Keskustelu:Populismi

Merkitys

Cambridge dictionary: "political ideas and activities that are intended to represent ordinary people's needs and wishes". Mielenkiintoista, miten suomen kielellä populismi tarkoittaa aivan muuta kuin englanniksi. Toki englanninkieliseenkin merkitykseen sisältyy vastakkain asettelu eliitin kanssa, mutta termi ei ole ollenkaan negatiivinen sillä tavalla kuin Suomessa. --213.130.255.33 8. helmikuuta 2010 kello 16.43 (EET)

Lisätty artikkeliin, oikeastaan osoittaa parhaimmalla mahdollisella tavalla kuinka farssi joku Wikipedian artikkeli voi olla, periaatteessa tuo on ainut mitä artikkelissa pitäisi lukea ja pikkukokkarit ja demarit voisivat kirjoitella sitten vaikka hikipediaan mitä lystäävät.Aikaneekeri (keskustelu) 18. kesäkuuta 2012 kello 15.16 (EEST)

Olettaen että kommentti liittyy artikkeliin palauttamaasi kohtaan: Miksi ainut jota artikkelissa pitäisi lukea olisi lähteetön englanninkielinen sitaatti? Ja miksi käsitteen määritelmä yleensä ottaen olisi eri englanniksi? Eikö tuon voisi yhtä hyvin suomentaa ja kertoa mistä ao. määritelmä on peräisin? --Risukarhi (keskustelu) 18. kesäkuuta 2012 kello 17.11 (EEST)

No nyt ei lue englanninkielistä sitaattia ja lähdekkin on laitettu. Edelleen olen sitä mieltä että artikkeli on farssi, sanan merkitystä on alettu muuttamaan Jyrki Kataisen lanseerattua se kirosanaksiAikaneekeri (keskustelu) 18. kesäkuuta 2012 kello 18.59 (EEST)

Neutraalius

Artikkelissa ei määritellä asiaa kovinkaan kattavasti. Nevanlinnan kriittiselle iltapäivälehdestä revitylle näkemykselle tarvittaisiin vastapainoa mielellään asiaa käsittelevästä kirjallisuudesta tai muusta lähteestä. --TeT* 23. huhtikuuta 2011 kello 22.27 (EEST)

Täydennetty artikkelia tietosanakirjojen pohjalta. Soikkasen, Nevanlinnan ja Parkkisen kommentit voi tarvittaessa poistaa. Silloin päästään irti neutraalius- ja laatuongelma-mallineista. --Cuprum 29. huhtikuuta 2011 kello 11.01 (EEST)

Siirsin ne nyt kuitenkin kritiikkiosioksi ja poistin neutraalius-mallineen. Tekstiä on turha poistaa. --TeT* 29. huhtikuuta 2011 kello 11.08 (EEST)

Ok. Kritiikkiosio on hyvä idea. --Cuprum 29. huhtikuuta 2011 kello 11.10 (EEST)

Sanan merkitykset?

Eikö populismi aatteen sisältönä (esim. vennamolaisilla ja Perussuomalaisilla) ole vain yksi sanan merkitys? Populismi keinona hankkia suosiota on sitä vastoin kaikkien puolueiden harrastama. Ainakin poliittisessa kielenkäytössä milloin ketäkin voidaan syyttää populismista yksittäisten lausumien perusteella. Nähdäkseni esim. työväenliikkeen agitaattorien vuosisadan alkupuolella harrastama herravihaan perustuva kiihotus on myös määriteltävissä populismiksi (nimenomaan esiintymiskeinona, ei aatteen pääsisältönä). Mielestäni artikkelissa tulisi vähän eritellä tätä. Myös populismin historiaa voitaisiin kerrata vähän kauempaakin, alkaen vaikkapa Rooman tasavaltaa järkyttäneistä Gracchuksen veljeksistä ja Quintus Tullius Ciceron kirjasta Aura popularis, eli, Kuinka vaalit voitetaan. Nykyisellään artikkeli on aika pinnallinen ja historiaton. --Risukarhi 29. huhtikuuta 2011 kello 11.35 (EEST)

"Alkuperäisessä merkityksessään se on tarkoittanut poliittista ideologiaa ja aktiivisuutta, jonka tarkoitus on edustaa tavallisen kansalaisen tarpeita ja toiveita." Lähde puuttuu. Tämä ei pidä luultavasti paikkaansa, sanan etymologia viittaa populukseen, mutta aatteena populismi ei ole koskaan merkinnyt tuollaista. Populismi on pikemminkin ilmiön nimi.  –Kommentin jätti Striphas3 (keskustelu – muokkaukset)

Onko populismi kielteistä?

