Ihmisen sukupuoli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ihmisen sukupuolella voidaan tarkoittaa ihmisen perimän määräämää biologista sukupuolta (mies tai nainen), yksilöllistä tai yhteisöllistä kokemusta sukupuolesta (sosiaalinen sukupuoli), yksilön omaa kokemusta omasta sukupuolestaan (sukupuoli-identiteetti), tai merkintää väestörekisterissä (juridinen sukupuoli). Ihmisellä sukupuoleen liittyy biologian lisäksi monenlaisia kulttuurillisia, juridisia, identiteetillisiä ja sosiaalisia tasoja.

Suomen kielessä sekä biologiseen että sosiaaliseen sukupuoleen viitataan sanalla sukupuoli, vaikka ne ovat eri asioita. Tässä suhteessa suomen kieli poikkeaa esimerkiksi englannin kielestä, jossa käsitteistä käytetään eri termejä, sex ja gender. Emeritusprofessori Ilpo Huhtaniemen mukaan saman termin käyttö kahdesta eri asiasta aiheuttaa hämmennystä, sekaannusta ja loukkaantumista, jotka voitaisiin ehkä välttää, jos käytettäisiin tarvittaessa nimityksiä biologinen sukupuoli ja sosiaalinen sukupuoli.[1]

Biologinen sukupuoli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Mies ja Nainen

Munasoluja tuottava ja hedelmöittyvä ihminen on biologisesti nainen, ja siittiöitä tuottava ja hedelmöittävä ihminen on mies.[2]

Geneettisesti sukupuoli määräytyy perityistä sukupuolikromosomeista. Sukupuolen määrää jonkin tietyn sukupuolikromosomin läsnäolo tai sen puuttuminen tai sukupuolikromosomien lukumäärä. Nainen on homogameettinen, eli hänellä on vain yhdentyyppisiä sukupuolikromosomeja (XX). Mies on heterogameettinen, eli hänellä on kahdentyyppisiä sukupuolikromosomeja (XY).[3] Y-kromosomi tai sen puuttuminen määrää sukupuolen myös epätavallisemmissa yhdistelmissä, kuten XXY, XYY, X ja XXX.[3] Y-kromosomi sisältää SRY-geenin (Sex-determining Region Y), joka laukaisee alkion kehittymisen mieheksi eli kivesten kehittymisen ja testosteronin tuotannon. Muussa tapauksessa (myös silloin, kun alkiolla esiintyy XY-kromosomit mutta sen SRY-geeni on puuttuva tai toimimaton) hän kehittyy naiseksi.[3]

Ihmisen sukupuoli on aina kehityksen alkuvaiheessa biologisesti naaras. Mahdollinen maskulinisoituminen testosteronin vaikutuksesta tapahtuu 12–20. raskausviikon aikana.[4]

Biologisen sukupuolen voi jakaa geneettiseen sukupuoleen ja anatomiseen sukupuoleen.[5] Yksilön sukupuolen voi määrittää geenien lisäksi myös sukupuolihormonien, sukupuolirauhasten sekä ulkoisten sukupuolielinten morfologian perusteella.[6] Intersukupuolisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät tekijät tai ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti tai ainoastaan naisen tai miehen.[7]

Sosiaalinen sukupuoli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sosiaalinen sukupuoli

Sosiaalinen sukupuoli on yhteisön kokemus ja tulkinta yksilön sukupuolesta. Sen piiriin kuuluvat mm. käsitykset siitä, mikä on miehekästä ja mikä naisellista.

Mm. länsimaissa ihmisen kuten sukupuoliin jakauvien eläinlajienkin sukupuolia on sosiaalisessakin mielessä kaksi (samoin kuin biologisesti), mutta tunnetaan myös ihmisyhteisöjä, joissa sosiaalisia sukupuolia on useampia. Näissä yhteiskunnissa täysikasvuiset henkilöt, joiden ei katsota olevan miehiä eikä naisia, ovat yleensä geneettisesti miespuolisia henkilöitä, jotka on tehty lisääntymiskyvyttömiksi ja jotka ovat omaksuneet miessukupuolelle epäominaisia käyttäytymispiirteitä. Intiassa kutsutaan nimellä "hijra" henkilöä, joka esiintyy yhteiskunnassa naisena, vaikka on sukupuoleltaan luokiteltu syntyessään mieheksilähde?. On myös kulttuureita, joissa miessukupuoli jakaantuu kahteen sosiaaliseen sukupuoleen. Näistä toinen saattaa olla maskuliininen ja toinen feminiinisempi.lähde?

Modernissa länsimaisessa kulttuurissa on kehittynyt gender blender -ilmiö, jossa henkilö yhdistelee pukeutumisessaan ja käyttäytymisessään naisellisia ja miehisiä piirteitä.lähde?

Sukupuoli-identiteetti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sukupuoli-identiteetti

Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa yksilön käsitystä omasta sukupuolestaan.[8]

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen sukupuoli-identiteetti, joka on muotoutunut biologisten, psyykkisten, kulttuuristen, kasvatuksellisten ja sosiaalisten tekijöiden seurauksena.[9] Noin 99 prosentilla täysi-ikäisistä ihmisistä sukupuoli-identiteetti vastaa biologista sukupuolta, eli se on joko mies tai nainen. Niitä, jotka eivät identifioidu kumpaankaan sukupuoleen, kutsutaan muunsukupuolisiksi. Biologisen sukupuolen ja sukupuoli-identiteetin ristiriitaa kutsutaan transsukupuolisuudeksi. Se voi johtaa sukupuolidysforiaan.[9]

  1. Huhtaniemi 2021, s. 105–106.
  2. Sukupuoli kielitoimistonsanakirja.fi. 2020. ”eliön ominaisuus, joka määräytyy sen mukaan, onko kyseinen yksilö lisääntymissoluiltaan hedelmöittävä (koiras, mies) vai hedelmöityvä (naaras, nainen); miehistä t. naisista ryhmänä” Viitattu 12.3.2021.
  3. a b c Hake, Laura & O'Connor, Clare: Genetic Mechanisms of Sex Determination Nature Education. 2008. Nature. Viitattu 30.6.2021. {(englanniksi)
  4. solunetti: Ulkoisten sukupuolirakenteiden erilaistuminen solunetti.fi. Viitattu 3.12.2016.
  5. Huhtaniemi 2021, s. 120.
  6. Sex Medical-dictionary. Thefreedictionary.com. Viitattu 1.4.2017. {(englanniksi)
  7. Intersukupuolisuus. Taustaraportti ETENE:n kannanottoon etene.fi. Viitattu 10.11.2022.
  8. Tasa-arvosanasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 22.4.2018. Viitattu 8.3.2019.
  9. a b Sukupuoli-identiteetin erilaiset ilmentymät Suomen Lääkäriliitto. Viitattu 1.4.2023.