Raitasardelli
| Raitasardelli | |
|---|---|
_(19179789109).jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Sillikalat Clupeiformes |
| Alalahko: | Clupeoidei |
| Heimo: | Sardellit Engraulidae |
| Alaheimo: | Engraulinae |
| Suku: | Anchoa |
| Laji: | hepsetus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anchoa hepsetus |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Raitasardelli[2] (Anchoa hepsetus) on sardellien (Engraulidae) heimoon ja Engraulinae-alaheimoon kuuluva subtrooppisissa murto- ja merivesissä elävä kalalaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raitasardellin tavallinen pituus on 11 senttimetrin luokkaa. Maksimissaan se voi kasvaa 15,3 senttimetrin mittaan. Sen kuono on terävä ja pituudeltaan noin kolme neljäsosaa silmän pituudesta. Yläleuka on pitkä. Peräevän alkukohta on suunnilleen keskikohdassa selkäevän tyven kanssa samassa kohdassa. Peräaukko on lähempänä peräevän alkukohtaa kuin vatsaevien kärkeä.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raitasardellia tavataan Atlantin valtameren länsiosassa Yhdysvaltain rannikkoa pitkin Massachusettsista etelään, koko Meksikonlahdella ja Karibianmerellä sekä Etelä-Amerikan rannikkoa pitkin Uruguayyn asti. Se harhailee toisinaan pohjoiseen Maineen tai Nova Scotiaan. Se on laajalti levinnyt ja yleinen siellä, missä sitä tavataan matalissa rannikkovesissä, kuten murtovesilahdissa ja estuaareissa, mitkä ovatkin sen tavallisimpia elinympäristöjä, mutta sitä on kuitenkin havaittu jopa 70 metrin syvyydestä. Se muodostaa usein suuria parvia. Se sietää monenlaisia suolapitoisuuksia hypersuolaisesta lähes makeaan veteen.[1]
Ravinto ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuorena raitasardelli syö pääjalkaisia ja hieman myöhemmin myös kotiloita, huokoseläimiä, raakkuäyriäisiä ja toisinaan nivelmatoja. Aikuisena sen ravintoa ovat pienet planktoniset pohjaeläimet. Lisääntyminen tapahtuu kevään ja kesän aikana satamissa, estuaareissa, salmissa mutta myös rannikkojen ulkopuolella. Naaras tuottaa kerralla 1300 mätimunaa jokaista painogrammaansa kohden. Yhdysvalloissa kutu ajoittuu maaliskuusta elokuuhun, mutta esimerkiksi Meksikon Campechessa sitä tapahtuu ympäri vuoden. Vuoden 1998 tutkimusten perusteella naaraat saavuttavat sukukypsyyden 4,8 senttimetrin ja koiraat 4,3 senttimetrin mittaisina. Raitasardelli on Meksikonlahden pohjoisosassa tärkeä saalis oka-ahvenelle (Rachycentron canadum).[1]
Kalastus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raitasardellia pyydetään ranta- ja venenuotilla sekä myös hienojakoisilla trooleilla ja heittoverkoilla. Sitä käytetään ruokakalana Karibian pohjoisosissa. Lajia käytetään todennäköisesti syöttikalateollisuudessa, mutta sitä ei kuitenkaan kalasteta juurikaan tähän tarkoitukseen.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Munroe, T., Aiken, K.A., Brown, J. & Grijalba Bendeck, L.: Anchoa hepsetus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 20. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
- ↑ Anchoa hepsetus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 28.2.2020. (englanniksi)
|