Artikkelista saa sellaisen kuvan, että populismi olisi kielteistä ja että populismiin ei saisi alentua? Soinin näkemys populismista, jota on artikkelissa siteraattu, sen sijaan on myönteinen? Mitä artikkelin lukijan sitten tulisi ajatella tästä populismista -- kielteistä vai myönteistä? Perussuomalaisten käsitys populismista on likimain: "Perussuomalaiset kannattavat kansan suosioon perustuvaa demokratiakäsitystä (populismi), jossa asiantuntijoiden sijaan kansa olisi vallassa ja poliittiset päättäjät voisi saattaa äänestäjänä poliittiseen vastuuseen." http://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/arvomaailmamme/ Ei kuulosta kovin kielteiseltä vai mikä tuossa sitten on kielteistä? Siis tuon vastakohtahan olisi, että demokratia ei perustuisi kansan suosioon, asiantuntijat olisivat kansan sijaan vallassa ja poliittisia päättäjiä ei voisi saattaa poliittiseen vastuuseen? Suomen perustuslain mukaan "ylin valta Suomessa kuuluu kansalle", joten ainakin Perussuomalaisten ajatus populismista on Suomen perustuslain kanssa linjassa. --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 20.01 (EET)

Artikkelissa voisi olla enemmän tuosta Soinin mainitsemasta "populismia halveksitaan". --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 20.09 (EET)

Minusta artikkelin sävy on melko neutraali. Jos halutaan tuoda esille populismin arvottamista, silloin oma, selkeästi omaksi kappaleekseen merkitty esim. otsikolla "Populismin kritiikki" voisi auttaa (kritiikki ei tarkoita pelkästään negatiivisuutta, vaan juuri arvottamista). Ja jos joku löytää, onko joku hoksannut pohtia, vaikka että onko populismissa jotain hyvääkin, sen voisi ottaa mukaan tähän kappaleeseen. Kritiikki-osiossa pitäisi mainita selvästi puhujat ja positiot, eli viitteet pitää olla kunnossa ja ehkä vahvistukseksi "XX on sitä mieltä, että..."--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 21.53 (EET)

Parasta minusta olisi jos populismia ei arvotettaisi lainkaan, mutta yleisesti tämä arvotetaan kielteiseksi ja artikkelikaan ei anna mairittelevaa kuvaa populismista. Tiedä sitten onko tuo Perussuomalaisten näkemys populismista jotenkin värittynyt vai onko tämä populismi muiden puolueiden ja median värittämä. --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 22.08 (EET)

Jo Kari Suomalainen aikoinaan piirsi pilapiirroksen, jossa oli puhekuplassa teksti "Populisti!" --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 22.09 (EET)

Artikkelissa on käytetty viitteistettyinä tietolähteinä useita tietosanakirjoja, tutkimusta ja yhtä haastattelua. Jos ne eivät anna mairittelevaa kuvaa aiheesta, turha kai etsimällä etsiä positiivistakaan. Eikö se tuntuisi haetulta? Absoluuttinen arvottamattomuus on illuusio. Jo se, että aihe katsotaan Wikiartikkelin arvoiseksi on jonkin sortin arvottamista. Ja jos aiheesta ei olisi artikkelia, sekin olisi arvottamista. Esimerkiksi tässä jokaisen kestokiistakeskustelunaiheessa erillinen kritiikki-kappale toimii minusta mainiosti.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 23.09 (EET)

Suhtautuminen perinteiseen työväenliikkeeseen

Seuraavan lauseen loppu on ristiriitainen: "Populistit vastustavat suuryritysten ja talouselämän valtaa, mutta suhtautuvat yleensä vihamielisesti perinteiseen työväenliikkeeseen ja vasemmistopuolueisiin.". "Perinteinen työväenliike" on selkeästi artikkelissa hiukan ylempänä olevan populismin kuvauksen ("tavoittelee laajaa kannatusta tarttuvilla iskulauseilla, vaatimalla asioita, joita enemmistö haluaisi, kehumalla ”todellista kansaa” ja pilkkaamalla räikeästi poliittisia vastustajiaan") mukainen, joten teksti ("suhtautuvat yleensä vihamielisesti perinteiseen työväenliikkeeseen ja vasemmistopuolueisiin") on ristiriitainen. Populistinen puolue tai henkilö tietenkin voi suhtautua kielteisesti työväenliikeeseen, mutta ei "yleensä" vaan pikemminkin "harvoin".  –Kommentin jätti 84.249.213.181 (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 12.53‎

