Kaskaat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaskaat
Graphocephala coccinea
Graphocephala coccinea
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Kaskaat Auchenorrhyncha
Duméril, 1806
Osalahkot ja yläheimot
Katso myös

  Kaskaat Wikispeciesissä
  Kaskaat Commonsissa

Kaskaat (Auchenorrhyncha) ovat nivelkärsäisten (Hemiptera) lahkoon kuuluvia hyönteisiä. Maailmanlaajuisesti alalahkoon kuuluu runsaat 30 eri heimoa, joissa lajeja yhteensä noin 12 000. Suomestakin lajeja tunnetaan lähes 400.

Kaskaiden anatomiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaskaiden koko ja vartalon muoto vaihtelevat paljon. Eri lajien pituus on maailmanlaajuisesti 1–65 mm, mutta suomalaisten lajien vain 1–20 mm. Kaskaiden siipiväli voi olla suurimmillaan 180 mm, Suomessa noin 30 mm. Aikuisena kaskaat ovat tavallisesti koko ruumiiltaan kapeahkon muotoisia, mutta niiden pää on leveä ja luteiden tapaan liikkumaton. Myös niiden etuselkä on lyhyt ja leveä.

Kaskailla on melko suurikokoiset verkkosilmät ja yleensä kaksi pistesilmää. Laulukaskailla pistesilmiä on kuitenkin kolme. Kaskailla on lyhyet tuntosarvet ja pään alla on taaksepäin suuntautunut imukärsä. Takajalat ovat hyppyjalkoja, joiden nilkoissa on kolme jaoketta. Kaskaiden siivet voivat olla nahkamaiset tai melko kovat, ja levossa ne ovat kattomaisesti takaruumiin päällä. Monet kaskaslajit pitävät varsin voimakasta sirittävää ääntä. Siritys syntyy erityisen tymbaalielimen avulla, ja kaskaiden "lauluksi" kutsuttu ääntely on kullekin lajille ominainen.

Kaskaiden kehitys ja ravinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaskaan toukat muistuttavat aikuisia yksilöitä, ja lentämistä lukuun ottamatta ne pystyvät liikkumaan ja hyppimään lähes aikuisten tavoin. Toukilla on jo näkyvissä selvät siivenaiheet. Kaskaat ovat kasvinsyöjiä, ja ainakin Suomessa kaskastoukkien on havaittu olevan hyvin ravintokasvisidonnaisia, sillä havaintoaineiston mukaan vain noin 2,5 % lajien toukista on moniruokaisia. Varsin yleinen sylkikaskas viihtyy kuitenkin hyvin monella kasvilajilla. Sylkikaskaan sylkipallo suojaa toukkaa sekä kuivumiselta että vihollisilta.

Kaskaiden elinympäristöinä ovat niityt, pensaat ja puut; puissa toukat elävät kaarnan alla. Laulukaskaiden toukat elävät kuitenkin maan alla pensaan tai puun juurilla. Kaskaat imevät ravintonsa useimmiten kasvien siiviläputkista mutta eräät lajit myös lehden soluista, mikä aiheuttaa lehdissä värimuutoksia. Monien lajien erikoistuneisuus ja taipumus valita vain tietynlaisia elinympäristöjä korostaa lajien harvinaistumista ja häviämisen uhkaa maankäytön muuttuessa.

Kaskailla on vaillinainen muodonvaihdos. Munavaiheen jälkeen seuraa 5 (laulukaskailla 7) toukkavaihetta, jonka jälkeen kaskaat aikuistuvat. Joillakin kaskailla kasvaa kaksikin sukupolvea vuodessa, mutta laulukaskaiden kehitys aikuisiksi kestää tavallisesti 5–8 vuotta. Joidenkin laulukaskaslajien koko elinkaari kestää jopa 13 tai 17 vuotta, josta suurin osa toukkavaiheessa maan alla. Aikuiset kaskaat käyttävät edelleen kasvien ravintoa toukkien tavoin, mutta niiden elinaika aikuisena on yleensä lyhyt. Laulukaskaan toukka kaivautuu aikuistuessaan maan alta ulos vietettyään juuristossa useita vuosia. Se kiipeää sen jälkeen puuhun, jossa luo nahkansa ja muuttuu aikuiseksi.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]