Luettelo Petäjäveden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Petäjäveden kunnassa olevat pysyvät patsaat, muistomerkit ja muistolaatat.
Tämä luettelo on osa valtakunnallista Suomen julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointia. Luettelossa on pysyvästi julkisilla paikoilla olevia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita. Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia eikä yksittäisten hautojen veistoksia. Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on puiston, aukion, rakennuksen tai muun vastaavan nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen tai paljastuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).
↑Verronen, Maarit: Turvaa ja taidetta - tarinoita liikenneympyröistä, s. 147. Aviador, 2021. ISBN 9789527347980.
↑Marko Onnela, et al.: Suomen muistomerkit. Osa VII: Keski-Suomi, s. 73. Ratamestari A. E. Candelinin muistopatsas. Radanoikaisutyömaalla moottoriresiinan alle 27.7.1905 jääneen muistoksi, sijainti: Tiilimaan tasoristeys. Nousiainen: Väriteos Henna, 1998. ISBN 951-97134-6-8.
↑Matti K. Hyvärinen: Kuninkaat käskivät - Isänmaa kutsui II : Keski-Suomen sotamuistomerkit nuijasodasta veteraanien perintöön, s. 23-24 Kintauden kahakan muistomerkki. omakustanne. Korpilahti: Matti K. Hyvärinen, 2014. ISBN 978-952-93-4668-4.
↑Marko Onnela, et al.: Suomen muistomerkit. Osa VII: Keski-Suomi, s. 72. Kyläsepän muistokivi: vuosina 1897-1981 eläneen kyläsepän muistoksi. Nousiainen: Väriteos Henna, 1998. ISBN 951-97134-6-8.
↑Soitettu huoltoaseman toiselle aiemmalle omistajalle ja Sepänpuiston maan omistavalle Pekka Strömbergille. Muistokiven hän toteutti veljensä Martin kanssa. Muistomerkki ja puiston pystytys 1988 arkkitehti Leila Strömbergin suunnitelman mukaan. Kirjasi 9.6.2023 Käyttäjä:Paju
↑Maastokartta-aineistossa (Kansalaisen karttapaikka) muistomerkkisymboli näillä koordinaateilla
↑Matti K. Hyvärinen: Kuninkaat käskivät - Isänmaa kutsui II : Keski-Suomen sotamuistomerkit nuijasodasta veteraanien perintöön, s. 65 (s. 55-69 Vapaussodan sankaripatsaat). omakustanne. Korpilahti: Matti K. Hyvärinen, 2014. ISBN 978-952-93-4668-4.