Ja vielä: tässäkin englanninkielisessä ("populism") artikkeli on huomattavasti laadukkaampi: siinä ei ole tätä työväenliike-/vasemmistopuoluaristiriitaa.  –Kommentin jätti 84.249.213.181 (keskustelu) 10. elokuuta 2015 kello 13.02‎

Populismi ja kansansuosio

artikkelissa voisi olla enemmän siitä, että lähtökohtaisesti demokratiassa on saatava kansansuosiota, sillä ilman äänestäjien kannatusta ei tule valituksi / puolue pysyy pienenä. Sitenpä jonkinlainen kannuste tähän niin sanottuun populismiin taitaa olla demokratiassa sisäänrakennettuna, kun kansaa on joka tapauksessa kosiskeltava tavalla tai toisella. Oman lisänsä populismin tyyliin varmaankin tuo se, että kansa ei ole keskimäärin kovin älykästä, jolloin iskulauseiden on oltava hölmöjä, kun ei tavoitellakaan älykkäimpien suosiota, vaan usein juuri niiden jotka eivät ehkä muuten edes äänestäisi --93.106.112.198 5. huhtikuuta 2017 kello 14.20 (EEST)

Toimintamallin määrittely

Käyttäjä poisti seuraavan: "Populismin toimintamalli perustuu suosion tavoitteluun helposti omaksuttavien, ja ei-tieteellisten, usein tunneperäisten ja asioita yksinkertaistavien tunnusten avulla. Populismi ei ole varsinainen aatejärjestelmä, vaan sille on tyypillistä aatteiden tai käsitejärjestelmien vähättely ja kansanomaisuuden korostaminen.<ref name="facta">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.facta.fi/tietosanakirja/74144 | Nimeke=Populismi | Julkaisu=WSOY Facta | Viitattu=29.4.2011}}</ref> Onko tarkastettu, että sitä ei ole siellä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. kesäkuuta 2018 kello 00.13 (EEST)

Lisätty kuvia populisteista

Lisäsin kuvia populisteista. Niiden idea on havainnollistaa sitä, että populismi on jotain sellaista mitä ihmiset tekevät.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. maaliskuuta 2019 kello 12.26 (EET)

Social credit

Tässä pitää mielestäni mainita social credit oikeistopopulismin muotona. --Hartz (keskustelu) 15. huhtikuuta 2019 kello 21.08 (EEST)

Aatejärjestelmä vai ei?

"Populismi ei ole varsinainen aatejärjestelmä, vaan sille on tyypillistä aatteiden tai käsitejärjestelmien vähättely ja kansanomaisuuden korostaminen." Ajatuksellinen oksymoroni, jonka viitataan olevan Fakta-sanakirjasta. Ei ole pääsyä tietolähteeseen tarkistamaan. Mutta eikös populismia voisi nykyisin pitää aatejärjestelmänä, jolle on tyypillistä aatteiden ja käsitejärjestelmien vähättely?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 14.19 (EET)

Jos joku tutkija kutsuisi populismia aatejärjestelmäksi ja analysoisi sitä sellaisena, sen voisi laittaa artikkeliin. Mutta eikö populismia voi toteuttaa monessa eri aatejärjestelmässä? Palautin muuten populismin vaiheiden aikamuodot preesensiin, koska niitä esiintyy vielä, ja esim. autoritaarisen populismin uudesta noususta puhutaan nykyisin paljon. --Savir (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 16.16 (EET)

No, onhan nationalismikin on aatejärjestelmä ja sitä sovelletaan monissa ideologioissa. Väitän, että populismi on aikamme näkyvin ideologia, mutta jos sille ei löydy tutkimuksellista tukea, niin ei sitten.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. syyskuuta 2020 kello 00.44 (EEST)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Aika laaja ja ehkä vaativakin artikkeli. Pyrkii tarjoamaan asiasta erilaisia näkökulmia ja perustuu paljolti kirjalähteisiin. Pääasiassa minun kirjoittamani vuosina 2018–2020. Ehdotan hyväksi. --Savir (keskustelu) 29. syyskuuta 2020 kello 21.01 (EEST)

