Tiedepääoma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tiedepääoma on käsitteellinen työkalu, jonka on kehittänyt professori Louise Archer ja hänen kollegansa King's Collegesta Lontoosta . [1] Se käyttää ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun luomia teoreettisia kehikoita kuvatakseen yksilön suhtautumistapaa tieteelliseen ajatteluun ja pääomaan. Sitä voidaan käyttää ymmärtämään, miten sosiaaliluokka vaikuttaa ihmisten toiveisiin ja osallistumiseen tieteeseen. Käsite on peräisin koulutuksen tutkimuksesta, mutta sitä käytetään myös laajemmin käytännössä ja politiikassa, esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneen tiede- ja teknologiakomitean työssä. [2]

Määritelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedepääoma voidaan määritellä kaiken tieteeseen liittyvän tiedon, asenteiden, kokemusten ja resurssien summaksi, jonka yksilö kokoaa elämänsä aikana. Tähän sisältyy tieteellinen tieto, jonka ihminen tietää, mitä hän ajattelee tieteestä, hänen tuntemansa ihmiset, joilla on ymmärtämystä tieteestä, ja päivittäinen tieteellisen tiedon kohtaaminen.[2](s. 10)

Tiedepääoma koostuu tieteeseen liittyvästä kulttuurisesta ja sosiaalisesta pääomasta (institutionaalinen ja / tai yksilöllisesti hankittu tiedon, kulutuksen, asiantuntijoiden tai sosiaalisten verkostojen kautta) sekä yksilön habituksesta . [3] [4] Tutkijat ovat ehdottaneet, että tiedepääomaa ei esiinny erillään, vaan sen arvon määrää yksilön laajempi konteksti ja ympäristö. [5]


Tiedepääoman on ajateltu rakentuvan kahdeksan keskeisen ulottuvuuden ympärille [6] drawing on statistical analysis of survey data from UK school students:[7]

  1. Tieteellinen lukutaito eli kyky ymmärtää ja arvioida tieteellistä tietoa
  2. Tieteeseen liittyvät asenteet, arvot ja asennoitumiset
  3. Ymmärrys tieteen siirrettävyydestä (tiede "avaa ovia" monelle uralle)
  4. Tiedemedioiden käyttö
  5. Osallistuminen koulun ulkopuoliseen tieteen ja teknologian harrastamiseen
  6. Perheen yhteiset tieteeseen liittyvät taidot, tiedot ja osaaminen
  7. Tieteenharjoittajien ja tieteen roolien tuntemus
  8. Tieteestä puhuminen jokapäiväisessä arjessa 

Nämä kahdeksan ulottuvuutta voidaan tiivistää neljään tiedepääoman "tyyppiin": mitä tiedät ( tieteellinen lukutaito ); miten ajattelet (asenteet ja asennoituminen; mitä teet (tieteeseen liittyvä toiminta ja käyttäytyminen); ja keitä tunnet (sosiaaliset kontaktit ja verkostot). Kolme ensimmäistä ”tyyppiä” sisältävät habituksen ja kulttuuripääoman ja neljäs sosiaalisen pääoman . Tutkimukset osoittavat, että tiedepääoman mittaaminen antaa paremman ennusteen tieteen käytön onnistumiselle kuin yleinen pääomamitta. [7]  

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedepääoman käsite perustuu Pierre Bourdieun työhön pääomasta ja sosiaalisesta uusiintumisesta. [8] [9] [10]

Tiedepääoma pohjautuu, mutta eroaa siitä, miten Pierre Bourdieu käytti termejä tieteellinen, tekninen tai teknologinen pääoma. [11] [12] Tiedepääoma ei ole uusi tai erillinen pääomamuoto. Sen sijaan tiedepääoma on lähestymistapa ryhmitellä erityyppisiä tieteeseen liittyviä sosiaalisia ja kulttuurisia pääomia, erityisesti sellaisia, joita ihmiset voisivat käyttää tai vaihtaa tukeakseen heidän saavuttamistaan, sitoutumistaan ja / tai osallistumistaan tieteeseen.[6][5]

Tiedepääomakäsitteen kehitti ensin Louise Archer ja hänen kollegansa ASPIRES-projektissa [4]. Viiden vuoden tutkimuksen pohjalta 10–14-vuotiaiden nuorten ja heidän perheidensä kanssa ASPIRES havaitsi, että lapset niistä perheistä, joilla oli enemmän tieteellisiä resursseja (kuten vanhemmat, joilla on tieteellisiä harrastuksia tai uraa), haluaisivat todennäköisemmin jatkaa tiedettä koulussa. ura. Tiedepääoman käsite kehitettiin keinona ymmärtää, miksi nämä tieteeseen liittyvät resurssit, asenteet ja toiveet saivat jotkut lapset suuntautumaan tieteeseen, kun taas toiset lapset eivät suuntautuneet näin.

