Rankijärjestelmä
Rankijärjestelmä tai rankijärjestys (ven. Табель о рангах, Tabel o rangah) oli virkojen hierarkkinen järjestys Venäjän keisarikunnassa, jolla selvisi eri alojen virkamiesten keskinäinen arvoasema toisiin virkamiehiin verrattuna. Se oli voimassa useissa maissa, muun muassa Ruotsissa ja Venäjällä.[1] Järjestelmän nimitys tulee ranskan sanasta rang, jolla viitataan virka-arvoon tai yhteiskunnalliseen arvoon.[2]
Järjestelmä oli virkamiesten 14-portainen arvoastetaulukko, jossa siviilivirkanimikkeet ja hovin virkanimikkeet rinnastettiin sotaväen upseerinarvoihin. Rankijärjestelmän otti käyttöön Pietari Suuri tammikuussa 1722 ja se oli käytössä lähes kaksi vuosisataa keisarikunnan hajoamiseen saakka marraskuuhun 1917 asti.[3]
Järjestelmän tarkoitus oli luoda ammatillinen ja pätevä virka-aatelisto valtion palvelukseen. Ylennykset rankijärjestelmän sisällä olivat mahdollisia henkilökohtaisten ansioiden perusteella.[3][4]
Keisarillisen perheen jäseniin ei sovellettu rankijärjestelmää, vaan heidän katsottiin olevan sen yläpuolella ja siten jopa järjestelmän korkeimman arvon omaavien yläpuolella. Naimisissa olevien naisten katsottiin kuuluvan samaan luokkaan kuin miehensä, ja naimattomat naiset olivat neljä luokkaa isänsä alapuolella.[5]
Rankitaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Luokka | Siviilivirka | Sotilasarvo | Hovivirkamies | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Suomeksi | Venäjäksi | Suomeksi | Venäjäksi | Suomeksi | Venäjäksi | |
| I |
|
– | ||||
| II |
|
|||||
| III |
|
|||||
| IV |
|
| ||||
| V |
|
|||||
| VI |
|
| ||||
| VII |
|
|
– | |||
| VIII |
|
|
|
| ||
| IX |
|
|
| |||
| X |
|
|
– | |||
| XI |
|
– | – | |||
| XII |
|
|
|
|||
| XIII |
|
|
– | |||
| XIV |
|
– | ||||
| Huom.
Taulukon nimikkeissä tapahtui ajan mittaan muutoksia, erityisesti sotilasarvojen kohdalla. Tässä on esitetty taulukko vastaa pääosiltaan 1800-luvun puolivälin tilannetta. Vuodesta 1885 useimmat upseerinarvot nousivat astetta ylempään luokkaan. Valiojoukkoina pidettyjen kaartien upseerinarvot olivat yleensä tavallisen sotaväen arvoja ylemmässä luokassa. | ||||||
Aateluus ja puhuttelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahdeksannesta arvosta ylimpään (I – VIII) liittyi aina myös perinnöllinen aateluus riippumatta henkilön aiemmasta yhteiskunnallisesta statuksesta, mikä aiheutti närää vanhan aristokratian keskuudessa. Henkilökohtainen aateluus liittyi jo kymmenenteen (X) arvoasteeseen. Armeijan palveluksessa perinnölliseen aatelisarvoon oikeutti jo 14. arvo.[5][4][3]
Kuhunkin arvoon liittyi oma kunnioittava puhuttelunsa:[8]
| I II | III IV | V | VI VII VIII | IX — XIV | |||||||||
| Teidän korkeaylhäisyytenne Ваше высокопревосходительство Vaše vysokoprevoshoditelstvo |
Teidän ylhäisyytenne Ваше превосходительство Vaše pervoshoditelstvo |
Teidän korkeasukuisuutenne Ваше высокородие Vaše vysokorodije |
Teidän korkeajalosukuisuutenne Ваше высокоблагородие Vaše vysokoblagorodije |
Teidän jalosukuisuutenne Ваше благородие Vaše blagorodije | |||||||||
Soveltaminen Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen suuriruhtinaskunnan hallinnossa ei sovellettu venäläistä arvoastejärjestelmää sellaisenaan. Eräs syy tähän oli se, ettei Ruotsin kuningaskunnasta periytynyt virkalainsäädäntö tuntenut henkilökohtaisen tai automaattisesti myönnettävän perinnöllisen aateluuden käsitteitä. Ruotsalaisen järjestelmän säilyttäminen suojasi Suomen autonomiaa, koska näin venäläinen virka-aateluusjärjestelmä ei vaikuttanut aatelissäädystä valittaviin säätyvaltiopäivien valtiopäiväedustajiin eikä suuriruhtinaskunnan autonomiseen päätöksentekoon.