Lukaisin artikkelin läpi ja mietiskelin asiaa... Artikkeli on melko hyvä ja kannatan sitä ainakin lupaavaksi. Eniten minua häiritsee, kuinka lyhyt Suomen populismin historia on... Maalaisliiton populistisia virtauksia (esim. Kalle Kustaa Pykälä) ei mainita sanallakaan vaan aihe tiivistetään Vennamoon ja Soiniin. Toinen huomattavasti pienempi, mutta silti kritisoimani kohta löytyy historia-kappaleesta Aasia-mainintana. Aasia on täynnä puolueita, henkilöitä ja järjestöjä, joita media ja tutkijat toisinaan kutsuu populistisiksi liikkeiksi. Filippiinien Duterte, Intian BJP, Japanin Nippon Kaigi jne. --Suomalta (keskustelu) 1. lokakuuta 2020 kello 21.39 (EEST)

Aasiasta: Artikkelissa kerrotaan nyt ensin, että Aasiassa oli populisteja vallassa toisen maailmansodan jälkeen, ja sitten toisen lähteen pohjalta, että enää heitä ei juurikaan ole. Jälkimmäinen väite on amerikkalais-intialaisen politiikan kirjoittajan ja valtiotieteilijän Fareed Zakarian tekstistä vuodelta 2016, jonka Sitra julkaisi artikkelikokoelmassaan. Duterte tosin nousi valtaan vasta vuonna 2016, enkä tiedä, pitääkö Zakaria häntä nyt populistina. Tässä artikkelissa ei taida olla yhtään median antamaa määritelmää siitä, ketkä nykyajan poliitikoista ovat populisteja. Media viljelee sitä sanaa aika vapaasti, joten ehkä on paras pitäytyä vakavammissa lähteissä. Jos löydämme laadukkaan analyysin Aasian populisteista, heistä tärkeimmät voisi tietysti nostaa tähän. --Savir (keskustelu) 1. lokakuuta 2020 kello 22.13 (EEST)

Lisäsin artikkeliin nyt tietoa Suomen populismin historiasta yhden väitöskirjatutkijan kirjoittamasta artikkelista Valtiotieteellisen yhdistyksen lehdestä. Maalaisliitosta siinä ei tosin puhuta. --Savir (keskustelu) 1. lokakuuta 2020 kello 22.30 (EEST)

Lisäsin artikkeliin nyt Duterten ja Modin luonnehdinnan populisteiksi erään artikkelin pohjalta. --Savir (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 13.08 (EEST)

Kiitos, artikkeli on kehittynyt siitä mitä alunperin kritisoin. Suostun nyt kannattamaan hyväksi. --Suomalta (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 22.42 (EEST)

Hyvin laadukas artikkeli, pakko kannattaa hyväksi. On kerrottu hyvin erilaisia määritelmiä ja näkökulmia, hyvää työtä! --AinScept (keskustelu) 2. lokakuuta 2020 kello 21.58 (EEST)

Pahoin pelkään että tämä populismi on asiana liian vaikea hyvin hyvään käsittelyyn. Tässä artikkelissa olisi ainakin kiinnitettävä huomiota, että oikeistopopulismia ja vasemmistopopulismia tullaan käsitellyiksi yhtä paljon. Tällä hetkellä ei ole tältä osin tasapainoinen. Nykyisellään osiot "Nousun taustatekijät" ja "Kannattajakunta" käsittelevät yksinomaan oikeistopopulismia, joten ehkä osiot pitäisi nimetä uusiksi tai sijoittaa alaotsikoiksi johonkin muualle. Joitain sellaisia hienosyisempiä jakoja voisi yrittää tehdä, että onko "eliitin vastaisuus" vielä itsessään riittävästi populismia ja että onko "suomalainen herraviha" populismia. Nuo etnonationalismin (sanaa mainitsematta), vähemmistöjen oikeuksien, rasismin ja sellaisten sivuamiset voisi mielestäni poistaa. Ne on varmastikin jotain ajankohtaiskuohaa. --Hartz (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 13.42 (EEST)

Et ole vissiin tasapuolisuusharhasta ikinä kuullut? --Prospero One (keskustelu) 18. marraskuuta 2020 kello 14.34 (EET)

Tämä on kyllä aiheena todella haastava, koska populismi on käsitteenä melko abstrakti ja sen määritelmät ovat monenkirjavia ja usein keskenään ristiriitaisia. Tätä sisäistä ristiriitaa ei ole kuitenkaan juurikaan tuotu artikkelissa oikein esille, vaan artikkelissa populismi nähdään pelkkänä valmiina ja melko suoraviivaisena käsitteenä. Ongelmaa lisää se, että artikkeli on koottu useiden eri lähteiden pohjalta, vaikka lähteiden välisiä eroja ei olekaan artikkelissa juurikaan noteerattu.

