Oskari Väänänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oskari Gabriel Väänänen (24. maaliskuuta 1890 Kuopio28. tammikuuta 1962 Lahti)[1] oli suomalainen Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen lehtori, Suomen Voimisteluliiton ja Suomen Miekkailuliiton puheenjohtaja.

Väänäsen vanhemmat olivat poliisikonstaapeli, myöhemmin Helsingin poliisilaitoksen vahtimestari Kalle Vilho Väänänen (1860–1933) ja Helmi Elin Emilia Karpio, aik. Spets. Hänen velipuolensa oli kirjailija ja opettaja Kalle Väänänen.[2] Oskari Väänänen toimi Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen miekkailutaidon opettajana 1929–1941. [3]

  • Miekkailun käsikirja. 1, Lyömämiekkailu kevyellä aseella. Gummerus 1923
  • Pistomiekkailun käsikirja : florettimiekkailu. Tieto ja taito 61. WSOY 1930
  • Käsipallo. Kirja, Helsinki 1931
  • Nuoriso aseissa : maanpuolustuskasvatus Euroopan eri maissa. Gummerus 1941
  • Miekkailun käsikirja. 3, Kalpamiekkailu. Kuopion kansallinen kirjapaino, Kuopio 1956
  • Barbra Ring : Neito. Gummerus 1923
  • Ax. Fr. Londen : Kuvauksia ja kokemuksia eräretkiltä Pohjolassa; suomentanut Kalle Väänänen, Oskari Väänänen. Gummerus 1923-1924, 2. uud. painos nimellä Eräretkiä Pohjolassa. Metsäkustannus, Helsinki 2013
  • Barbra Ring : Miesten mies. Gummerus 1925
  • Karl May : Aavikon halki : seikkailukertomus Lähi-idästä ; saksankielestä suomentanut Oskari Väänänen. WSOY 1944, 3. tark. painos WSOY 1991 (alkuteos Durch die Wüste)
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.