Rouskunriesa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rouskunriesa
Rouskunriesaa kuusenleppärouskussa
Rouskunriesaa kuusenleppärouskussa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Alakunta: Dikarya
Kaari: Kotelosienet Ascomycota
Alakaari: Pezizomycotina
Luokka: Sordariomycetes
Alaluokka: Hypocreomycetidae
Lahko: Hypocreales
Heimo: Hypocreaceae
Suku: Sienenriesat Hypomyces
Laji: lateritius
Kaksiosainen nimi

Hypomyces lateritius
(Fr.) Tul. & C.Tul.

Synonyymit
  • Peckiella lateritia
Katso myös

  Rouskunriesa Wikispeciesissä
  Rouskunriesa Commonsissa

Rouskunriesa (Hypomyces lateritius) on Hypocreaceae-heimoon kuuluva kotelosieni, joka loisii useiden haperoiden ja rouskujen, erityisesti leppärouskujen (Lactarius sect. Deliciosi) itiöemissä. Sienitaudin aiheuttamia epämuodostuneita itiöemiä kutsutaan nimellä kivileppärousku tai kuuroleppärousku.

Rouskunriesa peittää leppärouskujen itiöemät kovalla pintakerroksella (ns. subikulum) ja värjää ne punaruskeasta okranvärisiksi. Subikulum ei värjäydy kaliumhydroksidilla. Periteekit muodostuvat isännän hymenoforeille; ne voidaan tunnistaa pienistä pisteistä, jotka jakautuvat säännöllisesti ja ovat uponneet subikulumiin siten, että vain suuaukko on nähtävissä. Periteekit ovat 300–470 µm pitkiä ja 170–360 µm leveitä, kellanruskeita-ruskeita ja muuttuvat kaliumhydroksidilla keltaisiksi. Vaihtoehtoinen suvuton lisääntyminen tapahtuu muumioituneilla itiöemillä ja muodostuu isännän lamellien väliin kasvavasta valkoisesta, puuvillamaisesta sienirihmastosta.

Kärjestään paksuuntuneiden itiökoteloiden halkaisija on keskimäärin 90–150 µm × 4–8 µm. Askosporit ovat väliseinättömiä.

Viljeltynä sieni muodostaa mallasuuteagarissa pesäkkeitä, jotka kasvavat 5-7 millimetriä viikossa ja koostuvat villaisesta, molemmin puolin valkoisesta, hajuttomasta sienirihmastosta ja harvasta ilmarihmasta. Pakuseinäisiä soluja ei muodostu.

Rouskunriesa sairastuttaa erityisesti leppärouskujen sektioon kuuluvia rouskulajeja. Näihin kuuluvat mm. männynleppärousku (Lactarius deliciosus), kuusenleppärousku (Lactarius deterrimus) ja verileppärousku (Lactarius sanguifluus); muita rouskunriesan isäntälajeja ovat sikurirousku (Lactarius camphoratus), punatäplärousku (Lactarius controversus), hehkurousku (Lactarius porninsis), kangasrousku (Lactarius rufus), pikkurousku (Lactarius tabidus), karvarousku (Lactarius torminosus) ja haaparousku (Lactarius trivialis). Rouskunriesa muuttaa isäntiensä itiöpesäkkeet koviksi ja epämuodostuneiksi.

Rouskunriesaa esiintyy todennäköisesti kaikkialla, missä rouskujakin, kuten koko Pohjois-Amerikassa Alaskasta Keski-Meksikoon. Euroopassa lajin levinneisyysalue ulottuu Ranskasta Ukrainaan; myös Suomessa sitä esiintyy. Aasiassa rouskunriesaa tavataan Kazakstanista, Kirgisiasta ja Länsi-Siperiasta; lajia on havaittu myös Uudesta-Seelannista.

Rouskunriesa tekee isäntänsä, leppärouskut (tai muut rouskut) ja haperot koviksi ja syömäkelvottoviksi toisin kuin sukulaisensa Hypomyces lactifluorum, jota pidetään Meksikossa ja Yhdysvalloissa kauppasienenä. Kummankin kanssa samaan sukuun kuuluva tatinriesa (Hypomyces chrysospermus) puolestaan loisii tateissa.

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Hypomyces lateritius