Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön palatsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön palatsi
Ανάκτορο των Αγίων Μιχαήλ και Γεωργίου
Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön palatsi.
Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön palatsi.
Sijainti Korfun kaupunki, Keski-Korfu ja Diapontiset saaret, Korfu, Jooniansaaret, Kreikka
Koordinaatit 39°37′33″N, 19°55′29″E
Rakennustyyppi palatsi
Valmistumisvuosi 1824
Tyylisuunta uusklassinen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön palatsi (kreik. Ανάκτορο των Αγίων Μιχαήλ και Γεωργίου, Anáktoro ton Agíon Michaíl kai Georgíou) eli Vanha kuninkaanpalatsi (Παλαιά Ανάκτορα, Palaiá Anáktora) on palatsi Korfun kaupungissa Korfun saarella Kreikassa. Se valmistui vuonna 1824 ja on toiminut muun muassa Jooniansaarten käskynhaltijan palatsina sekä kuninkaallisena residenssinä. Nykyisin rakennuksessa toimii Aasialaisen taiteen museo.[1][2]

Palatsin edustaa ja Sir Frederick Adamin patsas.
Palatsin sisätiloja.

Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön palatsi rakennettiin vuosina 1819–1824. Sen rakennutti Sir Thomas Maitland, joka toimi Yhdistyneen kuningaskunnan protektoraatin Jooniansaarten yhdysvaltojen ensimmäisenä käskynhaltijana. Arkkitehtina toimi Sir George Whitmore, joka suunnitteli myös Korfulla sijaitsevan Mon Repón palatsin. Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön palatsi oli nykyaikaisen Kreikan ensimmäinen uusklassista arkkitehtuuria edustanut rakennus. Rakennus toimi paitsi käskynhaltijan palatsina myös Joonian parlamentin ja senaatin kokoontumispaikkana. Siinä toimi myös Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön ritarikunta (Order of St Michael and St George), mistä se on saanut nimensä.[1][3]

Kun Jooniansaaret liitettiin Kreikkaan vuonna 1864, palatsista tuli Kreikan kuninkaallisten kesäasunto. Se jäi kuitenkin vähäiselle käytölle, koska kuningas Yrjö I viihtyi enemmän melko lähellä sijaitsevassa Mon Repóssa. Niin Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön palatsia käytettiin lähinnä kuninkaan toimistona. Tässä käytössä se säilyi toiseen maailmansotaan saakka. Kreikan sisällissodan aikana palatsissa majoitettiin Epeiroksesta tulleita pakolaisia. Rakennus kunnostettiin 1950-luvulla, jonka jälkeen se toimi kuninkaallisena edustustilana vielä vuoteen 1967 saakka.[1][3][4]

Vuonna 1967 palatsi siirtyi Korfun kunnan omistukseen, ja siinä toimi jonkin aikaa Korfun arkeologinen museo. Tämän jälkeen siinä toimi Kiinalais-japanilainen museo, josta tuli myöhemmin Aasialaisen taiteen museo. Museo sai alkunsa Kreikan Itävallan suurlähettiläs Grigórios Mánoksen kokoelmista. Vuonna 1994 rakennusta käytettiin yhtenä Euroopan unionin huippukokouksen pitopaikkana.[1][3][4]

Palatsin sisätiloja.

Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön palatsi sijaitsee Korfun vanhan kaupungin itälaidalla lähellä meren rantaa ja Vanhaa linnoitusta. Palatsi edustaa uusklassista arkkitehtuuria. Päärakennuksessa on kolme kerrosta. Sen julkisivussa on rivi doorilaisia pylväitä, ja pylväsrivin kummassakin päässä triumfikaari, joista toinen on omistettu Pyhälle Mikaelille ja toinen Pyhälle Yrjölle. Triumfikaarien takana päärakennuksen kummallakin puolella on pienemmät, symmetrisesti sijoitetut rakennukset.[4][2]

Palatsin sisätiloja hallitsevat aulat sekä suuri keskusportaikko. Rakennuksen alakerrassa on muun muassa Joonian parlamentin vanha istuntosali. Yläkerrassa on käskynhaltijan valtaistuinsali, jossa on muun muassa käskynhaltijan valtaistuin, sekä ruoka- ja tanssiaissalit. Rakennuksen sisätiloissa on lukuisia veistoksia ja seinämaalauksia. Päärakennuksen katon korniisissa on Jooniansaaria kuvaavat veistokset, jotka on tehnyt kuvanveistäjä Pávlos Prosaléntis.[4][2]

Aasialaisen taiteen museon kokoelmiin kuuluu yli 11 000 aasialaisen taiteen teosta. Rakennuksessa on myös kokoelma kreikkalaista, erityisesti korfulaista taidetta 1800- ja 1900-luvuilta.[1][3] Palatsia ympäröi suuri puutarha, jossa on paljon eksoottisia puita ja kukkia. Se toimi alun perin kuninkaallisena puutarhana. Nykyisin sitä kutsutaan ”Kansan puutarhaksi” (Kípos tou Laoú).[4] Palatsin edessä on Jooniansaarten kolmannen käskynhaltijan, Korfua kehittäneen Sir Frederick Adamin patsas, joka on myös Prosaléntiksen veistämä.[2]

  1. a b c d e Palace of St Michael and St George-Corfù Corfu Tourism. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 30.5.2016.
  2. a b c d History In Corfu - The Palace of St. Michael & George In Corfu. Viitattu 30.5.2016.
  3. a b c d Asian Art Museum Greeka.com. Viitattu 30.5.2016.
  4. a b c d e Ανάκτορο των Αγ. Μιχαήλ και Αγ. Γεωργίου Project Corfu. Viitattu 30.5.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]