Keskustelu:Reserviupseerikoulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kurista: Missä on sanottu, että reserviupseerikoulu on kuriltaan tiukka yleensä? Tietenkin kärki-, kirves- ja sissikomppania kisaavat Kirkkojärven marssista ja hävinneitä motivoidaan lisäharjoituksilla marssin jälkeen. Joskus myös pioneereja motivoidaan ankarasti maastossa ja ovat miltei parempia sissejä kuin tiedustelujat, mutta kyllä ilmatorjunnassa, kenttätykistössä ja viestissä on yhtä rentoa kuin muutenkin.

Omasta palveluksestani viestikomppaniassa on jo aikaa, mutta kyllä ainakin sen kuri oli kohtuullisen tiukka verrattuna mihin tahansa normaaliin saman koulutushaaran yksikköön. Kukaan tuntemani viesti- tai tykkimies miltään kurssilta ei ole ikinä väittänyt kyseisiä perusyksiköitä löysiksi. En alkaisi myöskään väittämään, että It tai kenttätykistö olisivat sen löysempiä. Kurin ulkoiset ilmenemismuodot olivat tosin aavistuksen erilaiset kuin pioneereilla ja sisseillä eikä kuvaamaasi negatiivista motivointia käytetä yhtä paljon. Kuri syntyykin enemmän käytöksen ja siisteysvaatimusten kautta. Pään kaljuksi ajaminen ei nimittäin ole kurin ainoa ilmenemismuoto. Siviilin tai edes tavallisen varusmiehen, joille Wikipedia on ensisijaisesti tarkoitettu, näkökulmasta kaikissa RUK:n perusyksiköissä on erinomaisen tiukka kuri. Mielestäni Wikipedia ei ole oikea paikka nostaa esille omaa aselajia muiden kustannuksella. Tähän on paljon sopivampia foorumeita, vaikkapa susi1.net. ;-)
Mitä saapumiserää kirjoittaja on? Aikaisemmin oli kyllä selvää, että SissiK:n upseerioppilaita harjoitutettiin Kirkkojärven marssin jälkeen siitä, että eivät olleet pärjänneet hyvin siinä, mikäli eivät pärjänneet. Otilla oli hirvittävä määrä alle 3000 metriä juoksevia sissejä ennen Kirkkojärven marssia, jotta eivät olisi olleet palveluskelpoisia, vaan VMTL:ssä marssipäivänä ja pilaamatta SissiK:n mainetta. Pioneerit ja kirveskomppania puolestaan panivat kampoihin joskus sisseille aiheuttaen näille ylimääräistä kivaa. Viestikomppaniassa puolestaan on ollut rentoa aina, koska suoritukset liittyvät viestikalustoon, eivät jalkaväkikuriin. Minusta ainakaan viestimiehen tai ilmavoimien miehen ei pitäisi kehua sotilaskurilla. Sellaistahan ei juuri ole ainakaan Viestirykmentissä. On ehkä ollut joskus jossain erillisissä viestikomppanioista naapuriyksikköjen ja komendantintoimiston paineista. 84.248.36.214 28. syyskuuta 2009 kello 23.12 (EEST)[vastaa]
