Keskustelu:Autentikaattori
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Mikähän tämän laitteen oikea nimi on suomeksi. Ei varmaan ainakaan authentikaattori, koska prosessi itse on autentikointi. --Otrfan 18. elokuuta 2010 kello 01.04 (EEST)
- Kummallista, mun muistaakseni mun piti aluksi tehdä se nimellä autentikaattori, mutta jostain syystä en tehnyt sitä, ja nyt kun muistelen niin luulen, että se oli sen takia, että täällä oli jo autentikaattori niminen artikkeli, mutta eipä näy olevan, eikä edes ole ollut koska ei ole poistolokia sen nimiselle artikkelille. No jokatapauksessa, Googlesta löytyy kyllä enemmän tuloksia autentikaattorille, että se vois olla kyllä parempi kuin tämänhetkinen. --Pek 18. elokuuta 2010 kello 15.03 (EEST)
- Suomessa ainakin tämänkaltainen kulkee Nordean käytössä ainakin nimellä tunnuslukulaite, en tiedä onko tämä käypä yleisnimi. Mutta niinkuin usein, jotain tarttis tehdä. Aikaa on jo tämän artikkelin aloittamisesta ehtinyt kulua ja vettä Vantaassa virrata. -- Cimon Avaro 17. syyskuuta 2023 kello 10.29 (EEST)
- Autentikaattori ei mielestäni ole onnistunein käsitteen suomennus. Laitehan ei tee varmennusprosessia kokonaisuudessaan, eli autentikoi, kuten suomennusyrityksestä voisi luulla, vaan antaa ainoastaan varmenteen tunnistautumista varteen. Ja useammanlaisia tunnuslukulaitteita toki on pankkiyhteyden tai sähköpostipalveluihin tunnistautumisessa; tunnuslukulaite voisi olla siksi tarpeellinen artikkelin nimi tai ainakin ohjaussivu yleisempään artikkeliin, tai sellaisen osaan. Mutta missä todetaan, että kaikki tunnisteet olisivat tunnuslukuja; toki numeromerkeistä koostuvat merkkijonot ovat digitaalisessa etätunnistautumisessa yleisiä varmenteita? Ja jos Nordean tunnistautumisia käytetään esimerkkinä, onhan heillä myös uudempi härpäke nimeltään ID laite[1] ja samaan tähtääävä sovellusohjelma ID sovellus[2](jälkimmäisestä myös QR-versio ja offline-vaihtoehto). Mutta olisiko tämä "ID laite" sitten tunnuslukulaiteen erityistapaus vai ei??? - Jos näin wikipedia määrittelisi ilman kunnollista ja läheistettyä käsitehierarkiaa, voisi syntyä sotkua... (Onhan salasanakin varmenne, eikä tyypillisesti koostu vain numeromerkeistä. Jos jos tunnistautumistilanteessa salasanat noutaa salasanaholvista, millä käsitteellä tuota ohjelmallista varmenteen noutoa tulisi kutsua... Ja erilaisissa salausratkaisuissa varmenteita kutsutaan salausavaimiksi, ja nämä voivat olla julkisia tai yksityisiä. Tuotelisenssin oikeellisuuden varmentamisessa tunnisteen tuottavaa ohjelmaa tai laitetta saatetaan nimittää keygenksi, (lisenssi)avaimen generoijaksi ilmeisesti puuttumatta siihen, onko tuo fyysinen laite vai ohjelmallinen sovellus. Tarttis rakennella / tutkailla käsiteavaruutta ja samantapaisten tunnistautumiseen kytkeytyvien käsitteiden hierarkiaa systemaattisemmin...) Hmm. Voisiko yleisempi suomennus näille laitemuotoisille pikkuhärpäkkeille olla esimerkiksi varmennelaite? Kuka ehtisi tutkimaan käsiteavaruutta luotettavista lähteistä...??--Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 18.37 (EET)
