Jarkko Hantula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jarkko Hantula (s. 4. kesäkuuta 1961 Helsingin mlk.) on toiminut Metsäntutkimuslaitoksen sekä Maa- ja metsätalousministeriön alaisten tutkimuslaitosten fuusion jälkeen syntyneen Luonnonvarakeskuksen metsäpatologian professorina. Tutkimusuransa alkuvaiheessa Helsingin yliopistossa Hantulan tutkimukset liittyivät jätevedenkäsittelyn mikrobiologiaan, molekyylivirologiaan ja kasvien molekyylisystematiikkaan.

Metlaan siirtymisen jälkeen Hantulan tutkimuskohteina olivat mm. puissa elävien ruostesienten lajikysymykset ja koivun lehtitaudit. Pian hänen kiinnostuksensa siirtyi metsätautien biologiseen torjuntaan liittyviin kysymyksiin. Niistä Hantulan tutkimusryhmän merkittävimmäksi tutkimussuunnaksi nousivat metsäpuiden tauteja aiheuttavien sienten virukset, joiden tutkimuksen hän aloitti ensimmäisenä Suomessa. Ryhmä on tutkinut erityisesti Suomen taloudellisesti vahingollisimmalla metsätaudinaiheuttajalla eli juurikäävällä elävää virusyhteisöä, jonka se osoitti koostuvan kymmenistä eri viruslajeista. Niistä osa aiheuttaa isännälleen vakavan taudin, mikä on ensimmäinen edellytys virusten hyödyntämiseksi biologisessa torjunnassa. Lisäksi hänen ryhmänsä on tehnyt uraauurtavia havaintoja, jotka osoittivat sienivirusten pystyvän siirtymään taksonomisesti kaukaisten lajien välillä.

Toinen Hantulan tutkimusryhmän keskeinen tutkimusaihe on ollut biologinen vesakontorjunta, jonka tarpeisiin se kehitti risteytysjalostuksen kautta tehokkaasti lehtipuiden vesakoita torjuvan sienikannan. Lisäksi hänen ryhmänsä on tuottanut tietoa biologisen vesakontorjunnan mahdollisista riskeistä.

Varsinaisen tutkimustoiminnan lisäksi Hantula on toiminut aktiivisesti kansainvälisen kasvi- ja kasvimateriaalikaupan aiheuttaman metsätuhoriskin hallitsemiseksi: hän oli yksi yli 140 alan tutkijan allekirjoittaman Montesclarosin julistuksen aloitteentekijöistä. Hän on myös esittänyt, että kasvikaupan mukana kulkevien kasvintuhoojien aiheuttamaan ongelmaan pitäisi soveltaa ”aiheuttaja maksaa” –periaatetta, jotta yhteiskunnan nykyisin kansainväliselle (riskialttiille) kasvikaupalle epäsuorasti maksama ja paikallista (turvallista) tuotantoa vastaan toimiva subventio loppuisi.[1]

Jarkko Hantula valmistui Helsingin yliopistosta filosofian tohtoriksi vuonna 1991. Hän siirtyi joulukuussa 1994 erikoistutkijaksi Metlaan, missä hänet määrättiin hoitamaan metsäpatologian professuuria ensin väliaikaisesti vuodesta 2002 ja pysyvästi vuodesta 2004. Lisäksi Hantula on hoitanut Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston dosentuureja ja kuulunut useiden kansainvälisten tieteellisten julkaisusarjojen toimituskuntiin. Hän oli vuosina 2017-2018 Suomen Metsätieteellisen seuran puheenjohtaja sekä nimitettiin Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2013. Hantula on saanut tieteellisestä työstään tunnustuksena Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkin sekä hopeisen A.K. Cajander-mitalin.

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hantula, J. On the Microbial ecology of activated sludge. Väitöskirja, Helsingin yliopisto, 1991.
  • Hantula, J., Kurki, A., Vuoriranta, P. & Bamford, D.H. Ecology of bacteriophages infecting activated sludge bacteria. Applied and Environmental Microbiology 57, 2147-2151. 1991.
  • Vainio, E.J. & Hantula, J. Direct analysis of wood-inhabiting fungi using denaturing gradient gel electrophoresis of amplified ribosomal DNA. Mycological Research 104, 927-936. 2000.
  • Hantula, J. 2013. Sienten virukset. Osio teoksesta teoksesta Sienten biologia. Gaudeamus , 2013.
  • Hantula, J. Kuinka metsät suojataan kansainvälisen kasvikaupan riskeiltä? Osio teoksesta Metsävisio. Metla ja Metsäkustannus Oy, 2013.
  • Hantula, J., Müller, M.M. & Uusivuori, J. International plant trade associated risks: laissez-faire or novel solutions. Environmental Science & Policy 37, 158-160. 2014.
  • Santini, A., Ghelardini, L., De Pace, C., Desprez-Loustau M.L., Capretti, P., Chandelier, A., Cech, T., Chira, D., Diamandis, S., Gaitnieks, T., Hantula, J., Holdenrieder, O., Jankovsky, L, Jung, T., Jurc, D., Kirisits, T., Kunca, A., Lygis, V., Malecka, M., Marcais, B., Schmitz. S, Schumacher, J., Solheim, H., Solla, A., Szabò, I., Tsopelas, P., Vannini, A., Vettraino, A.M., Woodward, S., Webber, J., & Stenlid, J.. Biogeographic patterns and determinants of invasion by alien forest pathogenic fungi in Europe. New Phytologist 197, 238-250. 2013.
  • Vainio, E.J., Müller, M.M., Korhonen, K., Piri, T & Hantula, J. Viruses accumulate in aging infection centers of a fungal forest pathogen. ISME Journal 9, 497-507. 2015.
  • Hamberg, L., Vartiamäki, H. & Hantula, J. Breeding increases the efficacy of Chondrostereum purpureum in sprout control of birch. PLOS One 10, e0117381. 2015.
  • Hantula, J. & Vainio, E.J.. Sienivirusten potentiaali juurikäävän torjunnassa. Metsätieteen aikakauskirja 2/2016, 111-123. 2016.
  • Vainio, E.J., Rajala, T., Pennanen, T. & Hantula, J. Occurrence of similar mycoviruses in pathogenic, saprotrophic and mycorrhizal fungi inhabiting the same forest stand. FEMS Microbiology Ecology 93, fix003. 2017.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]