Veriyskä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veriyskä on oire, jossa yskän mukana keuhkoista nousee veristä limaa tai harvemmin pelkkää verta.[1] Verensyöksyllä tarkoitetaan erityisen runsasta veren yskimistä[2], joka johtuu massiivisesta hengitysteiden verenvuodosta (harvinainen). Verioksennus on taas yleensä peräisin ruuansulatuskanavan yläosasta.

Veriyskä

Syyt ja hoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veriyskän ilmaantuvuus on avo- ja sairaalapotilailla vuosittain noin 1–2/1000.[3] Veriyskän määrä voi olla mitä tahansa hyvin niukan ja hengenvaarallisen runsaan väliltä oireen syystä riippuen. Niukka veriyskä paranee useimmiten itsestään[1] (noin 90%[3]) ja on myös varsin tavallinen oire[4].

Jopa noin 50%:ssa tapauksista syytä ei löydetä (kryptogeeninen).[3] Muuten veriyskä voi liittyä useisiin kymmeniin sairauksiin kuten[1]

Monet veriyskää aiheuttavat sairaudet yleistyvät iän myötä. Nuorilla, erityisesti tupakoimattomilla ihmisillä syy on melkein aina keuhkokuume. Vanhemmilla tavallisimpia ovat taas keuhkoputkien tulehdus, laajentumat ja keuhkosyöpä.[1] Veriyskäpotilaiden keski-ikä on noin 62 vuotta.[3]

Uuden veriyskän syy selvitetään viivyttelemättä; runsas veriyskä on aihe päivystykselliseen sairaalahoitoon. Keuhkojen röntgenkuvaus on aiheellinen aina ja usein tämän täydentämiseksi tarvitaan keuhkojen TT-tutkimus.[1] Kuvantaminen ei kuitenkaan riitä sulkemaan pois esim. kasvainta ja tuberkuloosia. Yskösnäytteet tutkitaan mikrobiologisesti, jos epäillään tuberkuloosia erityisesti nuorilla aikuisella.[4] Keuhkoputkien tähystys (bronkoskopia) on hyödyllistä, jos veriyskän syy on edelleen epäselvä ja oireen kesto on yli viikon tai potilaan ikä on yli 40 vuotta tai keuhkojen röntgenkuva poikkeava.[1]

Veriyskä hoidetaan syynmukaisesti. Oireenmukainen hoito perustuu

  • yskänärsytyksen ehkäisyyn välttämällä kuumaa ravintoa ja ponnistelua
  • yskänärsytyksen hoitoon käyttämällä yskänlääkkeitä tai morfiinia sekä
  • veren hyytymisen edistämiseen käyttämällä traneksaamihappoa ja välttämällä veren hyytymistä estäviä lääkkeitä (esim. asetyylisalisyylihappo, varfariini).[1]

Ennen 1880-lukua veriyskä oli oireyhtymä (ns. keuhko- ja kuivatauti), joka aiheutti esim. Turun ja Porvoon alueella vuonna 1847 jopa 10 % kaikista kuolemista – suurin osa nuoria aikuisia. Myöhemmin opittiin, että kyse oli tuberkuloosista, ja tuberkuloosin esiintyvyys on viime vuosikymmeninä laskenut merkittävästi. Toisaalta 1900-luvulla esim. tupakoinnin ja veren hyytymistä estävien lääkkeiden yleistyminen on lisännyt kasvaimiin, keuhkoputkentulehduksiin ja muihin syihin liittyvää veriyskää.[4]

  1. a b c d e f g Eija-Riitta Salomaa: Veriyskä Duodecim Terveyskirjasto. 1.6.2022. terveyskirjasto.fi: Kustannus Oy Duodecim. Arkistoitu 12.10.2022. Viitattu 12.10.2022.
  2. Kielitoimiston sanakirja – Verensyöksy
  3. a b c d Ittrich H, Bockhorn M, Klose H, Simon M. The Diagnosis and Treatment of Hemoptysis. Dtsch Arztebl Int. 2017 Jun 5;114(21):371-381. doi: 10.3238/arztebl.2017.0371. PMID: 28625277; PMCID: PMC5478790.
  4. a b c Lääkäriliitto (Arkistoitu – Internet Archive)
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.