Nyck de Vries

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nyck de Vries
Henkilötiedot
Syntynyt6. helmikuuta 1995 (ikä 29)
Wymbritseradiel, Alankomaat
Kansalaisuus  Alankomaat
Formula 1 -ura
Auton numero 21
Aktiivivuodet 20222023
Entiset tallit Williams (2022)
AlphaTauri (2023)
Kilpailuja 11
Maailman­mestaruuksia 0
Voittoja 0
Palkintosijoja 0
Paalupaikkoja 0
Nopeimpia kierroksia 0
MM-pisteitä 2
Ensimmäinen kilpailu Italian GP 2022
Viimeinen kilpailu Britannian GP 2023
Sijoitus kaudella 2023 22. (0 p.)
Aiheesta muualla
www.nyckdevries.nl
Nyck de Vries
Henkilötiedot
Moottoriurheilija
Formula E
Vuodet 2019/20202022, 2024
Tallit Mercedes (2019/20202022)
Mahindra (2024–)
Kilpailuja 42
Voittoja 4
Maailmanmestaruuksia 1 (2021)
Paalupaikkoja 2
Nopeimpia kierroksia 3
Paras sijoitus 1. (2021)
Aikaisemmat sarjat
2012
2012–2014
2013–2014
2015
2016
2017–2019
2018–2022
Formula Renault 2.0 NEC
Eurocup Formula Renault 2.0
Formula Renault 2.0 Alps
Formula Renault 3.5
GP3
FIA Formula 2 Championship
FIA WEC
Mestaruudet
2014
2014
2019
2021
Formula Renault 2.0 Alps
Eurocup Formula Renault 2.0
FIA Formula 2
Formula E
Aiheesta muualla

Nyck de Vries (s. 6. helmikuuta 1995 Wymbritseradiel, Alankomaat) on hollantilainen rata-autoilija ja Formula 2 sekä Formula E -sarjojen maailmanmestari.

De Vries kuului McLarenin F1-tallin nuorten kuljettajien kehitysohjelmaan. Hänen managerinaan toimii Anthony Hamilton, seitsenkertaisen Formula 1:sten maailmanmestarin Lewis Hamiltonin isä. Entisen tallipäällikön Ron Dennisin lähdettyä McLarenilta loppui myös tallin tuki de Vriesille. De Vries on ensimmäinen hollantilainen, joka on voittanut moottoriurheilun maailmanmestaruuden voitettuaan Formula E:n maailmanmestaruuden elokuussa 2021.

Kaudella 2023 hän ajoi Formula 1 -sarjassa AlphaTauri-tallissa,[1] mutta AlphaTauri korvasi hänet kesken kauden Daniel Ricciardolla.[2]

Vuonna 2008 de Vries voitti WSK World Series KF3 -luokan sekä Saksan junioriluokan mestaruudet. Vuonna 2009 hän voitti myös Euroopan KF3 -luokan mestaruuden. Vuosina 2010 ja 2011 de Vries voitti Kartingin maailmanmestaruuden. Vuonna 2010 hän allekirjoitti sopimuksen McLarenin nuorten kuljettajien kehitysohjelmasta ja managerisopimuksen Anthony Hamiltonin kanssa.[3] Vuonna 2012 de Vries kilpaili Eurocup Formula Renault -sarjassa ajaen parhaillaan kahdesti toiseksi sijoittuen loppupisteissä viidenneksi. Samana vuonna hän ajoi myös Formula Renault NEC -sarjassa, jossa hän ajoi kauden aikana yhden voiton sijoittuen sarjan kymmenenneksi. Vuonna 2013 de Vries jatkoi Eurocup Formula Renault -sarjassa ajaen suomalaisessa Koiranen GP -tallissa. Hän voitti kauden aikana kaksi kilpailua sijoittuen sarjan viidenneksi. Vuonna 2014 de Vries jatkoi toisen kauden Koirasen tallissa. Hän saavutti viisi voittoa ja kuusi paalupaikkaa onnistuen lopulta voittamaan sarjan mestaruuden. Samana vuonna hän ajoi Formula Renault Alps -sarjassa voittaen myös sen sarjan mestaruuden.

Vuonna 2015 de Vries siirtyi kilpailemaan Formula Renault 3.5 -sarjaan DAMS-talliin. Hän voitti kauden päätöskilpailun sekä saavutti yhden paalupaikan ja kuusi palkintosijaa sijoituen sarjan kolmanneksi. Vuonna 2016 de Vries siirtyi GP3-sarjaan ajaen ART Grand Prix -tallissa.[4] Hän voitti kauden aikana kaksi kilpailua.

Kaudet 20172019 de Vries kilpaili Formula 2 -sarjassa Rapax, Racing Engineering ja ART Grand Prix -talleissa. De Vriesin pääsyn ART:lle mahdollisti hänen tallikaverinsa, venäläisen Nikita Mazepinin miljardööri-isä, joka halusi pojalleen kovimman mahdollisen mittapuun. De Vries vastasi odotuksiin ja ajoi F2-mestariksi.

De Vries suuntasi kaudeksi 2020 sähköformulasarja Formula E:n pariin uutena mukaan tulevaan Mercedes-talliin. Lisäksi hän ajoi joulukuussa 2019 testipäivän Toyotan LMP1-kilpa-autolla.[5]

Formula 1 -ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 2022 de Vries ajoi peräti viiden eri tallin autoja perjantain harjoituksissa ja testeissä mikä oli uusi ennätys.[6] Kaudella de Vries pääsi ajamaan Formula 1 -sarjan Italian osakilpailussa Williams-tallissa tuuraten umpilisäkeleikkaukseen joutunutta Alexander Albonia.[7] Hän ajoi välittömästi pisteille debyyttikilpailussaan ajaen yhdeksänneksi. Hän sijoittui kahdella pisteellään sarjan 21:nneksi.