Toisena seikkana, johon teen korjauksen on ilmaus viestikomppanian toiminnasta: "Viestiaselajin prikaati- ja armeijakuntatason sekä pataljoonatason viestitoiminta, kranaatinheittimistön ja tykistön viestikoulutushaara." Ainakin tällä hetkellä tietääkseni myös alueellisen viestitoiminnan reserviupseerit saavat peruskoulutuksensa Viestikomppaniassa eli kaikki maavoimien viestiupseerit koulutetaan viestikomppaniassa. Patajoona- eli joukkoyksikkötason viestitoiminta taas kuuluu tykistön vastuulle. Kranaatinheittimistöllä ei tietääkseni ole viestiupseereita, sillä KrhK:n viestitoimintaa johtaa aliupseerin arvoinen viestimestari, jonka aselajitiellä seuraava esimies on pataljoonan viestiupseeri. Tämä taas on tykistöä. Kuitenkin näyttää siltä, että jalkaväen viestikoulutushaara on herätetty taas henkiin komppaniatasolla, sillä olen tavannut tällaiseen tehtävään sijoitetun viestiupseerin. Muutan tämän korjauksen muotoon: viestiaselaji sekä muiden aselajien viestikoulutushaarat. Tähän voisi liittää myös maininnan siitä, että jv-komppaniat ja viestikomppania ovat luonteeltaan "yleissivistäviä", ja niihin yleensä määrätään kaikenlaisiin erikoistehtäviin sijoitettavat upseerioppilaat, mm. tulevat Ruotuväen toimittajat, sääupseerit, koiraupseerit, tiedustelukomppanioiden viestiupseerit ym. Tämä kuitenkin on sellaista erikoistietoa, jonka sijoittaminen varsinaiseen tietosanakirjaan ei palvele tyypillistä lukijaa. Kiinnostunut löytää sen esim. täältä. --M. Porcius Cato 9. joulukuuta 2005 kello 12:41:29 (UTC)
Alueellinen viestitoiminta on yläjohtoportaiden viestitoiminnan nykyaikainen jatke. Nuo yläjohtoportaiden eli armeijakuntien, jotka nykyään ovat sotilasalueita, viestimiehet ovat aina olleet viestikomppanian kouluttamia, hieman ehkä iältään vanhempia kuin prikaatin viestikomppanian ja pataljoonien komentopaikoille alistettujen viestiosastojen upseerit, mutta sama koulutus VK:ssa on taustalla. Kranaatinheittimistöllä on viestiupseeri tulenjohdon vuoksi esimerkiksi 120 mm:n kranaatinheitinkomppaniassa jalkaväkiprikaati 80:ssä, jota on olemassa jalkaväkiprikaati-nimiseä esimerkiksi eduskunnan turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Kannattaisi nyt muistaa, että artikkelin pitäisi kattaa kaikki nykyään sodanajan vahvuudessa olevat muodostelmat eli jalkaväkiprikaatin, jääkäriprikaatin ja valmiusyhtymän. Näin ollen ei ole mitään syytä poistaa tietoa, joka pätee edelleen teoriassa prikaati 80:een, koska sen kalustoa on olemassa, minkä vuoksi sille tarvittavia sotilaitakin on olemass, vaikka ei ehkä enää 20 vuoden päästä, jolloin sille tiedolle voi tehdä oman artikkelinsa. Kranaatinheittimistön viestiupseerit on koulutettu Viestikomppanian neljännessä joukkueessa. Se, joka ei usko, voi selata kurssijulkaisut ja katsoa, mistä yksiköistä neljännen joukkueen upseerioppilaat ovat kotoisin. Tieto on siis julkinen, kunhan vain viitsii maakuntakirjastossa selailla. 84.248.36.214 28. syyskuuta 2009 kello 23.28 (EEST)[vastaa]

