Finnoon metroasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Finnoo
Finno
Metroasema avajaispäivänään
Metroasema avajaispäivänään
Perustiedot
Metrolinjat M1
Sijainti Kaitaa
Osoite Finnoonsilta 36, 02270 Espoo[1]
Paikkakunta Espoo
Vyöhyke C
Avattu 3. joulukuuta 2022
Käyttäjiä (ark.) 1 400 (2023)[2]
Etäisyydet
Matinkylä 1,6 km
Kaitaa 1,3 km
Vaihtoyhteydet
Linja-autot 530, 533, 544
Rakenne
Tyyppi tunneliasema
Laituriraiteita 2 kpl
Liukuportaita 6 kpl
Hissejä 8 kpl
Aiheesta muualla

Finnoon metroasema (ruots. Finno metrostation) on Helsingin metron asema Kaitaan kaupunginosassa Etelä-Espoossa. Se on itäisin vuonna 2022 käyttöön otetun länsimetron MatinkyläKivenlahti-jatkeen viidestä uudesta metroasemasta. Metroaseman ympärille rakentuva ja 2030-luvun loppuun mennessä valmistuva Finnoon asuinalue on kaavoitettu noin 17 000 asukkaalle,[3] mutta vuonna 2023 aseman käyttäjämäärä oli Helsingin metron asemista selvästi alhaisin, vain 1 400 matkustajaa arkipäivässä.[2] Finnoon keskuksen asemakaavahankkeen viivästymisen vuoksi myös aseman ympäristön yleisilme on varsin keskeneräinen.[3]

Metroasemalla on kaksi lippuhallia. Pohjoisempi Finnoonsillan lippuhalli (sisäänkäynti C) sijoittuu samannimisen kadun itäpuolelle, ja sen yhteyteen on määrä rakentaa liikekeskus.[4] Useimmista muista metroasemien lippuhalleista poiketen laituritasolle ei ole liukuporrasyhteyttä, vaan matkustajia palvelee neljä hissiä.[5] Toinen lippuhalli (sisäänkäynti B) sijaitsee etelämpänä, Meritien itäpuolella, ja siellä ovat Suomen pisimmät liukuportaat. Liukuportaiden nostokorkeus on 34,5 metriä ja pituus noin 78 metriä.[6] Asemalaiturilla on Leena Nion taideteos Haavekuvia.[5]

Asema sijaitsee Helsingin seudun liikenteen lippujärjestelmän C-maksuvyöhykkeellä. Finnoo on Helsingin keskustan suunnasta katsottuna ensimmäinen C-vyöhykkeellä sijaitseva metroasema Helsingin ja Espoon rajalta Matinkylään asti ulottuvan B-vyöhykkeen jälkeen.[7]

Aseman työtunnelin pää helmikuussa 2016.

Konkreettiset suunnitelmat länsimetron rakentamisesta Kivenlahteen asti juontavat juurensa aina 1990-luvulle asti. Myös Finnooseen sijoittuva asema on ollut mukana selvityksissä alkuajoista lähtien. Alueesta on kuitenkin käytetty Finnoon kanssa rinnakkain nimeä Suomenoja, joka on varhaisissa suunnitelmissa esiintynyt myös metroaseman työnimenä. 2010-luvulla Espoon kaupunki päätti kuitenkin vakiinnuttaa alueen suomenkieliseksi nimeksi Finnoo, joka toimii lopulta myös metroaseman nimenä.[8]

Länsimetron jatkeen ja siten myös Finnoon metroaseman rakentamispäätös tehtiin Espoon kaupunginvaltuustossa vuonna 2012, ja rakennustyöt Finnoossa alkoivat joulukuussa 2014.[9] Metroaseman on suunnitellut PES-Arkkitehdit Oy, ja sen rakentamisesta vastasivat GRK Infra Oy ja Aki Hyrkkönen Oy.[4] Helmikuussa 2020 aseman työmaa tulvi rankkasateiden johdosta, mutta vakavilta vesivahingoilta asemalla vältyttiin.[10]

Aseman rakennusurakka valmistui toukokuussa 2022.[4] Metro Matinkylästä Kivenlahteen oli maaliskuussa 2018 tarkennetun hankesuunnitelman mukaan tarkoitus luovuttaa sitä operoivalle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle (ent. HKL) vuoden 2022 aikana,[11] ja liikennöinti Kivenlahteen alkoi 3. joulukuuta 2022.[12]

Finnoonsillan sisäänkäynti heinäkuussa 2022.

Finnoon asemanseudun kehitys on ollut länsimetron rakennusvaiheessa arvioitua hitaampaa alueen kaavahankkeen viivästymisen takia. Espoon kaupunginvaltuuston joulukuussa 2018 hyväksymä Finnoon keskuksen asemakaava kumottiin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä toukokuussa 2021 asuinrakentamiselle osoitetun alueen ja merkittävän lintukosteikon väliseen suojavyöhykkeseen liittyvien puutteellisten kaavamääräysten vuoksi.[13] Uusi kaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2022, mutta siitäkin on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen ja viimeisimpänä maaliskuussa 2024 haettu valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.[14] Alueen voimassaoleva asemakaava on peräisin metroa edeltävältä ajalta.

