Parathormoni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Malli lisäkilpirauhashormonin rakenteesta

Parathormoni eli lisäkilpirauhashormoni eli paratyriini eli paratyreoideahormoni (PTH) on peptidirakenteinen 84 aminohaposta koostuva hormoni, joka erittyy verenkiertoon neljästä lisäkilpirauhasesta. Se lisää kalsiumin pitoisuutta veressä lisäämällä osteoklastien määrää ja aktivoimalla niitä sekä tehostamalla kalsiumin reabsorptiota munuaistubuluksista. Parathormonin vastavaikuttajana toimii kilpirauhasen erittämä kalsitoniini, joka puolestaan vähentää kalsiumin määrää veressä. Lisäksi parathormoni säätelee kalsiumin kulkua solun kalvorakenteiden läpi. Lisäkilpirauhasen liikatoiminnassa (hyperparatyreoosi) vereen erittyy paljon parathormonia, joka saattaa aiheuttaa luuston heikkenemistä ja kalsiumin kiteytymistä pehmytkudoksiin kuten keuhkoihin, verisuoniin, lihaksiin ja munuaisiin. Lisäkilpirauhasen vajaatoiminnassa (hypoparatyreoosi) puolestaan parathormonin määrä laskee, josta saattaa olla seurauksena lihasten kouristusta. Lisäkilpirauhashormonin anatomis-terapeuttis-kemiallinen lääkeluokitus eli ATC-luokitus on H05AA03 ja kemiallinen kaava C408H674N126O126S2.

Parathormonin eritykseen vaikuttavat tekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parathormonin tärkein säätelytekijä on veren kalsiumpitoisuus. Kun kalsiumpitoisuus veressä laskee, parathormonin eritys lisääntyy lisäkilpirauhasista. Kun taas kalsiumpitoisuus on saatu ennalleen, parathormonin eritys hidastuu. Veren kalsiumpitoisuuden laskiessa parathormoni lisää myös kalsitriolin muodostusta munuaisissa, joka palauttaa yhdessä parathormonin kanssa veren normaalin kalsiumpitoisuuden. Kalsitriolin lisääntyminen veressä siis vähentää parathormonin eritystä. Myös veren magnesiumpitoisuudella on vaikutusta parathormonin eritykseen, mutta sen merkitys parathormonin säätelyyn on vähäisempi kuin kalsiumionien.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]