Artikkelista löytyy esimerkiksi kokonainen osio antipopulismin käsitteestä, joka on lähteistetty kokonaan yhden sanomalehtiesseen pohjalta. Esseen kirjoittaja (joka toki on populismia tutkinut tutkija) myös itse myöntää, ettei hänen käyttämänsä antipopulismin käsite ole yleisessä käytössä. Artikkelissa ei kuitenkaan millään tavalla tuoda ilmi, että moni muu populismintutkija ei näe koko antipopulismin käsitettä mitenkään merkittävänä. Kun artikkeliin on napsittu palasia vähän sieltä sun täältä, niin lopputuloksena lähes kaiken politiikan kerrotaan olevan yksiselitteisesti populistista, vaikka eri tutkijat antavat selkeästi keskenään ristiriitaisia määritelmiä populismille.

Ideaalitapauksessa artikkeli pitäisi mielestäni rakentaa enemmän käsitehistoriallisen analyysin kautta, jossa populismin erilaisten määritelmien väliset ristiriidat tuotaisiin huomattavasti paremmin esille ja jokaiseen määritelmään suhtauduttaisiin pelkkänä teoriana. Ross Perot ei ole yksinkertaisesti populisti ja Tony Blair antipopulisti; sen sijaan teorian X antaman määritelmän mukaan Perot voidaan nähdä populistina ja teorian Y mukaan Blair voidaan nähdä antipopulistina.

Hyväksi en tätä artikkelia kannata nykyisellään millään. Ongelmistaan huolimatta artikkeli on kuitenkin mielestäni kohtuullisen lähellä lupaavaa, kunhan käsitteen määrittelyyn liittyviä ongelmia tuodaan artikkelissa edes vähän nykyistä paremmin esille. Esimerkiksi joku lyhyt osio populismi-käsitteeseen kohdistuvalle kritiikille (sitä kyllä löytyy tutkimuskirjallisuudesta helposti) ja "henkilö X on populisti" -ilmaisujen muuttaminen lähemmäs muotoa "tutkijan Y teorian mukaan henkilö X olisi populisti" tekisi artikkelille jo ihmeitä.--Henswick (keskustelu) 9. marraskuuta 2020 kello 21.50 (EET)

Tartun nyt aluksi tuohon kommenttiisi, että artikkelissa pitäisi lukea, että "teorian Y mukaan Blair voidaan nähdä antipopulistina". Artikkelissa sanotaan nyt, että "Tunnettuja populismin vastustajiksi itsensä profiloineita poliitikkoja ja muita vaikuttajia ovat muun muassa Tony Blair jne.". Se on siis faktaväite siitä, mitä Blair itse on sanonut, ei tutkijan teoria. Lähteessä kerrotaan, että "Tony Blair has set up his Institute for Global Change to find “an answer to the new populism of left and right which exploits the anger and drives the world apart”." Tuossa siteerataan Blairia suoraan, ja sen linkittämässä toisessa artikkelissa Blair kertoo lisää populismin haitallisuudesta, johon hänen mukaansa tarvitaan vastaus. Ja täällä Blair sanoo, että "frightening authoritarian populism" nakertaa uskoamme demokratiaan. --Savir (keskustelu) 9. marraskuuta 2020 kello 22.14 (EET)

Tarkoitatko tuolla käsitehistoriallisella analyysillä esim. sellaista, jota enkkuwikin artikkelissa on nyt osiossa Use in academia? --Savir (keskustelu) 9. marraskuuta 2020 kello 22.30 (EET)

Joo, juuri tuon kaltaista. Blair oli kieltämättä vähän huono esimerkki, mutta sait varmaan kiinni siitä mitä hain takaa.--Henswick (keskustelu) 10. marraskuuta 2020 kello 01.40 (EET)

Ei riittävää kannatusta laadukkaaksi nykymuodossaan vajaan parin kuukauden arvioinnin jälkeen, joten arkistoin keskustelun. --Savir (keskustelu) 26. marraskuuta 2020 kello 19.01 (EET)