Kirkkonummen rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirkkonummi
Kyrkslätt
Perustiedot
Lyhenne Kkn
Rataosa Helsinki–Turku
Sijainti 60°07′11″N, 024°26′20″E
Osoite Nummitie 13, 02400 Kirkkonummi
Vyöhyke D
Etäisyydet Tolsa 1,9 km
Siuntio 13,8 km
Liikenne
Käyttäjiä 3 246 / vrk (lähiliikenne, kevät 2008) [1]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Kaukoliikenne HelsinkiTurku
Lähijunat H Y U L
Vaihtoyhteydet 171, 172/V, 173/Z, 174Z, 181, 182, 192 K T V, 902/K, 903/K, 907, 908, 911
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm (Liikenneviraston standardi)
Lyhin ja pisin pituus 316 m; 322 m [2]
Pinnoite asfaltti
Laiturinäytöt 3 kpl, [2] 1 kpl / raide
Asemarakennus
Lipunmyynti lippuautomaatti
Hissejä 2
Ratapiha
Raiteisto 3 laituriraidetta
2 sivuraidetta
Aiheesta muualla
Aseman tiedot

Kirkkonummen rautatieasema (lyh. Kkn, ruots. Kyrkslätts järnvägsstation) on lähi- ja kaukojunien rautatieasema rantaradalla Kirkkonummella, Siuntion ja Tolsan asemien välissä. Kirkkonummi on U- ja L-lähijunien pääteasema, jossa myös H- ja Y-junat pysähtyvät. Asemalla pysähtyvät Helsinki – Turku/Turku satama kaukojunista IC 941, IC 943, IC 966, IC 986, IC 972 ja IC 974. Kirkkonummen rautatieasemalta lähtee päivittäin useampi linja-autovuoro Karjaalle, josta on yhteys Turkuun.

Välittömästi Kirkkonummen ratapihan jälkeen rantarata jatkuu Turun suuntaan yksiraiteisena, Helsingin suuntaan kaksiraiteisena.

Asema kuuluu Uudenmaan liiton inventoimiin kulttuuriympäristöihin.[3] Asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm samoin piirustuksin kuin Kauklahden rautatieasema Espoossa. [4] Se on rakennettu 1901–1903 ja sen lähellä on lisäksi tavaramakasiini, huoltorakennuksia ja työntekijän asunto.[5] Aseman vieressä oli toinenkin työntekijän asunto, mutta se purettiin vuonna 2009, ja sen tilalle rakennettiin uusi tie sekä linja-autoasema.

Kirkkonummen rautatieasema jäi vuonna 1944 Moskovan välirauhansopimuksen nojalla Porkkalan vuokra-alueelle. Viimeinen suomalainen juna lähti asemalta 28. syyskuuta 1944 ja asema suljettiin suomalaiselta junaliikenteeltä virallisesti 3. lokakuuta samana vuonna. Neuvostoliiton miehitysaikana Kirkkonummi oli vuokra-alueen keskeinen liikennepaikka, ja tavara- ja sotilasliikenne Kirkkonummelta Pasilan kautta Leningradiin alkoi 4. marraskuuta 1944. Porkkalan palautuksen jälkeen Kirkkonummen rautatieasema avattiin suomalaisena liikennepaikkana jälleen toukokuun alussa 1956. Vuonna 1969 Kirkkonummesta tuli ensimmäisen sähköistetyn rataosan ja samalla rantaradan lähijunien pääteasema. Neuvostoliittolaisten miehitysaikana rakentamassa veturitallissa toimi veturikorjaamo 1980-luvun puoliväliin saakka; rakennus on sittemmin purettu. Asemalle rakennettiin alikulkutunneli vuonna 1988 ja samassa yhteydessä tavaramakasiini siirrettiin asemarakennuksen itäpuolelta sen länsipuolelle. Tavaraliikenne Kirkkonummen asemalla lopetettiin vuonna 2002, mutta matkustaja-asemana Kirkkonummi on edelleen tärkeä.[4]

Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2. elokuuta 2014[6], mutta asemalla on lippuautomaatti.

Junien lähtöraiteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Raiteelta 1 liikennöivät kaukojunat Turkuun sekä Y-junat Siuntioon, sekä lisäksi osa U- ja L-junista.
  • Raiteelta 2 liikennöivät Turusta tulevat kaukojunat ja Y-junat (sekä muutama U- ja L-juna) Helsinkiin sekä pari Y-junaa Siuntioon.
  • Raiteelta 3 liikennöi osa U- ja L-junista.

Pysähtyvät junat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Ratahallintokeskus: Liikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo-Kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisestä (s. 34) rhk.fi. Viitattu 20. elokuuta 2009.
  2. a b Ratahallintokeskus: Verkkoselostus 2010 (s. 67 & 119) rhk.fi. Viitattu 19. kesäkuuta 2009.
  3. Uudenmaan liitto luettu 10.2.2008
  4. a b Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 30. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  5. Suunnittelukeskus
  6. VR laittaa lappuja lipputoimistojen luukuille Yle Uutiset. 1.8.2014. Viitattu 10.4.2016.
  7. Junien aikataulut reaaliajassa Fintraffic. Viitattu 5.6.2021.
  8. VR: KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT 7.6.–15.8.2021 (PDF) assets.ctfassets.net. Viitattu 5.6.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.