Siviilivirkamiesten univormut tehtiin kuitenkin sellaisiksi, että ne vastasivat vastaavantasoisten venäläisten viranhaltijoiden virkapukuja. Myös virkamiesten palkkaluokka- ja arvojärjestys muistutti venäläistä. Suomen itsenäistyttyä arvojärjestelmästä luovuttiin lopullisesti.
Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arvojärjestelmän jäänteenä esiintyy hallintobyrokratiassa neuvoksen nimike. Ministeriöiden korkeita virkamiehiä kutsutaan neuvoksiksi ja virka-arvoon liittyy aina jokin ministeriön toimialaan liittyvä nimike tai arvonimi, näitä ovat muun muassa finanssineuvos, hallitusneuvos, maatalousneuvos jne. Presidentti Tarja Halosen puolisoa Pentti Arajärveä puhuteltiin ennen hänen tohtoriksi väittelyään virkanimikkeellään valiokuntaneuvos, joka oli ollut hänen virka-asemansa aiemmin.[9]
Nykyiset suomalaiset arvonimet on jaettu 16 ryhmään. Ylimpään ryhmään kuuluvat valtioneuvos ja vuorineuvos, alimpaan director cantus ja director musices. Osa arvonimistä on luonteeltaan ensisijaisesti virkanimikkeitä, jotka voidaan myöntää alalla ansiokkaasti toimineelle entiselle tai alemmalle virkamiehelle (esimerkiksi ministeri, opetusneuvos). Osa on puolestaan arvonimiä, joita vastaavia virkoja ei ole olemassa (pitäjänneuvos, arkkiatri).
Venäjä palautti rankijärjestelmän nykyaikaistetussa muodossa vuonna 2000. Tarkoituksena oli selkeyttää virkamiesten uran etenemisperusteita ja -vaatimuksia. Lisäksi järjestelmällä on tarkoitus tilkkiä esim. lääkärien ja opettajien päätehtävien lisäksi hoidettaviin hallinnollisten tehtävien osaamisvajetta. Merkittävä ylennykseen vaikuttava tekijä on täydennyskoulutus, ja uran edetessä virkamies saisi enemmän esimiestehtäviä ja parempaa palkkaa asemaansa perustuen.[10]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Uusi sivistyssanakirja 1990, ks. rangi; vrt. engl. rank.
- ↑ a b c Table of Ranks Encyclopedia of Ukraine. 2024. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Table of Ranks | Nobility, Estates, Categorization Encyclopædia Britannica. 2024. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
- ↑ a b "Table of Ranks" signed by Peter the Great Presidential Library. 2024. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Table of Ranks marksrussianmilitaryhistory.info. 2024. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Табель о рангах всех чинов, воинских, статских, и придворных, которые в котором классе чины, и которые в одном классе, те имеют по старшеству времени, вступления в чин между собою, однакож воинские выше протчих, хотяб и старее кто в том классе пожалован б, s. 1–6. Президентская библиотека. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.5.2024). (venäjäksi)
- ↑ Table of Ranks globalsecurity.org. 2024. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
- ↑ http://www.presidentti.fi/halonen/Public/defaultb3e3.html?nodeid=41434&contentlan=1&culture=fi-FI (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Virkamiesten rankijärjestelmä taas käytössä Venäjällä Valtiovarainministeriö. 23.1.2000. Viitattu 27.5.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Табель о рангах (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Arvonimet ja aateliset eskoff.net
- Tasavallan presidentin asetus arvonimistä 381/2000 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sukututkimuksen tiedonhankinta Slaavilaisessa kirjastossa: Tabel o rangah
- Vanhan Suomen aatelisnimikirja vuodelta 1806 - Dvorjanskaja Rodoslovnaja Kniga Finljandskoi Gubernii (Arkistoitu – Internet Archive) - Genos 64 (1993), s. 52-59, 87