Valkoruohosipuli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valkoruohosipuli
Valkoruohosipuli (Allium chinense)
Valkoruohosipuli (Allium chinense)
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Narsissikasvit Amaryllidaceae
Alaheimo: Allioideae
Suku: Laukat Allium
Laji: chinense
Kaksiosainen nimi

Allium chinense
G.Don[2][3]

Synonyymit
  • Allium bakeri Regel
  • Allium bodinieri H.Lév. & Vaniot
  • Allium exsertum Baker
  • Allium exsertum G.Don
  • Allium martini H.Lév. & Vaniot
  • Allium splendens Miq.
  • Caloscordum exsertum (G.Don) Herb.
Katso myös

  Valkoruohosipuli Wikispeciesissä
  Valkoruohosipuli Commonsissa

Valkoruohosipuli (Allium chinense) on narsissikasvien heimoon kuuluvien laukkojen eli sipuleiden (Allium) kasvisuvun monivuotinen ikivihreä sipulikasvi. Valkoruohosipuli kasvaa villinä mutta sitä myös viljellään syötäväksi Etelä-Aasiassa varsinkin Kiinassa ja Japanissa.[4]

Sipuli, varret ja lehdet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkoruohosipulin sipuli on pitkä ja ohut. Sipulin väri on valkoinen, joskus punaiseen vivahtava. Se on halkaisijaltaan noin 1,5–2 senttimetriä, mutta kaksi tai kolme vuotta vanhana sipuli saattaa olla halkaisijaltaan 4–5 senttimetriä. Lehdet ovat 3–5 kulmaisia, onttoja, noin 15–35 senttimetriä pitkiä. Kukkavarsi on noin 20–40 senttimetriä pitkä.[5][4]

Valkoruohosipulin kukinto on puolipallomainen rento sarja. Kehälehdet ovat väriltään vaaleanpunaisesta sinipunaiseen ja niiden koko on noin 4–6 × 3–4 millimetriä. Heteet ovat pitkiä ja tulevat kukasta ulos. Palhot ovat noin 1,5 millimetriä leveitä. Emit ovat soikeita, munan muotoisia tai pyöreitä kukan perällä missä myös mesiäinen sijaitsee.[5][4]

Kasvupaikat ja levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinassa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla valkoruohosipulia kasvaa luonnonvaraisena mutta sitä myös viljellään keittiöpuutarhoissa ja kukkapenkeissä mausteeksi. Se sietää köyhää, vähäravinteista maaperää.[4] Sitä on kasvatettu myös Assamissa, Bangladeshissa, Länsi-Himalajalla, Kuubassa, Japanissa, Kirgisiassa, Koreassa ja Thaimaassa.[6]

Valkoruohosipulia kasvatetaan siemenistä mutta se lisääntyy myös tekemällä sivusipuleita ja saattaa jakaantumisen vuoksi kasvaa suurina ryhminä.[4]

Valkoruohosipulian kaikki osat ovat syötäviä. Sen sipulit maistuvat vahvasti sipulilta ja niistä tehdään usein pikkelsiä. Sen lehtiä käytetään raakana tai kypsennettynä. Kukkia ja nuoria siemenkotia käytetään salaateissa syötävinä koristeina.[4]

  1. Brummitt, N.: Allium chinense IUCN Red List of Threatened Species. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.8.2019. (englanniksi)
  2. Allium chinense G.Don Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 4.8.2019.
  3. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Allium chinense (TSN 506482) itis.gov. Viitattu 21.7.2019. (englanniksi)
  4. a b c d e f Allium chinense Useful Tropical Plants – Tropical Plants Database. Viitattu 4.8.2019. (englanniksi)
  5. a b Allium chinense G. Don Flora of China. Viitattu 4.8.2019. (englanniksi)
  6. Allium chinense G.Don Plants of the World Online – Kew Science. Viitattu 4.8.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]