V. J. Kostiainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vilhelm Johan Kostiainen (1. toukokuuta 1889 Sulkava22. huhtikuuta 1968 Hämeenlinna) oli suomalainen urheiluvaikuttaja, joka toimi Työväen Urheiluliiton ensimmäisenä pääsihteerinä ja oli 1920- ja 1930-luvuilla työväenliikkeen sosialististen kasvatusihanteiden tärkein puolestapuhuja Suomessa.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

V. J. Kostiainen pääsi kansakoulun käytyään sulkavalaisen kauppiaan puotipojaksi, mutta joutui eroamaan kun paljasti kyläläisille kauppiaan petkuttavan. Hänet valittiin pian kauppa-apulaiseksi paikalliseen työväen osuuskauppaan. Kostiainen muutti vartuttuaan Helsinkiin ja sai 22-vuotiaana harjoittelijan paikan osuustukkuliike GEG:ssä Hampurissa. Siellä hän tutustui marxismiin ja oppi saksan kielen.[1]

Saksasta palattuaan Kostiainen alkoi aktiivisesti osallistua työväen urheilu-, raittius- ja kulttuuritoimintaan.[1] Sisällissodan aikana Kostiainen työskenteli kansanvaltuuskunnan rautatieneuvoston toimistossa.[2] Sodan jälkeen Kostiainen oli perustamassa Työväen Urheiluliittoa. Liittotoimikunnan jäsenenä ja liiton johtavana toimitsijana hän oli merkittävä hahmo järjestön alkuvuosina, ja kielitaitonsa ansiosta Kostiainen pääsi edustamaan liittoa myös Sosialistisessa urheiluinternationaalissa. Liian kilpailuhenkisen urheilun kritisoimisen ohella hänet tunnettiin täysraittiina, tupakan vastustajana, kasvissyöjänä ja naturismin harrastajana. Kostiainen harrasti myös esperantoa.[1]

TUL-uran jälkeen V. J. Kostiainen toimi Suomen Sähköteollisuus Oy:n konttoristina Hämeenlinnassa vuodesta 1936, ja sen jälkeen Hämeen läänin liikevaihtoverotarkastajana. Hän jatkoi työskentelyä eläkevuosinaankin oman tili- ja käännöstoimiston puitteissa.[1]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

V. J. Kostiainen oli naimisissa kahdesti. Hänen kahdesta pojastaan vanhempi oli valokuvaaja Ilmari Kostiainen ja nuorempi poika Veikko Juhani Kostiainen (s. 1941) on kansainvälisesti tunnettu biologisten fosforinpoistomenetelmien tutkija ja kehittäjä.[1]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Miksi työläisten on voimisteltava ja urheiltava?: puhe työväen urheilupäivää varten, TUL 1920.
  • Urheiluväki raittiiksi! Sos.-dem. raittiusliitto 1925.
  • Työväen urheiluliiton ensimmäisen liittojuhlan juhlakirja, TUL 1927.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Seppo Hentilä: V. J. Kostiainen Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 17.1.2012.
  2. Kostiainen, Wilhelm, Johan – Valtiorikosylioikeuden akti (11382) Valtiorikosylioikeus. 30.9.1918. Kansallisarkisto. Arkistoitu 16.7.2021. Viitattu 16.7.2021.