Palautuslento

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Palautuslento on osa turvapaikkaprosessia, jossa viranomaiset järjestävät kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle ulkomaalaiselle lennon takaisin lähtömaahansa. Kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palauttaminen lähtömaihinsa on osa EU:n yhteistä politiikkaa.[1] Viranomaiset voivat myöntää ulkomaalaiselle, jolla ei ole passin kaltaista matkustusasiakirjaa, uuden eurooppalaisen matkustusasiakirjan palautusmatkan ajaksi.[2] Mediassa tästä on käytetty termiä pakkopalautus.[3]

Euroopan pakolaiskriisivuosina 2015–16 Suomeen hakeutuneiden ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palautuslennot on arvioitu maksavan noin 12–19 miljoonaa euroa Suomen veronmaksajille.[4] Tilauslennot Suomesta Irakiin ja Afganistaniin maksavat noin 150 000 – 200 000 euroa per lento.[5]

Vuonna 2016 palautuslentoja järjestettiin Suomesta 30 kappaletta, joista 17 lennettiin Irakiin.[5]

Huhtikuussa 2017 Kabulin palautuslento aiheutti somemyrskyn, jossa netissä levitetyt väärät tiedot lennosta aiheuttivat yhteenoton poliisin ja palautuslentoja vastustavien henkilöiden kanssa.[6] Väärien tietojen levittämiseen syyllistyivät muun muassa vihreiden poliitikot Ville Niinistö ja Anni Sinnemäki,[7] sekä vihreän liikkeen yhteiskunnallinen uutis- ja ajankohtaislehti Vihreä Lanka.[8]

Kesäkuussa 2018 Irak kieltäytyi enää ottamasta vastaan Suomen palauttamia perusteettomia turvapaikanhakijoita, ja palautettavat palautettiin Bagdadin lentokentältä takaisin Helsinkiin.[3]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]