Tossavanlahden työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tossavanlahden työväentalo
Tossavanlahden työväentalo
Tossavanlahden työväentalo
Sijainti Tossavanlahti, Keitele
Koordinaatit 63.30169°N, 26.21755°E
Valmistumisvuosi 1914
Rakennuttaja Tossavanlahden Työväenyhdistys ry
Runkorakenne hirsi
Julkisivumateriaali lauta
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tossavanlahden työväentalo on Keiteleen kunnan Tossavanlahden kylässä sijaitseva työväentalo.

Tossavanlahden työväenyhdistys perustettiin 23. heinäkuuta 1908. Työväentalo valmistui vuonna 1914.[1] Tuolloin se oli Keiteleen ainoa työväentalo, ja Tossavanlahden yhdistyksen sanottiin muutenkin olevan Keiteleen työväenyhdistyksistä elinvoimaisin.[2]lähde tarkemmin?[3] Vuonna 1922 työväenlehti Savon Kansa kirjoitti, että Keiteleen työväenyhdistyksistä Tossavanlahden yhdistys oli ainoa, jossa ”työläiset järjestötoiminnallaan jotakin kykenevät aikaansaamaan”. Tuolloin Tossavanlahden yhdistyksellä oli ”huomattava määrä jäseniä”, ja työväentalon laajentamista suunniteltiin.[4][5] SDP:n puoluetilaston mukaan jäseniä oli vuoden 1919 lopulla 52. Yhdistyksellä oli oma talo ja kirjasto, jossa niteitä oli 30.[6] Tossavanlahden yhdistyksestä lähti myös kansanedustaja ainoana Keiteleen yhdistyksistä.[2]lähde tarkemmin? Vuonna 1920 yhdistys liittyi Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen. Vuonna 1923, kun SSTP lakkautettiin, työväentalo takavarikoitiin. Vuonna 1930 myös Tossavanlahden työväenyhdistys lakkautettiin. Talo myytiin näennäishinnasta suojeluskunnalle, joka vuokrasi sitä lottakahvilaksi.[1] Työväenjärjestöjen tiedonantaja -lehden mukaan marraskuussa 1924 kuitenkin kokoontui noin 70 henkeä Tossavanlahden työväentalolle keskustelemaan työväenjärjestön perustamisesta. Yhdistyksen nimeksi tuli Keiteleen Tossavanlahden Työväen ja Pienviljelijäin Yhdistys.[7] Talo siis mahdollisesti oli edelleen yhdistyksen käytössä tuolloin. Yhden lähteen mukaan Työväen ja pienviljelijäin yhdistyksen talo suljettiinkin vasta kesällä 1930, ja yhdistys lakkautettiin vuonna 1932. Tämän lähteen mukaan Tossavanlahden työväentalo myytiin pakkohuutokaupassa Pohjois-Keiteleen nuorisoseuralle vuonna 1931.[8] Toisen lähteen mukaan Tossavanlahden Työväen ja pienviljelijäin yhdistyksen talo ehdittiin myydä Kummunkylän sosialidemokraattiselle työväenyhdistykselle ennen takavarikkoa ja huutokauppaa, kesällä 1930. Sittemmin Kummunkylänkin yhdistys ilmeisesti lakkautettiin, ja talo myytiin edelleen Keiteleen kirkonkylän sosialidemokraattiselle yhdistykselle.[2]lähde tarkemmin? Vuonna 1945 SKDL:n Tossavanlahden työväenyhdistys anoi taloa takaisin ja sai sen. Vuonna 1988 talo oli yhden lähteen mukaan edelleen yhdistyksen omistuksessa ja sitä oli myös kunnostettu.[1] Myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa, ja talo on voitu myöhemmin myydä tai purkaa.

Talo on hirsirakenteinen.[1]

Toimintaa talolla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talolla järjestettiin aikanaan iltamia, joiden ohjelmassa oli ainakin näytelmiä ja tanssia.[3] Myöhemmästä toiminnasta ei ole tietoa.

  • Kumpulainen, Kalevi: Pielaveden ja Keiteleen historia II. Kiuruvesi: Pielaveden kunta, Pielaveden seurakunta, Keiteleen kunta, Keiteleen seurakunta, 1983. ISBN 951-99515-6-3.
  1. a b c d Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X.
  2. a b c Pielaveden ja Keiteleen historia II s.
  3. a b Sanantuoja 22.2.1916, no 21 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.8.2022.
  4. Sanantuoja 4.2.1922, no 3 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.8.2022.
  5. Sanantuoja 7.2.1922, no 5 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.8.2022.
  6. SDP:n puoluetilasto 1919 1920. Sos.dem. puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 11.8.2022.
  7. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja 7.11.1924, no 165 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 11.8.2022.
  8. Ruuskanen, Esa: Viholliskuviin ja viranomaisiin vetoamalla vaiennetut työväentalot. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2609-5.