Huskvarnaån
| Huskvarnaån | |
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Jönköpingin lääni |
| Maakunnat | Småland |
| Kunnat | Jönköping |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Motalanvirran vesistö (67) |
| Valuma-alue | Huskvarnaånin valuma-alue |
| Pinta-ala | 664,6 km² [1] |
| Järvisyys | 7 % [1] |
| Pääuoman pituus | 84 km [a] |
| Pääuoman osuudet | Motalanvirta ←Vättern ←Huskvarnaån ←Huluån ←Fredriksdalsån ←Lannafallsån |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Ylen, Jönköping ja Aneby [2] |
| Laskupaikka | Vättern, Huskvarna, Jönköping [3] |
| Läpivirtausjärvet | Vättern |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 251 m mpy. [a] |
| Laskukorkeus | 88 m mpy. [a] |
| Korkeusero | 163 m |
| Pituus | 36 km [4] |
| Kaltevuus | 4,53 m/km |
| Keskiylivirtaama | 21 m³/s [1] |
| Keskivirtaama | 5,7 m³/s [1] |
| Keskialivirtaama | 0,1 m³/s [1] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
.jpg)
Huskvarnaån on Ruotsissa Jönköpingin läänissä Jönköpingin kunnassa sijaitseva 36 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Ylenin järvestä ja laskee Jönköpingin Huskvarnassä Vätternin etelärantaan. Se muodostaa Motalanvirran vesistön 285 kilometriä pitkän pääuoman yläjuoksun loppuosuuden. Joen uoma on kolmiosainren ja se virtaa matkallaan kolmen järven kautta.[2][3][4][5]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joki alkaa Ylenjärven länsirannasta, jossa joen niskalle on rakennettu säännöstelypato. Sillä säännöstellään Ylenjärven ja sen kanssa yhteydessä olevien Stora Nätarenin ja Lilla Nätarenin järvien yhteistä vedenpintaa vesivoimatalouden tarpeisiin. Joki virtaa säännöstelypadolta kahdeksan kilometriä lounaaseen päin ja laskee siellä Ramsjönin eteläpäähän. Ennen järveä sijaitsee joessa Ramsjöholmin vesivoimalaitos. Joella on tällä osuudella 30 metrin pudotus. Järven eteläpäästä alkaa joen toinen 14 kilometriä pitkä osuus, joka laskee 10 kilometrin päässä Stensjöniin. Joki virtaa peltomaisemien läpi rauhallisesti ja ohittaa eteläpuolella Lekerydin kirkonkylän. Täällä sijaitsee pienitehoinen Rammbro Kvarnin voimala. Joella on tällä osuudella 7 metrin pudotus. Stensjön sijaitsee Tenhultin ja Lekerydin puolivälissä maalaismaiseman keskellä. Järven itärannasta alkavalla joen kolmannella osuudella on rauhallinen alku. Joki saapuu Jönköpingin keskustaajama-alueelle, johon Huskvarna kuuluu. Samalla joki putoaa jyrkemmin alas ja sen voimaa on valjastettu kolmen vesivoimalan käyttöön. Aluksi se virtaan Laggarebosjönin lammen läpi ja päättyy Karlforsin kulmakunnalla jokivoimalaitoksen padolle. Pato pitää joessa yllä samaa vedenkorkeutta kuin on Stensjönissä. Padolla toimii Carlforsin voimala, jonka putouskorkeus on neljä metriä. Vain kaksi kilometriä alempana sijaitsee Stensholmin teollisuusyksikkö, jolla on joessa säännöstelypato ja voimalaitos. Tässäkin voimalassa putoaa vesi neljä metriä. Joessa aukeaa padon alla soistunut ja moniuomainen laakso, joka palaa pian kapeaan jokilaaksoon. Kahden kilometrin jälkeen selviää tulvimisen syy, joka on laakson katkaiseva poikittaispato. Pato on hiljentänyt kapeassa, jyrkässä ja yli kilometrin pituisessa laaksossa kuohuneen joen. Vesi on ohjattu kilometrin pituiseen putkeen, jonka alapäässä sijaitsee Huskvarnan voimala. Liikavesi virtaa ohituskanavan kautta joen vanhassa jokiuomassa. Voimala hyödyntää joessa tapahtunutta 116 metrin pudotusta. Joki virtaa tämän jälkeen hitaasti kaksi kilometriä kaupunkialueen läpi Huskvarnan rantaan pienvenesataman viereen.[2][3][4]
Huskvarnafallen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huskvarnan putoukset liittyvät Huskvarnaånin viimeisten kilometrien jokiosuuteen, jossa joki putoaa noin 120 metriä puolentoista kilometrin matkalla. Stensholmin maatilalta alkaa hitaasti jyrkkenevän jokiosuus, jossa vedenpintaa on korotettu käyttäen hyväksi jokilaakson jyrkkärinteistä raviinia. Jutafalletin yläpuolella sijaitsevalta padolta on hyvä näkymä laakson pohjalle. Laaksoon laskeutuu tie, joka seuraa sitä pohjoisrinteitä myöten ja poistuu laaksosta ennen laakson alapuolista voimalaitosta. Putouksien ja koskien voimaa ei enää pääse kokemaan, sillä suurin osa vedestä virtaa putkessa voimalaitokselle. Sen sijaan tiettyinä päivinä vettä päästetään vapaasti laaksoon ihmisten ihailtavaksi. Kuivassa jokilaaksossa on esillä hiidenkirnuja, jotka ovat jokiveden kuluttamia jääkauden jälkeisellä ajalla. Suurin hiidenkirnu on halkaisijaltaan 3,4 metriä. Jutafallenien ja Slipstensfalletin alueilla on hiidenkirnuja eniten.[b]