Kurssilla 228 viestikomppaniassa on ainakin yksi, jonka palveluspaikka on nimenomaan KrhK:n viestimestari. Palveluspaikaksi tulee Sodankylä. Ilmeisesti Prikaati 05 Viestimestari on upseeritason toimihenkilö. - Niin_Sanottu 23.07.2006

Tämä lienee uutta perinneterminologiaa. Viestimestari on ollut sotilasmestari, kuten lentomestari. Toinen mestaroinnin ala on ollut ratsuväki, jossa eskadroonan päälliköt ovat olleet kapteenin arvoisia ratsumestareita. Viestimestari nykyään on viestijaoksen (viestijoukkueen) varajohtaja patteriston komentopaikalla. [1] . Hän ei siis ole joukkueenjohtaja, vaan varajohtaja omalla kiinteällä vastuualueellaan. Näin ollen toiminnallisesti hän lienee kuin kersantti-sotilasmestari omassa tärkeässä tehtävässään tai jonkinlainen viestipäällikkö. 84.248.36.214 28. syyskuuta 2009 kello 23.28 (EEST)[vastaa]

Sotilaspoliisien aselaji[muokkaa wikitekstiä]

Sotilaspoliisit kuuluvat yleensä oman joukkoyksikkönsä aselajiin: esimerkiksi Tykistöprikaatissa he ovat tykkimiehiä, Panssariprikaatissa viestimiehiä ja ilmavoimissa ilmasotamiehiä. Reserviupseerikoulun Sotilaspoliisikomppania kuuluu kuitenkin Reserviupseerikurssiin, joka sisältää useiden eri aselajien yksiköitä. Mihin aselajiin siis tämä komppania kuuluu? Toimintatavaltaan se vaikuttaisi kuuluvan jalkaväkeen, mutta periaatteessa se voisi olla huoltoa, jonka värit ovat sotilaspoliisin koulutushaaramerkissä. Kysymys on olennainen tekstin kannalta, sillä nykymuodossa viitataan RUK:n jalkaväkikomppanioihin, jotka ovat sen mukaan 1.K, 2.K ja SissiK. Tämän mukaan Sotilaspoliisikomppania olisi huollon yksikkö. Puolustusvoimien sivuilta ei löydy tietoa asiasta. --M. Porcius Cato 9. joulukuuta 2005 kello 13:26:14 (UTC)

En usko, että yksikään tykkimies tai viestimies antaisi tykkiryhmää, tulenjohtuetta tai viestiasemaa sotilaspoliisin hoidettavaksi. Sotilaspoliisi kuuluu jalkaväkeen riippumatta siitä, mihin aselajiin hänet kiinnitetään avustajaksi. 84.248.36.214 28. syyskuuta 2009 kello 23.29 (EEST)[vastaa]

Korkeakoululujen ylistystä?[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa oli selkeästi joitakin poikkeamia joita muuttelin, syystäkin. Reservin upseereita todella harvoin sijoitetaan toisiin tehtäviin vaikka siviilikoulutus olisi mikä tahansa. Puolustusvoimat on erittäin kankea ajamaan sisäänsä uusia tietoja reserviläisten koulutuksista. Tiedän tämän koska itse työskentelen ko. laitoksessa ja tiedän että suurimmalla osalla ketkä ovat ylioppilaina menneet armeijaan. On vieläkin tietokannassa koulutuksenaan "Ylioppilas".

Kannattaa kysyä väestörekisterikeskuksesta. Puolustuvoimat ottaa tietyt tietueet väestörekisterikeskuksesta, johon ei päivity se, että ylioppilas olisi kasvanut tohtoriksi, dosentiksi tai professoriksi vuosien varrella. Sotiminen ei edellytä kovinkaan paljoa tutkimuksellisia meriittejä, koska se on joukkue- ja komppaniatasolla raakaa toimintaa. 84.248.36.214 28. syyskuuta 2009 kello 23.31 (EEST)[vastaa]

Lisäksi muunsin hiemna koska ainakin minun aikanani pioneerikomppaniassa on suuri osa ammatillisen koulutuksen käyneitä juuri aselajin luonteen vuoksi. Kommentin jätti 217.152.0.235 (keskustelu – muokkaukset).

Myönnän olleeni vastuullinen poistamastasi tekstistä. Minusta olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista mainita siitä, että tyypillisin reserviupseerin jatko-opintopaikka on siviilitiedekorkeakoulu. Tämän voi todeta helposti laskemalla minkä tahansa matrikkelin siviiliammatit. Kaikkein parhaiten edustettuja ovat pelkät "ylioppilaat", minkä jälkeen tulevat "x:n ylioppilaat". Jälkimmäisillä on siis jo opiskelupaikka siviilipuolen tiedekorkeakouluissa. Ammattikorkeakouluissa jatkavia näkyy paljon vähemmän. --M. Porcius Cato 12. marraskuuta 2007 kello 14.17 (UTC)
Kävin äsken kirjastossa ja laskin vähän. Kurssin 229 pioneerikomppaniassa palveli muutama kymmenen miestä, joista vain noin 15 ei ollut ylioppilaita. Noin 70 % tämänkin aselajin upseerioppilaista oli siis ylioppilaita. --M. Porcius Cato 5. joulukuuta 2007 kello 16.33 (UTC)
Espoossa 50% on maistereita. 84.248.36.214 28. syyskuuta 2009 kello 23.32 (EEST)[vastaa]

