Uusikirkko-seura
Uusikirkko-seura r.y. on Salossa 1971 perustettu kotiseutuyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on olla entisen Uudenkirkon kunnan alueella asuneiden ja heidän jälkeläistensä ja ystäviensä yhdyssiteenä, koota ja tallentaa Uudenkirkon historiaan liittyviä kulttuuriarvoja ja vaalia kotiseudun muistoja ja perinteitä sekä tehdä tunnetuksi Karjalaa ja karjalaisia koskevia kysymyksiä. Yhdistys kuuluu jäsenenä Karjalan Liittoon.
Perustamistilaisuudessa oli mukana 35 luovutetun Karjalan Uudenkirkon kunnan syntyperäistä henkilöä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää esitelmä-, kokous-, valistus- ja sivistystilaisuuksia ja myös juhlia, iltamia ja muuta vastaavaa toimintaa sekä muita vastaavia tilaisuuksia
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa kotiseudun kulttuuriin, perinteeseen ja muistoihin liittyvien painotuotteiden julkaisutoimintaa ja muistoesineiden myyntiä.
Seuran puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1971–1977 Armas Saustila, Salo
- 1978–1984 Vilho Ranki, Tampere
- 1985 Alli Suomi, Halikko, erosi
- 1985–1997 Alpo Kakko, Perniö
- 1998–2008 Ilkka Juusti, Piikkiö
- 2009–2010 Taisto Kakko, Turku
- 2011– Outi Grusander, Salo
Äiti Karjala -muistomerkki Lappeenrannassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusikirkko-seura oli Lappeenrannassa sijaitsevan Äiti Karjala -muistomerkin aloitteentekijänä.
Ajatus luovutetun alueen hävitetyissä sankarihaudoissa lepäävien sankarien muistolle pystytettävästä muistomerkistä oli alun perin Uusikirkko-seuran entisen puheenjohtajan ja silloisen hallituksen jäsenen Armas Saustilan.
Seuran puheenjohtaja Vilho Ranki lähti viemään hanketta eteenpäin ja esitti sitä Karjalan Liiton toteutettavaksi hankkeen vaativuuden johdosta. Karjalan Liiton hallituksen myönteisestä päätöksestä huolimatta hanketta ei lähdetty toteuttamaan johtuen kilpailevista toimista. Lappeenrannan kaupunki antoi hankkeelle ja Uusikirkko-seuralle kuitenkin positiivinen signaali, josta syystä kutsuttiin koolle Etelä-Karjalan luovutetun alueen pitäjäseurojen ja säätiöiden edustajat suunnittelemaan asiaa. Hanke eteni Uusikirkko-seuran ja muiden asiasta kiinnostuneiden seurojen voimin. Toimikunnan puheenjohtaja oli Lappeenrannan kaupunginjohtaja Jarmo Kölhi. Muistomerkkihankkeen suojelijoiksi lupautuivat puolustusministeri Elisabeth Rehn ja kenraali Lauri Sutela. Muistomerkin valmistajaksi valittiin espoolainen kuvanveistäjä Kauko Räsänen.
Äiti Karjala -muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin Lappeenrannassa 19. syyskuuta 1993. Monumentti muodostuu metrin korkuisesta jalustasta, jolla seisoo neljämetrinen Äiti Karjala -patsas, ja sitä kolmelta suunnalta ympäröivästä 70 metriä pitkästä graniittimuurista, johon on kaiverrettu luovutetun Etelä- ja Keski-Karjalan sankarihautausmaihin haudattujen tai kadonneina siunattujen 5 500 sankarivainajan nimet.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Äiti Karjala -muistomerkki
- Lappeenrannan sankarihautausmaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Uusikirkko.fi