Valuma-alueen vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huskvarnaånin pääuomassa on neljä vesivoimalaitosta, jotka ovat alhaalta ylös lueteltuina Huskvarna, Carlfors, Rammbro Kvarn ja Ramsjöholm. Yläjuoksulla vesistön pääuomassa Fredriksdalsånissa on Esperydin voimalaitos. Pääuomasta sivulla Tenhultasjöniin laskee lyhyt puro korkealta mäeltä ja sen alajuoksulla toimii Smedjebäckenin voimala. Voimaloiden yhteisteho on 16,5 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 47,5 gigawattituntia.[6]
Vesivoimaa säännöstellään siten, että yläjuoksulla kerrytetään säännöstelypadolla Ylenjärveen ja sen yläpuolisiin vesistöihin vettä varastoon. Siellä sijaitsee 300 neliökilometrin vesialtaat, jonne mahtuu varastoon 29 miljoonaa kuutiometriä vesivoimalle tarkoitettua vettä. Vesistön keskijuoksulla sijaitsevan Stensjönin pinta-ala on 316 hehtaaria ja siihen voidaan varastoida 4 miljoonaa kuutiometriä vettä. Varastoitavalla vedellä voidaan parantaa vesivoiman saatavuutta eikä liikavedelle ole niin usein tarvetta ohijuoksutuksiin.[7]
Huskvarnaån valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alue saa nimensä Huskvarnaånista, joka laskee Vätterniin. Huskvarnaån alkaa Ylenistä ja on vain 36 kilometriä pitkä. Pääuomaa on kuitenkin noin 84 kilometriä pitkä, joten pääuomaan kuuluu muitakin latvahaaroja. Ylenin vedenpinta on samalla tasolla kahden muun järven, Stora Nätarenin ja Lilla Nätarenin kanssa. Tällä järvireitillä on pituutta 15 kilometriä. Lilla Nätareniin laskee etelästä virtaava Huluån. Se alkaa viiden kilometrin päässä Ryssbysjönistä ja on yli yhdeksän kilometriä pitkä. Kaksi kilometrisen järven etelärantaan laskee Fredriksdalasjönista kymmenen kilometrin päästä alkava Fredriksdalsån, jonka alajuoksu on 14 kilometriä pitkä. Järven lounaisrantaan laskee pieni puromainen Lannafallsån, joka on pari kilometriä pitkä. Sen lähdejärvi on Lannafallssjön. Järveen tulee turvetuotantoalueen kuivatusoja, joka kasvattaa pääuoman pituutta muutaman kilometrin. Lannafallssjönin vedenpinta sijaitsee 312 metriä mpy. ja Vätternin 88 metrin mpy., joten pääuomalle tulee pudotusta 224 metriä.[2][3][4][8]
Alla olevaan taulukkoon on koottu vesistöreitin pääuomaan yhtyvät sivu-uomat. Taulukon tiedon lähteet on mainittu taulukon alla ja niihin on viitattu oikeassa sarakkeessa olevilla numeroilla.
| Sivu-uoman nimi |
Etäisyys mereen (km) |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama MQ (m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| pääuoma laskee Vätterniin | ||||||
| Lillån | alajuoksu | 0,4 | 40 | 1,1,1,–,2,2 | ||
| Huskvarnan voimala ( km) | ||||||
| Carlforsin voimala ( km) | ||||||
| Femtingaån | Stensjön | 0,4 | 40 | 1,1,1,–,2,2 | ||
| Stensjöån | Stensjön | 0,9 | 75 | 1,1,1,–,2,2 | ||
| Vissjöån | keskijuoksu | 0,3 | 29 | 1,1,1,–,2,2 | ||
| Rammbro Kvarnin voimala ( km) | ||||||
| Lillån | keskijuoksu | 0,6 | 55 | 1,1,1,–,2,2 | ||
| oja Pukasjönistä | keskijuoksu | 0,04 | 5 | 1,1,1,–,2,2 | ||
| Ramsjöholmin voimala ( km) | ||||||
| oja Kåvenista | yläjuoksu | 0,06 | 7 | 1,1,1,–,2,2 | ||
| Hjorteboån | Stora Näteren | 0,4 | 41 | 1,1,1,–,2,2 | ||
| Lanån | Lilla Nätaren | 0,4 | 46 | 1,1,1,–,2,2 | ||
| Madhemsbäcken | Huluån | 0,1 | 12 | 1,1,1,–,2,2 | ||
| Nässjöån | Ryssbysjön | 0,2 | 19 | 1,1,1,–,2,2 | ||
| Esperydin voimala ( km) | ||||||
| Svenstorpbäcken | Fredriksdalsån | 0,08 | 7 | 1,1,1,–,2,2 | ||
| Lockebobäcken | Lannafallsån | 0,04 | 3 | 1,1,1,–,2,2 | ||
| pääuoma alkaa Lanafallssjönistä | ||||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Joen laskukohdan ja alkulähteen korkeusarvot, sekä pääuoman pituus, on katsottu Internetin Läntverket- karttapalveluista käyttäen sen hiirityökalua.
- ↑ Tiedot on luettu ruotsinkielisen Wikipedian artikkelista sv:Huskvarnaån.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 3539–3687, 15.12.2021(ruotsiksi)
- ↑ a b c d Huskvarnaån yläjuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 15.12.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Huskvarnaån alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 15.12.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Huskvarnaån (SE640834-140848) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 15.12.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.12.2021(ruotsiksi)
- ↑ Huskvarnaån, vattenkraft.info, viitattu 15.12.2021
- ↑ Vattenkraft, Jönköpings energi, Viitattu 16.12.2021
- ↑ a b Modelldata per område (valuma-aluelaskuri), SMHI, viitattu 15.12.2021 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huskvarnaån Wikimedia Commonsissa