Tiedepääomaa kehitettiin käsitteellisesti ja empiirisesti Enterprising Science -projektin ja ASPIRES 2 -hankkeen avulla. Enterprising Science -hanke kehitti kyselyn tiedepääoman mittaamiseksi ja laajensi tiedepääoman käsitettä kotien ulkopuolelle kouluihin ja museoihin. [13] Tiedepääomaa on käytetty opetusstrategioiden kehittämisessä peruskouluissa ja lukioissa [14] ja aikuisten tiedepääoma-arvioiden kehittämisessä.

ASPIRES

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ASPIRES, joka tällä hetkellä toimii UCL Institute of Educationissa, on kymmenvuotinen pitkittäistutkimushanke, jossa tutkitaan nuorten tiede- ja urasuuntautuneisuutta. [15] Ensimmäisessä ASPIRES-tutkimuksessa (2009-2013) seurattiin nuorten tieteellisiä ja urapyrkimyksiä 10-14-vuotiailla. ASPIRES 2 seuraa edelleen nuoria 19 vuoteen asti, jotta ymmärrettäisiin perheen, koulun, urakoulutuksen ja sosiaalisen identiteetin muutosvaikutukset sekä eriarvoisuus nuorten tiede- ja urahakemuksissa. Keskeisiä havaintoja ovat:

  1. Opiskelijat, joilla on matala tiedepääoma, eivät todennäköisesti näe tieteen olevan "minulle". Projektin ensimmäisessä vaiheessa otettiin käyttöön termi Science Capital viitaten yksilön tieteeseen liittyvään pätevyyteen, ymmärrykseen, tietoon (tiede ja miten se toimii), kiinnostukseen ja sosiaalisiin kontakteihin (esim. tieteen parissa työskentelevän tunteminen).
  2. Tieteestä nauttiminen ei suoraan lisää tiedepyrkimyksiä. [16]
  3. Nykyinen urakoulutus ei ole pelkästään "hajanaista", vaan myös mallialuovaa, etenkin sosiaalisen eriarvoisuuden suhteen.[17]
  4. Tieteen kerrostuminen avainvaiheessa 4 voi myötävaikuttaa STEM-osaamisvajeeseen.[18][19]
  5. Tytöt, jotka ovat kinnostuneita fysiikasta 16 ikävuoden jälkeen, ovat poikkeuksellisia. [20][21]

Tämä projekti aloitettiin ensin King's College Londonissa, ja se muutti UCL Institute of Educationiin maaliskuussa 2017. Sitä rahoittaa talous- ja sosiaalitutkimusneuvosto.

Tiedepääoma käytännössä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedepääomaa käytetään useissa koulutusympäristöissä luonnontieteen oppimisen tukemiseksi, erityisesti lapsille. [22] [23] Esimerkiksi erään brittiläisen koulun tavoitteena on auttaa opiskelijoita kehittämään tiedepääomaa osallistumalla tiedekerhoihin [24] kun taas laajemmassa mittakaavassa Science Museum Group käyttää tiedepääomaa käsitteenä tiedottaakseen strategiastaan ja työstään kaikille yhteistyökumppaneilleen. [25] Irlannissa Science Gallery Dublinin tavoitteena on lisätä vierailijoiden tiedepääomaa näyttelyiden avulla. [26] Vastaavasti Yhdysvalloissa Minnesotan tiedemuseo työskentelee tiedepääoman kanssa eriarvoisuuden torjumiseksi luonnontieteiden oppimisessa ja osallistumisessa niihin. [27]

