Koordinaatit: 33.613°N, 113.667°E

Jiahu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jiahu (kiin.: 賈湖; pinyin: Jiǎhú) on arkeologinen löytöpaikka Henanin maakunnassa Kiinassa 22 kilometriä nykyisestä Wuyangin kaupungista pohjoiseen. Jiahu oli varhainen maanviljelykylä 7000–5700 eaa. Juahun kylä sijaitsi Sha (Ying) ja Ni-jokien tulvatasankojen välissä. Sha on Jangtsejoen pohjoinen haara, joka kulkee melko läheltä Keltaista jokea.

Jiahun kylän ala oli 5,5 ha ja siellä asui ehkä 250–800 asukasta. Kaivetulla 0,24 ha alalla oli 45 taloa ja 9 savenpolttouunia[1]. Talot osin maanalaisia, läpimitat 4–10 metriä, yleensä yksihuoneisia. Iso keskusrakennus, ehkä työpaja.

Jiahussa viljeltiin jo varhain riisiä. Viljely oli normaalia, ei kaskiviljelyä. Jotkut Jiahusta löydetyt merkit saattavat olla varhaista kirjoitusta, mutta varmaa se ei ole. Merkit on kaiverrettu kilpikonnan kuoriin. Myöhemmin Kiinassa kilpikonnan kuoria käytettiin ennustamiseen. Jiahusta on myös löydetty vanhoja huiluja. Myös Jiahun keramiikka on yksi Kiinan vanhimmista. Liäksi on löydetty turkoosikaiverruksia. Ruukuista on löydetty jäänteitä alkoholista. Jiahun kylä raunioitui tulvassa ja hylättiin.

Jiahun vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 7000–6600 kalenterivuotta eaa., omaleimainen kulttuuri
  • 6600–6200 Peiligangin kulttuurin tapainen kulttuuri
  • 6200–5700 Pailigangin kulttuurin tapainen kulttuuri

Viimeisellä kahdella kaudella kylän asuinalueet ja työpajat olivat erillään. Tällöin myös hautalahjojen määrä lisääntyi ja eri yksilöillä oli erilaiset hautalahjat. Niinpä voidaan päätetllä, että myöhemmässä Juahussa oli jonkinlainen työnjako ja arvoasteikko. Naisen asema oli hautalahjoista päätellen huonompi kuin miesten, mutta yleisesti ottaenselvennä Jiahu oli melko tasa-arvoinen.