Musiikki-instituutit Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Musiikki-instituutit ovat Suomessa toimivia musiikkia edistäviä organisaatioita, joiden tehtävänä on edistää valitsemiansa eri musiikin tyylejä, kuten kansanmusiikkia ja rytmimusiikkia. Taiteen edistämiskeskuksen vuonna 1991 tehdyssä selvityksessä niiden tehtävää kuvailtiin näin: "Musiikki-instituutit ovat kulttuurilaitoksia, joiden tehtävänä on hoitaa alansa tiedotus-, palvelu-, julkaisu-, tutkimus-, tallennus-, ja koulutustoimintaa sekä alueensa musiikin edistämistä."[1] Musiikki-instituuttien toiminta sisältää usein opetusta, tapahtumatuotantoa, tutkimusta, museotoimintaa, julkaisutoimintaa, arkistointia, kilpailuja tai muita musiikin edistämisprojekteja. Suomessa musiikki-instituutteja on yhteensä viisi: Rytmi-instituutti, Kansanmusiikki-instituutti, Suomen Harmonikkainstituutti, Maailman musiikin keskus ja Finlands svenska folkmusikinstitut. Kaikkien musiikki-instituuttien toimintaa tukee opetus- ja kulttuuriministeriö.[2]

Kansanmusiikki-instituutti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanmusiikki-instituutti on suomalaisen kansanmusiikin ja -tanssin tutkimus-, tiedotus- ja palvelukeskus. Se on musiikki-instituuteista vanhin, perustettu vuonna 1974.[1]

Toimitilat ovat Kaustisella, Kansantaiteenkeskuksessa. Kansanmusiikki-instituutin laaja arkisto ja käsikirjasto ovat kaikkien käytettävissä. Aineisto koostuu ääni- ja kuvanauhoista, valokuvista, kirjallisuudesta ja lähes 90 000 kappaleen lehtileikekokoelmasta. Kansanmusiikki-instituutti on myös merkittävä julkaisija: useiden kymmenien äänitteiden joukossa on niin arkistonauhoituksia kuin uutta kansanmusiikkiakin. Kirjajulkaisuihin kuuluu muun muassa nuottikirjoja ja tieteellisiä julkaisuja kansanmusiikin ja kansanperinteen alalta.[3]

Maailman musiikin keskus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman musiikin keskus on yksi Suomen musiikki-instituuteista ja se sijaitsee Helsingissä.[1] Sen keskeinen tehtävä on koota, tallentaa ja jakaa tietoa maailman musiikkikulttuureista. Maailman musiikin keskus järjestää koulutusta ja musiikkitapahtumia, tuottaa äänitteitä ja muita julkaisuja, tukee yhteyksiä alan toimijoiden välillä sekä Suomessa että kansainvälisesti, toteuttaa musiikkiin liittyviä kehitysyhteistyöhankkeita, tarjoaa konsultointia, osallistuu alan tutkimustoimintaan ja tiedottaa alaa koskevista uutisista ja tapahtumista. Instituutilla on oma kirjasto ja arkisto, jotka ovat kaikille avoimia.

Maailman musiikin keskus on perustettu vuonna 1979, ja se toimi vuoteen 1991 asti nimellä Työväenmusiikki-instituutti. Musiikki-instituuttia ylläpitää samanniminen yhdistys, Maailman musiikin keskus ry, jonka jäsenjärjestöjä ovat Kansan Sivistystyön Liitto, Suomen Etnomusikologinen Seura ry ja Elvis ry.[1][4]

Finlands svenska folkmusikinstitut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finlands svenska folkmusikinstitut, lyhennettynä FMI, on perustettu 1979 ja se toimii Vaasassa.[1] Vuodesta 2008 saakka yhdistys on tunnettu nimellä Svenska litteratursällskapet i Finland.

Se on ollut Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seuran (SLS) jäsen vuodesta 2008 lähtien ja kuuluu SLS:n arkistoon (Samlingarna i Vaasa). FMI perustettiin vuonna 1978 Vaasaan suomalais-ruotsalaisen musiikillisen perinteen tutkimuslaitokseksi. FMI on saanut valtion tukea vuodesta 1980 lähtien. Suomen Ruotsin kansanmusiikkiopiston toiminnan tarkoituksena on edistää kansanmusiikkia ja -tanssia osana ruotsalaista kulttuuriperintöä Suomessa. Tavoitteena on hyödyntää ja herättää kiinnostusta ja avustaa kansanmusiikin ja tanssin harjoittamisen tutkimusta. Kansanmusiikki-instituutti on julkaissut levyjä sarjassa Folk Music from Finland's Swedish Territories vuodesta 1980 ja julkaissut myös useita laulukirjoja. Vuodesta 1992 lähtien FMI:llä on ollut oma ammattilehti Folk och musik.[5] Se on julkaistu sähköisenä aikakauslehtenä vuodesta 2019.

