Voisarvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Voisarvi

Voisarvi eli kroissantti[1] (ransk. croissant, laus. [kruaˈsã]) on yleensä puolikuun muotoinen lehtevä leivonnainen. Voisarvet ovat hyvin rasvaisia, koska voisarvitaikinan sisään kaulitaan useampia kerroksia voita.

Valmis voisarvitaikina kaulitaan ympyräksi, joka jaetaan sektoreiksi. Sektorit leikataan tämän jälkeen irti ja kierretään löysälle rullalle reunasta keskustaa kohti. Näin syntyy voisarvelle ominainen kuunsirpin muoto, josta leivonnainen on saanut ranskalaisen nimensä.

Voisarvia syödään sellaisenaan, voin tai marmeladin kera taikka täytettyinä esimerkiksi juustolla, salaatilla tai katkaravuilla. Ranskalainen aamiainen sisältää usein voisarven ja kupin kahvia.[2]

Voisarven edeltäjänä pidetään itävaltalaista Kipferlia, joka oli tunnettu jo 1200-luvulta. Ranskalaiset pitivät voisarvea vielä 1800-luvulla ulkomaisena erikoisuutena, jota myytiin lähinnä Pariisin kalliimmissa wieniläisissä leipomoissa.[3][4]

Voisarven reseptin kerrotaan tulleen Ranskaan Marie-Antoinetten leipurin mukana.[5] Voisarvi on mainittu ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä kuitenkin vasta puoli vuosisataa myöhemmin eli 1850-luvulla.[4]

Erään tarinan mukaan voisarvi on puolikuun muotoinen sen vuoksi, että sillä juhlistettiin voittoa muslimien piirityksen jälkeen joko Puolassa, Budapestissa tai Wienissä.[5]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]