimetaanin saanto on 50%. Kaliumbromidifluoriasetaatti voidaan...)
- 15. huhtikuuta 2024 kello 10.00 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Talliumtetrakloroauraatti (Ak: Uusi sivu: '''Talliumtetrakloroauraatti''' (Tl[AuCl]4) on tallium- ja tetrakloroauraatti-ionien muodostama epäorgaaninen yhdiste, jossa tallium on hapetusluvulla +I. Talliumtetrakloroauraatti on kiinteänä keltaista kiteistä ainetta, jonka kiteet ovat kidejärjestelmältään monokliinisiä. Rakenteeltaan talliumtetrakloroauraatti on samankaltainen kuin rubidiumtetrakloroauraatti (Rb[AuCl]4). Talliumtetrakloroauraattia voidaan valmistaa talliumhydroksidin (TlOH) ja tetraklorokultaha...)
- 15. huhtikuuta 2024 kello 00.08 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Tetrakloroauraatti (Ak: Uusi sivu: '''Tetrakloroauraatti''' ([AuCl4]-) on kulta- ja kloridi-ionien muodostama kompleksianioni. Siinä kulta esiintyy hapetusluvulla +III ja kloridi-ionit hapetusluvulla -I, jolloin koko kompleksin varaus on -1. Tetrakloroauraattikompleksi on rakenteeltaan tasoneliömäinen ja hyvin symmetrinen. Tetrakloroauraatti esiintyy anionina tetraklorokultahapossa ja muodostaa suoloja muun muassa alkalimetallikationien (Na+, K+) sekä joidenkin orgaanisten kationien, kuten 1-etyyli-3-met...)
- 12. huhtikuuta 2024 kello 10.10 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Yttrium(III)jodidi (Ak: Ohjaus sivulle Yttriumtrijodidi) Merkkaus: Uusi ohjaussivu
- 12. huhtikuuta 2024 kello 09.58 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Yttriumtrijodidi (Ak: Uusi sivu: '''Yttriumtrijodidi''' eli '''yttrium(III)jodidi''' (YI3) on yttrium- ja jodidi-ionien muodostama ioniyhdiste. Kiderakenteeltaan se on samankaltaista kuin vismuttitrijodidi (BiI3). Yttriumtrijodidia, kuten muitakin harvinaisten maametallien jodideja, voidaan valmistaa suoraan alkuaineistaan, mikäli tarvittavaa metallia on saatavilla riittävän puhtaana kohtuulliseen hintaan. Valmistusreaktioon lisätään katalyytiksi hieman vetyä. Hyvin puhtaan yttriumtrijodidin, kuten m...)
- 27. maaliskuuta 2024 kello 11.15 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Luokka:Isosyanaatit (Ak: Uusi sivu: Isosyanaatteja käsitteleviä artikkeleita. Luokka:Orgaaniset yhdisteet Luokka:Typpiyhdisteet)
- 25. maaliskuuta 2024 kello 16.46 88.114.10.195 keskustelu loi sivun Luokka:Astatiiniyhdisteet (Ak: Uusi sivu: Astatiinia (At) sisältäviä yhdisteitä. {{Commonscat|Astatine compounds}} Luokka:Yhdisteet alkuaineittain)