Kielenhuoltoa johdantokappaleeseen[muokkaa wikitekstiä]

Johdantokappaleessa kerrotaan: "Koulun perinne perustuu suojeluskuntien järjestämälle upseerikurssille, Vimpelin koululle ja sen opetusohjelman ydin perustui Viipurissa järjestetylle Markovillan upseerikokelaskursseille. Markovilla kursseja kutsuttiin Wiipurin Upseerikouluksi, joka toimi 1918-1920." Koska kyseiset lausee ovat jokseenkin epäselviä, joku voisi varmistaa ymmärsinkö niiden merkityksen suunnilleen oikein ennen kuin rukkaan kohtaa artikkelista. Siis tarkoittaneeko edellä siteerattu seuraavaa: "Koulun perinne perustuu suojeluskuntien järjestämään upseerikurssiin eli Vimpelin kouluun, jonka opetusohjelman ydin puolestaan perustui Viipurissa järjestettyihin Markovillan upseerikokelaskursseihin. Vuosina 1918–1920 toimineita Markovillan kursseja kutsuttiin Wiipurin Upseerikouluksi." – Haltiamieli 29. maaliskuuta 2010 kello 02.40 (EEST)[vastaa]

Toisin päin. Mikäli tämä halutaan alkukappaleeseen, kirjoittaisin: Koulu juontaa historiansa Suomen sisällissodan aikaiseen upseerikurssiin, "Vimpelin kouluun" sekä Viipurissa vuosina 1918–20 toimineeseen Markovillan upseerikurssiin. Itse olen sitä mieltä, että tällaisen toisarvoisen asian voi kyllä siirtää myös historialukuun. --M. Porcius Cato 29. maaliskuuta 2010 kello 19.09 (EEST)[vastaa]
Joo-oh, historialukuun siirtäminen vaikuttaisi kyllä perustellulta – siitähän puuttuukin koulun perustaminen ja edeltäjät kokonaan. Jonkun asiaa paremmin tuntevan kannattanee kuitenkin hoitaa tuon laajuinen muotoilu- ja sisältöuudistus, minä pidän sivarina näppini erossa. ;) – Haltiamieli 29. maaliskuuta 2010 kello 20.36 (EEST)[vastaa]

Kurssi 238 - Joutsen[muokkaa wikitekstiä]

Kurssin 238 nimeksi valittiin Joutsen. http://www.oppilaskunta.net/ –Kommentin jätti 87.95.163.93 (keskustelu)

Indoktrinaatio?[muokkaa wikitekstiä]

"Reserviupseerikoululle on tyypillistä upseerioppilaiden voimakas indoktrinaatio. Upseerioppilaille korostetaan heidän asemaansa varusmiesten parhaimmistona, sodan ajan johtajina ja tulevina yhteiskunnan tukipylväinä."

Jostain syystä tämä lause särähti korvaani. Se ei vaikuta täysin neutraalin näkökulman omaavalta, vihjaten, että kyseessä olisi jonkinlainen aivopesulaitos. Tämä tuntuu etenkin epäilyttävältä väitteeltä, kun sitä tukemassa ei ole lähteitä. Tarkemmin katsoen, ei koko kappaleessa ole lähteen lähdettä.

Onko sanavalinta huono, vai reagoinko vain oman, subjektiivisen näkökulmani vuoksi? --93.106.48.142 24. huhtikuuta 2016 kello 14.17 (EEST)[vastaa]