Teksasinsavikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teksasinsavikka
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Revonhäntäkasvit Amaranthaceae
Alaheimo: Chenopodioideae
Suku: Savikat Chenopodium
Laji: berlandieri
Kaksiosainen nimi

Chenopodium berlandieri
Moq.

Katso myös

  Teksasinsavikka Wikispeciesissä
  Teksasinsavikka Commonsissa

Teksasinsavikka (Chenopodium berlandieri) on savikkakasveihin kuuluva, Pohjois-Amerikasta lähtöisin oleva kasvilaji.

Laji on saanut tieteellisen nimensä sveitsiläisen kasvitieteilijän Jean Louis Berlandierin (1805–1851) mukaan.[1]

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teksasinsavikan latvakukinto.
Teksasinsavikan lehti.

Yksivuotinen teksasinsavikka kasvaa 30–70 cm korkeaksi. Kasvi on väriltään vaihtelevan vihreä ja vain kasvin nuoret osat ovat jauhoisia. Varsi on pysty, vaihtelee väriltään keltaisesta vaaleanvihreään ja on vihreäraitainen. Lehtihangat ovat punaisia. Lehdet ovat varressa kierteisesti ja ne ovat sinertävän ja kirkkaan vihreitä. Varren keskiosissa lehtilapa on kooltaan 2–6 cm ja se on leveyttään pitempi. Muodoltaan lehtilapa vaihtelee puikeasta vinoneliömäiseen ja on ehyt tai matalaan kolmiliuskainen sekä usein melkein tai aivan ehytlaitainen ja otakärkinen. Ylimpien lehtien lapa on suikea ja tavallisesti ehytlaitainen. Kukinto on melko lehdekäs ja muodoltaan tavallisesti tähkämäinen. Kukinnon kehälehtien selkä on siipipalteinen. Heteitä on tavallisesti viisi kappaletta. Suomessa teksasinsavikka kukkii elo-syyskuussa. Pähkylä on kehän muodostaman hedelmäverhiön suojaama. Musta siemen on vaaka-asennossa, 1–1,3 mm pitkä, ympärykseltään lähes pyöreä, melko tylppäreunainen ja pinnaltaan säännöllisen pyöreähkökuoppainen.[2]

Teksasinsavikka on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta, mutta levinnyt ihmisen mukana muun muassa Eurooppaan.[3] Skandinaviassa lajia on tavattu Tanskasta, Etelä- ja Länsi-Norjasta sekä Etelä-Ruotsista.[4] Suomessa teksasinsavikkaa on tavattu hyvin satunnaisesti muutamin paikoin eri puolilta maata. Havainnot painottuvat eteläiseen Suomeen.[3][5]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa teksasinsavikka on uustulokas, jota on tavattu erilaisilla joutomailla kuten kaatopaikoilla, tienvarsilla, myllyillä ja satamissa.[3]

Muiden savikkalajien tavoin myös teksasinsavikka kelpaa ihmisravinnoksi.[3]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).
  1. Den virtuella floran: Texasmålla Viitattu 24.2.2013. (ruotsiksi)
  2. Retkeilykasvio 1998, s. 126–128.
  3. a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 128.
  4. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 112.
  5. Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: Kasviatlas 2011: Teksasinsavikan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 24.2.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]