Ishida Mitsunari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ishida Mitsunari kuvattuna maalauksessa.

Ishida Mitsunari (jap. 石田 三成, 15596. marraskuuta 1600) oli japanilainen samurai, joka johti Länsi-Japanin armeijaa Sekigaharan taistelussa Sengoku-kauden lopulla.

Mitsunari syntyi Omin provinssissa, ja oli Azain klaania palvelleen Ishida Masatsugu toinen poika. Hänen syntymänimensä oli Sakichi (jap. 佐吉). Kun Azai tuhoutui taistelussa Oda Nobunagan joukkoja vastaan vuonna 1573, Ishida vapautui palveluksesta. Hän tapasi Toyotomi Hideyoshin, kun tämä oli Nagahaman daimio. Mitsunari liittyi Toyotomin joukkoihin vuoden 1578 paikkeilla, ja palveli tätä kun Hideyoshi aloitti kampanjansa Chūgokun alueella. Mitsunarin tiedetään osallistuneen muun muassa Takamatsun ja Tottorin linnojen piirityksiin.

Hideyoshin noustua valtaan Mitsunari alkoi hoitaa lähinnä talousasioita laajan tietämyksensä ja hyvän laskutaitonsa ansiosta. Hänet nimitettiin yhdeksi viidestä bugyōsta, jotka olivat Hideyoshin hallinnon korkeimpia virkamiehiä. Mitsunarille myös annettiin 200 000 kokun lääni, ja hänet nimitettiin Sawayaman daimioksi. Siviiliasioiden lisäksi Mitsunari toimi ajoittain myös sotatilanteissa, ja oli osallisena Hideyoshin toisessa Korean kampanjassa 1597.

Hideyoshin kuoltua vuonna 1598, valtakunnan bugyōiden tuli toimia yhteistyössä sijaishallitsijoina toimineen viiden vanhimman neuvoston kanssa kunnes Hideyoshin poika, Toyotomi Hideyori, tulisi täysi-ikäiseksi. Vanhimpien ja bugyōiden välit kuitenkin kiristyivät, sillä heidän keskuudestaan valtaa alkoi tavoitella Tokugawa Ieyasu. Mitsunarin ja Ieyasun välit kärjistyivät lopulta siihen pisteeseen, että Mitsunari yritti epäonnekkaasti murhata Ieyasun. Poliittista konfliktia seurasi avoin sota, joka ratkaistiin Sekigaharan taistelussa vuonna 1600. Mitsunarin johtama Länsi-Japanin armeija koki tappion Ieyasun liittoumalle, ja Mitsunari teloitettiin.