Lokakuussa 2017 Science Capital Teaching Approach käynnistettiin National STEM Learning Centerissä Yorkissa, Iso-Britanniassa. Lähestymistapaa kehitettiin ja kokeiltiin neljän vuoden ajan yrittäjyyden tutkijoiden ja keskiasteen luonnontieteiden opettajien välillä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ "Science Capital: A Conceptual, Methodological, and Empirical Argument for Extending Bourdieusian Notions of Capital Beyond the Arts" (2015). Journal of Research in Science Teaching 52 (7). doi:10.1002/tea.21227. Bibcode: 2015JRScT..52..922A. 
  2. ↑ a b House of Commons Science and Technology Committee Science communication and engagement publications.parliament.uk.
  3. ↑ "Science capital": A conceptual, methodological, and empirical argument for extending bourdieusian notions of capital beyond the arts" (2015). Journal of Research in Science Teaching 52 (7): 922–948. doi:10.1002/tea.21227. Bibcode: 2015JRScT..52..922A. 
  4. ↑ a b "Adolescent boys' science aspirations: Masculinity, capital, and power" (2013). Journal of Research in Science Teaching 51 (1): 1–30. doi:10.1002/tea.21122. 
  5. ↑ a b ""Science capital": A conceptual, methodological, and empirical argument for extending bourdieusian notions of capital beyond the arts" (2015). Journal of Research in Science Teaching 52 (7): 922–948. doi:10.1002/tea.21227. Bibcode: 2015JRScT..52..922A. 
  6. ↑ a b Science capital 2016. Ecsite.
  7. ↑ a b "Dimensions of science capital: exploring its potential for understanding students' science participation" (2016). International Journal of Science Education 38 (16): 2431–2449. doi:10.1080/09500693.2016.1248520. Bibcode: 2016IJSEd..38.2431D. 
  8. ↑ Bourdieu, Pierre (1984). Distinction: A social critique of the judgement of taste. London: Routledge and Kegan Paul Ltd. 
  9. ↑ (1990) Reproduction in education, society and culture. London: Sage. 
  10. ↑ (1992) An invitation to reflexive sociology. Chicago: University of Chicago Press. 
  11. ↑ Bourdieu, Pierre (2004). Science of science and reflexivity. Cambridge: University of Chicago Press and Polity Press. 
  12. ↑ Bourdieu, Pierre (2005). The social structures of the economy. Cambridge and Malden, MA.: Polity. ISBN 978-0-7456-2539-3. 
  13. ↑ Garner, Richard. "Science careers favour rich, male Asians, according to research", The Independent, 16 October 2014. 
  14. ↑ Watch: Science Capital in the Classroom kcl.ac.uk. [vanhentunut linkki]
  15. ↑ ASPIRES 2 UCL.
  16. ↑ ASPIRES: Young people's science and career aspirations, age 10-14 King's College London.
  17. ↑ ASPIRES 2 Project Spotlight: Year 11 Students' Views of Careers Education and Work Experience King's College London.
  18. ↑ "Stratifying science: a Bourdieusian analysis of student views and experiences of school selective practices in relation to 'Triple Science' at KS4 in England" (2016). Research Papers in Education 32 (3): 296–315. doi:10.1080/02671522.2016.1219382. 
  19. ↑ Is GCSE Triple Science making the STEM skills gap wider? UCL.
  20. ↑ "The "Exceptional" Physics Girl: A Sociological Analysis of Multimethod Data From Young Women Aged 10–16 to Explore Gendered Patterns of Post-16 Participation" (2017). American Educational Research Journal 54 (1): 88–126. doi:10.3102/0002831216678379. 
  21. ↑ What makes the girls taking Physics A level so exceptional? UCL.
  22. ↑ "Britain needs to stop discouraging women from choosing engineering as a career". 
  23. ↑ Wellcome Trust: Wellcome Trust: SET Development 2016 Wellcome Trust. February 2016. Viitattu 2 May 2017.
  24. ↑ Kenrick: Encouraging Girls, Black Pupils And Kids From Lower Socio-Economic Backgrounds To Enter The Sciences TeachWire. 12 January 2017. Viitattu 2 May 2017.
  25. ↑ Science Museum Group: Science Museum Group Plan 2016/17 group.sciencemuseum.org.uk. Viitattu 2 May 2017. [vanhentunut linkki]
  26. ↑ "Trauma, roast guinea pig and future of farms on Science Gallery 2016 menu". 
  27. ↑ STEM Justice: Building Youth Science Capital Informal Science. Viitattu 2 May 2017.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiedepääoma&oldid=21312207”