- Käsite ei liity pelkästään fyysisiin varmennelaitteisiin, vaan myös ohjelmallisesti varmenteita tuottaviin sovellusohjelmiin kuten Authy (Twilio), BingID, Cisco Duo (Duo Mobile), Google Authenticator ja Microsoft Authenticator. Vertailuja varmennesovelluksista esim. PC Magazine (2024) (englanniksi), androidauthority.com (2022) ja techradar.com; suomeksi en vielä etsinyt. Nämä ovat toteutettu pääsääntöisesti pilvipalveluina. Sekä härpäke että sovellusohjelma ovat siis - termistö vaatii vielä perehtymistä - jonkinlaisia "varmennegeneraattoreita". Noita sovellusohjelmia useat tahot suosittelevat useampivaiheiseen varmennukseen tekstiviestivarmennusta turvallisempina. Per What Is Multi-Factor Authentication (MFA)? (Sydney Butler, 28.4.2022, howtogeek.com) (englanniksi), Multi-Factor Authentication: Who Has It and How to Set It Up. Eric Griffith (8.3.2023; uk.pcmag.com) (englanniksi) ja Two-factor authentication: what it is and how to enable it (Luciano Mondragon, 29.10.2020, f-secure.com). --Paju (keskustelu) 30. maaliskuuta 2024 kello 23.12 (EET)+ 23.44 (EET)
- Autentikaattori ei mielestäni ole onnistunein käsitteen suomennus. Laitehan ei tee varmennusprosessia kokonaisuudessaan, eli autentikoi, kuten suomennusyrityksestä voisi luulla, vaan antaa ainoastaan varmenteen tunnistautumista varteen. Ja useammanlaisia tunnuslukulaitteita toki on pankkiyhteyden tai sähköpostipalveluihin tunnistautumisessa; tunnuslukulaite voisi olla siksi tarpeellinen artikkelin nimi tai ainakin ohjaussivu yleisempään artikkeliin, tai sellaisen osaan. Mutta missä todetaan, että kaikki tunnisteet olisivat tunnuslukuja; toki numeromerkeistä koostuvat merkkijonot ovat digitaalisessa etätunnistautumisessa yleisiä varmenteita? Ja jos Nordean tunnistautumisia käytetään esimerkkinä, onhan heillä myös uudempi härpäke nimeltään ID laite[1] ja samaan tähtääävä sovellusohjelma ID sovellus[2](jälkimmäisestä myös QR-versio ja offline-vaihtoehto). Mutta olisiko tämä "ID laite" sitten tunnuslukulaiteen erityistapaus vai ei??? - Jos näin wikipedia määrittelisi ilman kunnollista ja läheistettyä käsitehierarkiaa, voisi syntyä sotkua... (Onhan salasanakin varmenne, eikä tyypillisesti koostu vain numeromerkeistä. Jos jos tunnistautumistilanteessa salasanat noutaa salasanaholvista, millä käsitteellä tuota ohjelmallista varmenteen noutoa tulisi kutsua... Ja erilaisissa salausratkaisuissa varmenteita kutsutaan salausavaimiksi, ja nämä voivat olla julkisia tai yksityisiä. Tuotelisenssin oikeellisuuden varmentamisessa tunnisteen tuottavaa ohjelmaa tai laitetta saatetaan nimittää keygenksi, (lisenssi)avaimen generoijaksi ilmeisesti puuttumatta siihen, onko tuo fyysinen laite vai ohjelmallinen sovellus. Tarttis rakennella / tutkailla käsiteavaruutta ja samantapaisten tunnistautumiseen kytkeytyvien käsitteiden hierarkiaa systemaattisemmin...) Hmm. Voisiko yleisempi suomennus näille laitemuotoisille pikkuhärpäkkeille olla esimerkiksi varmennelaite? Kuka ehtisi tutkimaan käsiteavaruutta luotettavista lähteistä...??--Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 18.37 (EET)