Vasa-jäynä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vasa-jäynä
Jäynän kohteena ollut Vasa-laiva
Jäynän kohteena ollut Vasa-laiva
Tapahtumapaikka Tukholma
Toteuttajat Harri Leppänen, Krister Ahlström, Martti Tuomola ja Matti Kaje.
Vuosi 1961
Opiskelupaikka Teknillinen korkeakoulu, Otaniemi, Espoo

Vasa-jäynä on vuonna 1961 toteutettu kaikkien aikojen kuuluisimmaksi teekkareiden jäynäksi tituleerattu tempaus.[1][2][3] Jäynä liittyy Vasa-laivan hylyn nostoon.

Jäynän toteuttajat olivat Harri Leppänen ja Krister Ahlström sekä tempauksen ideoijat Martti Tuomola ja Matti Kaje.[3]

Vasa museoituna Tukholman Vasa-museossa.

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 1961 joukko Otaniemen teekkareita kuuli uutisesta, jonka mukaan ruotsalaiset tiedemiehet aikoivat nostaa pintaan kolmisen sataa vuotta aikaisemmin Tukholman edustalle uponneen Vasa-laivan hylyn. Opiskelijat olivat muutenkin matkalla Göteborgiin opiskelijoiden kevätjuhlaan, joten he päättivät tehdä matkalla jäynän.[3] Teekkarit veivät ostamansa kestävyysjuoksija Paavo Nurmen patsaan pronssisen pienoismallin Tukholmaan laivan uppoamispaikalle. Illan tullen ryhmä sukelsi patsas mukanaan hylyn kannelle ja jätti pronssipatsaan sinne.[4] Opiskelijat olivat varustautuneet märkäpuvulla, mutta itse sukellus tapahtui ilman sukellusvälineitä.[3]

Kun hylky nostettiin veden pinnalle, ruotsalaisasiantuntijat hämmentyivät patsaan löytymisestä.[5] Patsaan henkilöllisyyden paljastuttua tutkijaryhmää ihmetytti, miten pienoisveistos oli kulkeutunut historialliseen alukseen. Teekkarit päättivät pitää Tukholmassa tiedotustilaisuuden, jossa he paljastivat löydön olleen heidän jäynänsä osana. Tapahtuman käänteet toi julki ensimmäisenä Svenska Dagbladet.[3]

Jäynää toteuttamassa ollut Harri Leppänen on myöhemmin kuvaillut uskovansa täydellisen ajoituksen olleen sen onnistumisen takana.[3]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasa-jäynä on suomalaisessa mediassa poikkeuksellisen laajalti käsitelty tapaus. Sitä on kutsuttu jäynän maailmanennätykseksi[6], kaikkien aikojen jäynäksi[1][4][7], kuningasjäynäksi[3][8] ja historialliseksi jäynäksi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Juri Vuortama: Kaikkien aikojen teekkarijäynästä 60 vuotta – Vasa-laivasta löytyi Paavo Nurmen patsas Ilta-Sanomat. 1.5.2021. Viitattu 10.8.2022.
  2. a b Jäynät | Aalto-yliopiston ylioppilaskunta www.ayy.fi. Viitattu 10.8.2022.
  3. a b c d e f g Ihamäki, Olli: Teekkarien kuningasjäynästä puoli vuosisataa yle.fi. 28.4.2011. Viitattu 14.10.2013.
  4. a b Muistatko nämä teekkarijäynät? t-lehti.fi. 28.1.2018. Viitattu 10.8.2022.
  5. Donner, Rafael: Det legendariska teknologsprattet: då Paavo Nurmi sprang på Vasaskeppets däck STBL. 21.5.2018. Viitattu 21.9.2020. (ruotsiksi)
  6. Veikko Huuska: Jäynän ME yhä suomalaisteekkarien hallussa (vuodelta 1961) Uusi Suomi Puheenvuoro. 24.4.2012. Viitattu 10.8.2022.
  7. Kaikkien aikojen vappujäynästä 60 vuotta - näin teekkarit jymäyttivät ruotsalaisia www.iltalehti.fi. Viitattu 10.8.2022.
  8. Paavo Nurmi nousi merestä vuonna 1961 | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Viitattu 10.8.2022.