Suomen Harmonikkainstituutti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmonikkainstituutti perustettiin 1980 ja se toimii Ikaalisissa.[1]

Suomen Harmonikkainstituutti on musiikkialan palvelu- ja tiedotuskeskus, joka tekee harmonikkamusiikkiin liittyvää tallennus-, julkaisu-, koulutus- ja tutkimustoimintaa. Instituutilla on laaja aineisto harmonikkamusiikin nuotistoa, äänitteitä ja kirjallisuutta. Kansainvälinen verkosto ulottuu yli 50 maahan.

Instituutin toiminnan taustalla on harmonikan, hanurin, haitarin erikoislaatuinen asema suomalaisessa musiikkihistoriassa. Instituuttia ylläpitää Suomen Harmonikkainstituutin Kannatusyhdistys ry.[6]

Rytmi-instituutti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rytmi-instituutti on viides ja nuorin Suomen musiikki-instituuteista.[7] Sen kannattajayhdistys perustettiin vuonna 1989, jonka jäseniä olivat KEMU ry (Vaasan läänin kehittyvän musiikin yhdistys) sekä VELMU ry (Vaasan elävän musiikin yhdistys). Rytmi-instituutti perustettiin kannattajayhdistyksen toimesta marraskuussa 1990 ja sen pääpaikaksi tuli Seinäjoki.[1]

Rytmi-instituutin missiona on edistää luovaa ja elävää populaarimusiikkikulttuuria sekä ylläpitää kotimaisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Rytmi-instituutti on vaikuttava, arvostettu ja puolueeton populaarimusiikin asiantuntijaorganisaatio, joka edistää populaarimusiikkia ja -kulttuuria ajan tarpeiden mukaan. Se toimii kaikkia musiikkialan toimijoita yhdistävänä tekijänä niin valtakunnallisella kuin kansainvälisellä tasolla sekä tarjoaa monimuotoista ja laadukasta huippuosaamista alan toimijoille.[8]

Rytmi-instituutin edistämistyö on pääosin sisältänyt koulutus-, julkaisu-, tapahtumatuotanto- sekä hanketoimintaa. Sen lisäksi se ylläpitää analogiseen äänitysteknologiaan keskittyvää Ääniaallot-studiolaitenäyttelyä ja sen kattavaa kokoelmaa.[8] Vuodesta 2013 lähtien Rytmi-instituutin pääasiallinen julkaisukanava on ollut musiikkialan verkko-opas Rytmimanuaali. Rytmimanuaalin tarkoitus on nostaa päivänvaloon alalla muhiva hiljainen tieto. Aiheet kattavat koko musiikintekemisen kirjon biisinkirjoituksesta urasuunnitteluun. Sivustoa päivitetään jatkuvasti vastaamaan muusikkojen, artistien ja muiden alan toimijoiden tarpeita.[9]

  1. a b c d e f g Auli Irjala: Selvitys musiikki-instituuttien toiminnasta 1987-1989. 1991. Taiteen keskustoimikunta. Tutkimus ja julkaisuyksikkö. Arkistoitu 8.3.2022. Viitattu 22.3.2022.
  2. 2021 Taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen toiminta-avustukset Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 22.3.2022.
  3. Kansanmusiikki-instituutti Kansanmusiikki-instituutti. Viitattu 22.3.2022.
  4. Maailman musiikin keskus Maailman musiikin keskus. Viitattu 22.3.2022.
  5. Finlands svenska folkmusikinstitut Finlands svenska folkmusikinstitut. Viitattu 22.3.2022.
  6. Suomen harmonikkainstituutti Suomen harmonikkainstituutti. Viitattu 22.3.2022.
  7. Irjala, Auli: Rytmi-instituutti on Suomen viides musiikki-instituutti. Arsis, Arsis 1991 : 2, s.23-24.
  8. a b Rytmi-instituutti Rytmi-instituutti. Viitattu 22.3.2022.
  9. Rytmi-instituutti Rytmi-instituutti. Viitattu 22.3.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]