Kaupungin alkuperäisen suunnitelman mukaan Finnoon keskuksen rakentaminen olisi voinut alkaa jo vuonna 2020,[15] mutta metroaseman ympäristö on vuonna 2024 edelleen rakentamatonta, eikä rakentaminen voi alkaa ennen uuden asemakaavan hyväksymistä.[16] Asemanseudun keskeneräisyys ja aseman vähäisistä käyttäjämääristä johtuva sosiaalisen kontrollin puute on johtanut toistuvaan ilkivaltaan aseman tiloissa. Finnoonsillan sisäänkäynnin yleisilmettä heikentää myös sen viimeistelemätön julkisivu, jonka olisi ollut määrä jäädä lippuhallia ympäröivien rakennusten peittoon.[16]

Meritien lippuhallirakennus heinäkuussa 2022. Ylemmän kerroksen sisäänkäynti ei ole vielä käytössä, mutta sen on tulevaisuudessa määrä aueta Meritienaukiolle.

Kaupungin suunnitelmissa Finnoon kaupallisten palveluiden on määrä sijoittua pääasiallisesti metroaseman sisäänkäyntien väliselle alueelle, ja asemakeskuksesta kaavaillaan yhtenäistä kokonaisuutta, joka sitoo yhteen liiketilat, metroaseman ja julkisen tilan.[17] Finnoonsillan lippuhalli (sisäänkäynti C) sijaitsee Finnoonsillan alitse suunnitellun alikulun ja sieltä asemakeskuksen itäpuoliselle Skarpnäsin aukiolle suunnitellun kulkuyhteyden tasolla,[17] jonne hieman korkeammalle sijoittuvalta Finnoontorilta on liukuporrasyhteys.[18]

Myös Meritien lippuhalli kuuluu Finnoon asemakeskuksen kokonaisuuteen, joskin itsenäisempänä osana, johon suunnitellaan sisäänkäyntiä Meritienaukiolta sekä Meritien alittavalta Ridarinreitin kevyen liikenteen väylältä.[18] Lippuhalli on jo aseman avaamisesta lähtien koostunut kahdesta eri tasosta, joista vain alempi (sisäänkäynti B) on käytössä. Alueen rakentumisen ja Meritien korkeusaseman noston myötä ylemmän tason (sisäänkäynti A) on määrä aueta Meritienaukiolle ja alemman (sisäänkäynti B) Ridarinreitille.

  1. Metroasemat | Kaupunkiliikenne Oy
  2. a b Metroasemien käyttäjämäärät Kaupunkiliikenne Oy. Viitattu 28.5.2024.
  3. a b Kangasluoma, Emilia: ”Monelle voi tulla yllätyksenä” – Tuhat espoolaista muutti paikkaan, jossa ei ole vielä oikein mitään Helsingin Sanomat. 4.12.2023. Viitattu 28.5.2024.
  4. a b c Finnoo Länsimetro. Viitattu 7.8.2022.
  5. a b Tanner, Matti: Suomen pisimmät liukuportaat vievät länsimetron syvimmälle asemalle – maan alla junat kulkevat jo Iltalehti. 5.9.2021. Viitattu 7.8.2022.
  6. Pitkänen, Mimmi: Tässä ovat Suomen pisimmät liukuportaat: Finnoon metroasemalla laskettiin maan alle kerrostalon kokoiset porrasjärkäleet Helsingin Sanomat. 9.11.2020. Viitattu 7.8.2022.
  7. HSL:n maksuvyöhykkeet hslhrt.maps.arcgis.com. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 1.11.2018.
  8. Juupaluoma, Johanna: Asuinalueen nimeä aletaan tietoisesti häivyttää Espoossa: Hämmennystä herättänyt Suomenoja katoaa, koska ruotsinkielinen vaihtoehto on ollut käytössä keskiajalta asti Helsingin Sanomat. 5.5.2020. Viitattu 7.8.2022.
  9. Metron Matinkylä-Kivenlahti alkupaukku räjäytettiin Finnoon työtunnelityömaalla Länsimetro. 12.12.2014. Viitattu 7.8.2022.
  10. Juupaluoma, Johanna & Andersson, Kukka & Juntunen, Esa: Suomenojalla rajut tulvavahingot: Metrotyömaa täyttyi vedestä ja läheiset talotkin uhattuina Helsingin Sanomat. 18.2.2020. Viitattu 7.8.2022.
  11. Varmavuori, Marjaana: Espoon valtuusto hyväksyi länsimetron kakkosvaiheen hankesuunnitelman sivupoluilla harhailleen keskustelun päätteeksi – ”Jäämeren rataa ei ole kukaan vielä maininnut” Helsingin Sanomat. 19.3.2018. Viitattu 3.8.2018.
  12. Karppi, Tiina: Länsimetron jatkeen liikenne alkaa joulukuussa – metro pitenee viidellä pysäkillä, seitsemällä kilometrillä ja saa 78-metriset liukuportaat Yle Uutiset. 13.10.2022. Viitattu 13.10.2022.
  13. KHO:2021:56 Korkein hallinto-oikeus. 5.4.2021. Viitattu 28.5.2024.
  14. Valituslupahakemus ja valitus 22.3.2024. Espoon ympäristöyhdistys ry. Viitattu 28.5.2024.
  15. Airamaa, Minna: Arvokasta lintukosteikkoa ei huomioitu riittävästi: Korkein hallinto-oikeus kumosi Finnoon tulevan kaupunkikeskuksen kaavan Länsiväylä. 5.5.2021. Viitattu 28.5.2024.
  16. a b Rantasalo, Tuuli: Espoolaisella metroasemalla ollut ilkivaltaa koko sen olemassaolon ajan – rähjäinen ulkoasu ihmetyttää Helsingin Sanomat. 20.5.2024. Viitattu 28.5.2024.
  17. a b Finnoon keskus. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, s. 51. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.5.2024).
  18. a b Finnoon keskus. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, s. 77. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.5.2024).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoiseen/Länteen Etelään/Itään
Kaitaa
Kivenlahti
M1 Matinkylä
Vuosaari