TCDD

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
TCDD
Tunnisteet
IUPAC-nimi 2,3,7,8-tetraklooridibentso-p-dioksiini
CAS-numero 1746-01-6
PubChem CID 15625
SMILES C1=C2C(=CC(=C1Cl)Cl)OC3=CC(=C(C=C3O2)Cl)Cl
Ominaisuudet
Molekyylikaava C12H4Cl4O2
Moolimassa 321,971 g/mol
Sulamispiste 305–306 °C
Tiheys 1,8 g/cm3

TCDD, 2,3,7,8-tetraklooridibentso-p-dioksiini on dioksiineihin eli polykloorattuihin dibentso-p-dioksiineihin kuuluva aine, jonka myrkyllisyys on ryhmän suurin ja siksi se on vertailukohta kaikkien muiden ryhmän aineiden toksisuudelle.[1] Sen puoliintumisaika on 7–8 vuotta, eli se poistuu elimistöstä erittäin hitaasti. Siksi se on hyvin pitkävaikutteinen ja sitä kertyy vähitellen pienestäkin päivittäisestä saannista vähitellen elimistöön. Toisaalta suurehkokaan lyhytaikainen altistus ei ole yhtä merkittävää kuin pitkäaikainen jatkuva saanti. Siksi muun muassa Euroopan unioni on asettanut elintarvikkeille suurimmat sallitut pitoisuudet.

TCDD:tä esiintyy epäpuhtautena teollisesti valmistetussa 2,4,5-T-kasvimyrkyssä eli 2,4,5-trikloorifenoksietikkahapossa. Nyttemmin kielletty 2,4,5-T oli aiemmin yleinen kasvimyrkky, ja se oli mm. yksi Agent Orange -kemikaaliseoksen ainesosista. Sitä käytettiin Suomessa paljon vesakkomyrkytyksiin 1960-luvulta aina 1980-luvulle.

TCDD ei liukene veteen. Aineesta käytetään myös nimiä 2,3,7,8-TCDD ja 2,3,7,8-tetrakloori-1,4-dioksiini.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]