Kaudella 2023 de Vries ajoi kauden puoliväliin AlphaTaurin kilpakuljettajana. Hän sai potkut Britannian osakilpailun jälkeen huonojen suoritusten vuoksi. Hänet korvasi Daniel Ricciardo.[2] De Vriesin parhaaksi sijoitukseksi jäi Monacon GP:n 12:s sija. De Vries oli ainoa kauden kilpakuljettajista, joka ei saavuttanut pisteitä.

Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta. Muut selitteet löytyvät täältä.

Kausi Talli 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Pisteet Sijoitus
2016 ART Grand Prix ESP
FEA

9
ESP
SPR

5
AUT
FEA

3
AUT
SPR

4
GBR
FEA

5
GBR
SPR

8
HUN
FEA

20
HUN
SPR

13
GER
FEA

2
GER
SPR

8
BEL
FEA

3
BEL
SPR

8
ITA
FEA

7
ITA
SPR

1
MAL
FEA

13
MAL
SPR

6
ABU
FEA

1
ABU
SPR

11
133 6.

Formula 2 -tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta. Muut selitteet löytyvät täältä.

Kausi Talli 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Pisteet Sijoitus
2017 Rapax BHR
FEA

10
BHR
SPR

6
ESP
FEA

10
ESP
SPR

Kesk.
MON
FEA

7
MON
SPR

1
AZE
FEA

2
AZE
SPR

Kesk.
AUT
FEA

13
AUT
SPR

16
GBR
FEA

DNS
GBR
SPR

7
HUN
FEA

3
HUN
SPR

3
114 7.
Racing Engineering BEL
FEA

5
BEL
SPR

2
ITA
FEA

18
ITA
SPR

12
JER
FEA

13
JER
SPR

6
ABU
FEA

4
ABU
SPR

9
2018 Pertamina Prema
Theodore Racing
BHR
FEA

6
BHR
SPR

5
AZE
FEA

Kesk.
AZE
SPR

2
ESP
FEA

2
ESP
SPR

Kesk.
MON
FEA

Kesk.
MON
SPR

9
FRA
FEA

5
FRA
SPR

1
AUT
FEA

Kesk.
AUT
SPR

14
GBR
FEA

7
GBR
SPR

6
HUN
FEA

1
HUN
SPR

7
BEL
FEA

1
BEL
SPR

4
ITA
FEA

9
ITA
SPR

17
RUS
FEA

3
RUS
SPR

4
ABU
FEA

4
ABU
SPR

5
202 4.
2019 ART Grand Prix BHR
FEA

6
BHR
SPR

7
AZE
FEA

2
AZE
SPR

4
ESP
FEA

5
ESP
SPR

1
MON
FEA

1
MON
SPR

7
FRA
FEA

1
FRA
SPR

10
AUT
FEA

3
AUT
SPR

3
GBR
FEA

6
GBR
SPR

3
HUN
FEA

2
HUN
SPR

6
BEL
FEA

C
BEL
SPR

C
ITA
FEA

3
ITA
SPR

3
RUS
FEA

1
RUS
SPR

2
ABU
FEA

13
ABU
SPR

13
266 1.

Formula 1 -tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulokset kilpailuittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta. Muut selitteet löytyvät täältä.

Kausi Talli 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 Pisteet Sijoitus
2022 Williams ESP
TD
ITA
9
2 21.
Mercedes BHR
 
SAU
 
AUS
 
EMI
 
MIA
 
MON
 
AZE
 
CAN
 
GBR
 
AUT
 
FRA
TD
HUN
 
BEL
 
NED
 
SIN
 
JPN
 
USA
 
MXC
TD
SÃP
 
ABU
 
Aston Martin Aramco ITA
TD
2023 AlphaTauri BHR
14
SAU
14
AUS
15
AZE
Kesk.
MIA
18
EMI
C
MON
12
ESP
14
CAN
18
AUT
17
GBR
17
HUN
 
BEL
 
NED
 
ITA
 
SIN
 
JPN
 
QAT
 
USA
 
MXC
 
SÃP
 
LVG
 
ABU
 
0 22.

Kaudet numeroina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Talli Sijoitus Kilpailut Pisteet Voitot Palkinto-
pallisijat
Paalu-
paikat
Nopeimmat
kierrokset
2022 Williams-Mercedes 21. 1 2 0 0 0 0
2023 AlphaTauri-Honda RBPT 22. 10 0 0 0 0 0
Yhteensä (2 kautta) 11 2 0 0 0 0
Nro Merkkipaalu Ajetut GP:t Osakilpailu
1 Ensimmäinen kilpailu 1 Italian GP 2022
2 Ensimmäiset MM-pisteet 1 Italian GP 2022
Italia Scuderia AlphaTauri

Tallipäällikkö:
Itävalta Franz Tost

Kilpakuljettajat:
3. Australia Daniel Ricciardo · 21. Alankomaat Nyck de Vries · 22. Japani Yūki Tsunoda · 40. Uusi-Seelanti Liam Lawson

Testikuljettajat:
40. Uusi-Seelanti Liam Lawson · 41. Ranska Isack Hadjar

Formula 1 -autot:
AT01 · AT02 · AT03 · AT04