Kazakstanin poliittinen kriisi 1995

Kazakstanin poliittinen kriisi 1995 johtui 7. maaliskuuta 1994 pidetyistä valtiopäivävaaleista. Kazakstanin sosialistinen puolue, Ammattiliittojen federaatio ja Kazakstanin kansankongressin fraktiot muodostivat yhteisen Edistys-valtiopäiväryhmän, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli vastustaa kansainvälisen valuuttarahaston suosituksia. Kriisi alkoi siitä, kun yksi Nursultan Nazarbajevia kannattanut ehdokas, Tatjana G. Kvjatkovskaja, nosti oikeusjutun Kazakstanin perustuslakituomioistuimessa Kazakstanin keskusvaalilautakuntaa vastaan vaalilain rikkomisesta yhdessä vaalipiirissä.

Perustuslakituomioistuin totesi 6. maaliskuuta 1995, että ääntenlaskumenetelmä, jota Kazakstanin keskusvaalilautakunta käytti, luonteeltaan muutti laissa määrätyn vaalijärjestelmän. Tämän vuoksi perustuslakituomioistuin katsoi niin ikään, että keskusvaalilautakunta oli ylittänyt toimivaltansa Kazakstanin perustuslain 60. kappaleen mukaisesti, ja että tämä asettaa kyseenalaiseksi vaalituloksen sekä sen seurauksena valtiopäivien laillisuuden. Kaksi päivää myöhemmin, 8. maaliskuuta 1995, Kazakstanin presidentti vei perustuslakituomioistuimelle vastalauseensa perustuslakituomioistuimen päätöksestä. Seuraavana päivänä, 9. maaliskuuta 1995, Kazakstanin korkeimman neuvoston puhemies A. Kekilbajev vei samanlaisen vastalauseen perustuslakituomioistuimelle. 10. maaliskuuta 1995 perustuslakituomioistuin hylkäsi vastalauseet. 11. maaliskuuta korkein neuvosto hyväksyi lain muutoksista perustuslakiin ja sen lisäyksiin sekä asetuksen perustuslakituomioistuimen toiminnan keskeyttämisestä. Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev lisäksi kysyi perustuslakituomioistuimelta sen 6. maaliskuuta 1995 tekemän päätöksen seurauksista:

• tarkoittaako perustuslakituomiostuimen päätös 7. maaliskuuta 1994 pidettyjen vaalien perustuslaittomuudesta myös korkeimman neuvoston valittujen jäsenten toiminvallan perustuslaittomuutta;
• jos korkeimman neuvoston jäsenten valtuudet ovat perustuslaittomia, kuka silloin on oikeutettu tekemään lainsäädännöllisiä päätöksiä ja
• tarkoittaako päätös, että laki Kazakstanin tasavallan presidentin sekä paikallishallintojen johtajille delegoiduista valtuuksista 10. joulukuulta 1993 on edelleen voimassa.

Perustuslakituomioistuin antoi lisäselvityksen presidentin kysymyksiin. Korkein neuvosto hajotettiin. Samana päivänä presidentti kirjoitti ukaasin toimenpiteistä, jotka aiheutuvat korkeimman oikeuden päätöksestä 6. maaliskuuta 1995. Lain mukaan presidentti sai lisävaltuudet. Hallitus esitti eronpyynnön, jonka presidentti hyväksyi. Presidentti nimitti hallituksenmuodostajaksi A. Kažegeldinin. Presidentti hyväksyi myös Kazakstanin keskusvaalilautakunnan eron.

14. maaliskuuta 1995 satakolmekymmentä valtiopäiväedustajaa O. Suleimenovan puheenjohdolla hyväksyi julkilausuman Kazakstanin valitsijoille (äänestäjille), parlamenteille ja kansainvälisille organisaatioille. Sen mukaan korkein neuvosto voi erota vain enemmistön edustajien pyynnöstä tai valtiopäiväedustajien saatua epäluottamuksen valitsijoiltaan. Muita laillisia keinoja ei korkeimman neuvoston eikä paikallisten hallintoelinten hajottamiseen ole Kazakstanin lainsäädännössä. Siksi vetoomuksen esittäjät katsoivat, että perustuslakituomioistuimen päätökset tulkintoineen ovat poliitisia, eivät oikeudellisia tekoja. 12. maaliskuuta 1995 ulkoasiainministeri oli tapaamisessa ulkovaltojen suurlähettiläiden kanssa ilmoitanut, että korkein neuvosto erosi omalla päätöksellään. Mielenosoittajat ilmoittivat, ettei sellaista päätöstä ole. Samana päivänä, 14. maaliskuuta 1995, aloitti 72 valtiopäiväedustajaa kolmipäiväisen nälkälakon. 16. maaliskuuta 22 valtiopäiväedustajaa kieltäytyi poistumasta korkeimman neuvoston rakennuksesta. He ilmoittivat ja antoivat haastatteluja, että perustuslakituomioistuin ja presidentti yhteistoiminnassa toimivat poliittisesti tavoitteenaan hankkia lisää valtuuksia tai sellaiset valtiopäivät, millaiset presidentti antaa. Entiset valtiopäiväedustajat antoivat pessimistisiä arvioita siitä, että Kazakstania odottavat demokraattisten instituutoiden sulkemisen ajat, kommunistinen yksimielisyys sekä poliittinen vaino tai 1. tasavallan demokraattiset instituutiot suljetaan suunnitelmallisesti, 2. maata odottaa aikakausi, jolla ei ole ajatusta monipuolueisuudesta, 3. alkavat poliittiset vainot, 4. esille tulleita kysymyksiä aletaan ratkaista yksimielisesti Nazarbajevin ukaasein hänelle edullisesti.

24. huhtikuuta 1995 järjestettiin kansanäänestys presidentin toimikauden jatkamisesta vuoteen 2000. Elokuussa 1995 hyväksyttiin uusi perustuslaki, jota kuusi perustuslakituomioistuimen jäsentä kritisoi. Joulukuussa 1995 järjestettiin uudet valtiopäivävaalit.

Venäjä ilmoitti, että tapahtunut oli Kazakstanin sisäinen asia. Yhdysvaltain suurlähettiläs U. Cortney ilmoitti, että perustuslakituomioistuimen päätös oli demokratian juhla tasavallassa. Itsenäisten valtioiden yhteisön maat tukivat Venäjää ja yrittivät auttaa Kazakstania toipumaan kriisistään.