Keskustelu:Juristi

Tutkintonimikkeistä

Korjasin epätarkkaa ilmausta ylemmistä oikeudellisista tutkinnoista. Suomessa lienee edelleen elossa lainopin tai lakitieteen kandidaatteja. Kommentin jätti 212.16.103.22 (keskustelu – muokkaukset) 18. syyskuuta 2007 kello 23.55

Millä perusteella vain ylempi oikeustieteellinen tutkinto on juristin tutkinto. Juristihan on epävirallinen nimitys ja tarkoittanee lainoppinutta, joten myös oikeust. kand./notaari on juristi. 88.112.210.1 27. tammikuuta 2011 kello 03.59 (EET)

Juristi tarkoittaa lakimiestä, eli henkilöä joka voi edustaa toista oikeudessa (oikeudenkäymiskaaren mukaan OTM tai OTK). Myös lakimiesliiton jäseneksi pääsee vain ylemmän tutkinnon suorittanut: http://www.lakimiesliitto.fi/instancedata/prime_product_yhdistys/lakimiesliitto/embeds/lakimiesliitto_intranet/Saannot08suomi.pdf (3 §)

Kansankielisenä nimitys "juristi" on vanha, paljon vanhempi kuin oikeusnotaarin tai varanotaarin tutkinnot. Lakimiesten eli lainoppineiden (jonka määritelmä oikeudenkäymiskaaressa on tuomarille juurikin OTM/OTK) kesken nimitystä juristi käytetään vähintään maisteritason tutkinnon suorittaneista. Kansalaiset sitten haukkuvat välistä oikeustieteen ylioppilaitakin juristeiksi tai peräti asianajajiksi, kun käsitteet eivät ole selvillä.

Selvyyden vuoksi sanottakoon, että oikeustieteen kandidaatti on sama tutkinto kuin nykyinen maisteri. Viimeinen OTK valmistui 2008. Kommentin jätti 91.154.217.71 (keskustelu – muokkaukset) 28. huhtikuuta 2011 kello 12.33

Kuka tahansa voi edustaa toista oikeudessa tietyissä asioissa, joten juristi ei voi tarkoittaa henkilöä, joka voi edustaa toista oikeudessa. Oikeudenkäymiskaari ei puhu mitään maisterista tai kandista, vaan ylemmästä tutkinnosta (käytännössä kyllä kandidaatti ennen vuotta 2005 ja tämän jälkeen maisteri), mutta sanoo samalla:

"Myös muu kuin 1 momentissa mainittu, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana: 1) 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa asiassa; 2) hakemusasiassa, joka ei ole riitainen; 3) maaoikeusasiassa."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004#L15P2

Lakimies ei tarkoita henkilöä, joka voi edustaa toista oikeudessa, sillä titteliä lakimies voi käyttää kuka hyvänsä ja kuka hyvänsä voi perustaa lakiasiaintoimiston.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lakiasiaintoimisto

Suomessa on nykyään vain oikeust. maisterin ja oikeusnotaarin tutkinnot. Sillä kuka voi kuulua jonkin järjestön, kuten ammattiliiton jäseneksi, ei ole mitään tekemistä asian kanssa taikka oikeudenkäymiskaaren kanssa. Liitot määräävät itse omat ehtonsa. Suomessa on kolme oikeusalan ammattiliittoa: asianajajaliitto, lakimiesliitto sekä vara- ja oikeusnotaarien liitto. 88.114.51.239 17. tammikuuta 2012 kello 06.23 (EET)

Ylempi vai alempi

Suomi-keskeisesti ajateltuna lakimiehen tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Toisaalta historiallisesti jako ylempään ja alempaan korkeakoulututkintoon on varsin uusi. Esimerkiksi latinalaisissa/romaanisissa maissa perustutkinto yliopistosta valmistumisesta on ollut jotakuinkin hieman laajempaa baccalaureusta tai maisteria vastaava lisenssi (Licenciatura, Licentiate, ransk. licencié). Argentiinassa lisenssi oikeuttaa maisterin arvon hakemiseen, Espanjassa se vastaa maisteria ja Etelä-Amerikassa se taitaa muuten vain olla jokin vähintään alempaa korkeakoulututkintoa vastaava tutkinto. Ja varsinkin historian suhteen on vaikea sanoa. Esimerkiksi moni poliitikko on opiskellut lakia 3-4 ja saanut tutkinnon, jolla ovat voineet toimia asianajajina ja/tai tuomareina. Ennen Ranskan vallankumousta lakimiestutkinto oli ainut ei-aatelisille sallittu korkeatutkinto pappisseminaarin ohella, mistä syystä monet tuonajan merkkimiehet olivat taustaltaan asianajajia. Vaikea sellaisessa tilanteessa määritellä, että onko lakimiehen tutkinto geneerisesti kautta-aikain ollut ylempi. Mielestäni tarkempi kuvaus artikkelille olisi siis, että akateeminen tutkinto, joka yleensä kuuluu ylemmän korkeakoulututkinnon piiriin.--Smörre (keskustelu) 20. helmikuuta 2014 kello 13.36 (EET)